Ruoan tulevaisuuden parantaminen ripauksella tiedettä
Mitä tänään syödään? Jokainen meistä käyttää päivittäin aikaa ruoan miettimiseen silloinkin, kun emme syö – sen lisäksi, että ruoka on elämän edellytys, se tarjoaa myös mielihyvää. Ruoka vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin, talouteen ja ympäristöön, joten on tärkeää, että ruoan kasvattamiseen, valmistamiseen, kuljetukseen ja säilyttämiseen käytettävät menetelmät ovat mahdollisimman tehokkaita, kestäviä ja turvallisia. Miten tämä onnistuu? Ripauksella tiedettä ja koko joukolla mittausteknologiaa.
Mittauksista kakuksi
Mittausten merkitys on nähtävissä silloinkin, kun leivomme kotona – jos haluamme leipoa kevyen, ilmavan ja hyvänmakuisen kakun, siinä on oltava oikea suhde sokeria, jauhoa, voita ja kananmunia. Lisäksi meidän on tiedettävä, että uuni toimii asettamassamme lämpötilassa ja että ainesosia on säilytetty oikeissa olosuhteissa. Ilman tätä kakku ei maistu toivomaltamme tai odottamaltamme. Sama pätee suurkeittiöihin, vain paljon suuremmassa mittakaavassa – valmistajien tuotteiden on oltava yhdenmukaisia, korkealaatuisia, maukkaita ja turvallisia, ja valmistajien on optimoitava kustannukset, jotta meillä on varaa ostaa heidän valmistamaansa ruokaa. Tämä onnistuu vain tarkkojen ja luotettavien mittaustietojen avulla.
Mittausteknologiaa terveen sadon takaamiseksi
Mittausteknologian tarve ulottuu aina siitä, miten ruoka kasvatetaan ja miten tuotteet käsitellään, siihen, miten ne kuljetetaan ja miten niitä säilytetään ennen kauppoihin saapumista. Ilman tarkkaa ja luotettavaa anturiteknologiaa ja valvontaparametrejä, kuten lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittauksia, tuotot olisivat pieniä ja tuotteet menisivät pilalle. Moderneissa kasvihuoneissa ja pystyviljelyssä ympäristöä valvotaan tarkasti täydellisten kasvuolosuhteiden saavuttamiseksi, mikä puolestaan tarkoittaa, että vähäisemmillä resursseilla voidaan kasvattaa enemmän satoa. Mitä enemmän mittaat, sitä paremmin pystyt kontrolloimaan – ja sitä tehokkaammin käytät resurssejasi parantaaksesi kasvattamasi ruoan määrää ja laatua. Sen jälkeen, kun ruoka on valmistunut, täydelliset säilytys- ja kuljetusolosuhteet pitävät sen tuoreena pidempään, mikä vähentää jätettä sekä parantaa makua ja ravintoarvoja. Sanonta "saat sitä, mitä mittaat" todellakin pätee elintarvike- ja juomateollisuudessa!
Elintarvikkeiden kestävän kehityksen edistäminen
Jotta voimme pienentää ruoan hiilijalanjälkeä, on tärkeää, että elintarvike- ja juomateollisuuden valmistajat kehittävät prosessejaan parantaakseen energiatehokkuuttaan ja optimoidakseen muiden resurssien, kuten keskeisten ainesosien ja veden, käytön. Jätteestä saa lisäarvoa, kun sen muuntaa biokaasuksi tai biometaaniksi, jota voidaan käyttää lämmön tai sähkön tuottamiseen – tämä on erinomainen esimerkki kiertotaloudesta. Se onnistuu vain luotettavilla mittaustiedoilla, jotka auttavat valmistajia tekemään oikeat prosessia koskevat päätökset, samalla kun he valvovat yhdenmukaisuutta, laatua ja turvallisuutta.
Tulevaisuudessa meidän on parannettava elintarvikkeiden kestävää kehitystä entisestään – ja käytössämme on jo teknologia, joka auttaa siinä. Suurin osa maatalouden tällä hetkellä tuottamista elintarvikkeista kasvatetaan eläinten ruokkimista varten, minkä vuoksi lihan ympäristöjalanjälki on valtava. Esimerkiksi kasvipohjaiset hampurilaiset ovat paljon kestävämpiä, terveellisempiä ja eettisempiä kuin niiden eläinperäiset vaihtoehdot, ja niiden kehitys on pitkän tutkimustyön tulos.
Saavuttaaksemme entistä enemmän kestävän kehityksen etuja tarvitsemme enemmän tietoa, mittauksia ja tiedettä. Esimerkiksi maanviljelyyn käytettävään maaperään on varastoitunut paljon hiilidioksidia, ja viljely vapauttaa tämän hiilen ilmakehään. Ennen sitä oli vaikea havaita, mutta nyt käytössämme on mittausteknologiaa, jonka avulla voimme seurata ja mitata, mitkä maanviljelykäytännöt maksimoivat hiilen sitouttamisen maaperään – ja jopa ylittävät odotukset. Näiden menetelmien löytämiseen tarvitaan tietoa, ja tietoa saadaan mittauksista.
Mikrobien megatrendin alku
Toinen kasvava trendi tulee olemaan mikrobien käyttö elintarvikkeiden tuotannossa Pystymme käyttämään maatalousjätettä ja tekemään siitä elintarvikkeita, tai jopa keräämään ilmasta hiilidioksidia ja tekemään siitä ruokaa käyttämällä käymissäiliöiden mikrobeja. Tämä tulee olemaan täysin uusi toimiala, jossa tarvitaan entistä enemmän mittausteknologiaa – mutta todellisuudessa se on vain uusi käyttökohde panimoalalla jo käytössä olevalle teknologialle. Tulevaisuudessa saatamme pystyä tekemään munia ilman kanoja, maitoproteiineja ilman lehmiä ja uusia rasvoja, jotka tekevät kasvipohjaisista vaihtoehdoista entistäkin mehukkaampia ja maukkaampia.
Elintarviketuotannon resilienssin parantaminen
Innovaatioita tarvitaan myös, jotta elintarviketuotanto olisi resilientimpää vaarallisille sääilmiöille ja muille ongelmille, jotka johtuvat suoraan ilmastonmuutoksesta. Samalla tarvitaan uusia mittausteknologioita, ja ne voivat olla peräisin odottamattomasta lähteestä – avaruustutkimuksesta. Tutkijat tarkastelevat mittaustietoja kuusta ja Marsista selvittääkseen, miten astronauteille voidaan tuottaa ruokaa, jos avaruuteen perustetaan tutkimusasema. Jos keksimme, miten ruokaa voi tuottaa tämänkaltaisissa haastavissa ympäristöissä, voimme tuottaa ruokaa myös maapallolla entistä resilientimmällä ja kestävämmällä tavalla ilmasto-olosuhteiden muuttuessa.
Olemme, mitä syömme – mutta mitä sen pitäisi olla?
Tulevaisuudessa mittausteknologia voi auttaa meitä myös syömään oikeanlaista ruokaa oikeina aikoina. Mittaustiedot voivat paljastaa yksilölliset ravinnetarpeemme ja auttaa määrittämään, mitä ruokaa meidän tulisi syödä näiden tarpeiden täyttämiseksi – tämän ansiosta voimme tehdä parempia päätöksiä siitä, mitä laitamme suuhumme. Tällainen yksilöllinen ravitsemus saattaa olla ruoan tulevaisuuden seuraava suuri trendi.
Mittausteknologia on avainasemassa ihmisten ja planeetan terveyden sekä tuottavuuden parantamisen, tuotannon lisäämisen ja resurssitehokkuuden kannalta, ja kaikki näistä pienentävät ruoan hiilijalanjälkeä. Tulevaisuudessa voimme käyttää mittausteknologiaa tuottaaksemme ruokaa entistä älykkäämmin, tarkemmin ja tehokkaammin – ja monella tapaa tulevaisuus on jo täällä.
Ruoan tulevaisuus -webcast
Katso Ruoan tulevaisuus -webcast, jossa Jutta Hakkarainen, Vaisalan nestemittausten johtaja; Maria Uusimaa, Vaisalan teollisuuden mittalaitteiden johtaja; ja biotekniikan tohtori Lauri Reuter kertovat lisätietoja siitä, miten parannamme ruoan tulevaisuutta mittausteknologian avulla.
Oletko kiinnostunut oppimaan, mitä hyötyä teknologiasta on elintarvikkeiden tuotannon, logistiikan ja säilytyksen jokaisessa vaiheessa? Lataa Vaisalan Elintarviketeknologian mittausten e-kirja, niin saat tietää, miten elintarvikeketjun tehokkuutta ja kestävyyttä voidaan parantaa mittausteknologian avulla.
Vilkaisu grillikesän suosikkien – makkaran, ketsupin ja oluen – tuotannon kulissien taakse
Kun talven pimeys väistyy ja päivät käyvät pidemmiksi ja aurinkoisemmiksi, on aika siirtää ruoanlaittoa keittiöstä pihalle. Grillaaminen ulkona ja syöminen auringonpaisteessa saa ruoan maistumaan paremmalta kuin sisällä tehtynä. Vaan eipäs haukata vielä – makkaroiden, ketsupin ja täydellisen kylmän olutpullon saaminen valmiiksi kesän herkuttelua varten vaatii aikaa ja tarkkaa mittausteknologiaa. Jätetään kesäilloista ja ulkoilma-aterioista unelmointi hetkeksi sikseen ja otetaan selvää, miten elintarviketuottajat varmistavat kesäruokien ja ‑juomien ainesosien laadun ja yhdenmukaisuuden.
Makkara käristyy grillissä – miten makkarankuoret valmistetaan?
Tirisevän mehukas makkara on olennainen ainesosa veden kielelle herauttavassa grillihodarissa, joten ei liene yllätys, että makkaran maailmanlaajuisen kysynnän odotetaan kasvavan 4 prosentilla vuodessa vuoteen 2025 asti. Vastatakseen tämän kasvavan markkinan tarpeisiin monet valmistajat ovat siirtyneet keinotekoisiin makkarankuoriin, mikä auttaa virtaviivaistamaan makkarantuotantoa ja varmistamaan herkullisen yhdenmukaisuuden tuotantoerien välillä. Keinotekoisten kuorien valmistusprosessin jatkuva ja tarkka valvonta inline-prosessirefraktometreilla poistaa manuaalisten näytteenottojen ja testausten tarpeen ja parantaa sekä prosessin tehokkuutta että tuotteiden yhdenmukaisuutta.
Keinotekoisiin kuoriin tehdään makkaraa yleensä suulakepuristukseksi kutsutulla prosessilla, jossa kuorta valmistetaan yhtä aikaa itse makkaran kanssa. Lihaseos ja kuorigeeli pursotetaan samanaikaisesti, minkä jälkeen geeli koaguloituu tullessaan kosketuksiin suolavesiliuoksen kanssa. Veden määrä liuoksessa kasvaa makkaran kulkiessa sen läpi, jolloin suolavesi laimenee. Tuotteen optimaalisen laadun, värin ja rakenteen varmistamiseksi suolaveteen on lisättävä uutta suolaa, jotta pitoisuus säilyy haluttuna. Refraktometrin antamat jatkuvat reaaliaikaiset tiedot auttavat ylläpitämään tätä tavoitetasoa ja varmistamaan, että tuloksena oleva makkarankuori on aina yhtä laadukas.
Refraktometrit toteuttavat samanlaisen valvontaroolin selluloosamakkarankuorten valmistuksessa. Ne varmistavat oikean natriumhydroksidipitoisuuden, kun natriumhydroksidia käytetään rikin poistamiseen kuorten valmistukseen käytettävästä selluloosakuituliinasta.
Ja hieman kastiketta kylkeen – mikä on ketsupin yhdenmukaisuuden ja maun salaisuus?
Makkara on nyt grillattu kypsäksi – mitä sitten tarvitaan? Kunnon tujaus maukasta ketsuppia. Tomaattiketsuppi on maailman suosituimpia kastikkeita, ja lähes joka ihmisellä on suosikkibrändinsä, joka valmistaa juuri oman maun mukaista ketsuppia. Jotta uskolliset kuluttajat pysyvät tyytyväisinä, on tärkeää pitää tomaatin, sokerin, etikan, veden, suolan ja mausteiden tasapaino juuri oikeana. Tässäkin refraktometri on avuksi – se mahdollistaa johdonmukaisen laadunvalvonnan valvomalla jatkuvasti pitoisuuksia koko tuotantoprosessissa ja varmistaa näin tuotteen yhdenmukaisuuden. Herkullista!
Ja vielä jääkylmä olut janon sammuttajaksi – maltaiden tuotannon ja oluenpanon valvonta
Ruokapuoli on siis kunnossa, mutta entäpä juotavaksi? Jos mielesi tekee olutta, kannattaa huomata, miten tärkeää tarkka valvonta on tässäkin – paremmilla tiedoilla saadaan parempaa olutta, ja paremmat tiedot saadaan jatkuvalla valvonnalla. Ensimmäinen vaihe oluenpanossa on mallasjyvien käsittely vierteeksi kutsutun ainesosan erottamiseksi. Viking Maltin kaltaiset yritykset, jotka toimittavat mallastuotteita panimoteollisuudelle, varmistavat jatkuvan kosteuden valvonnan avulla tuotteidensa korkean laadun ja säästävät samalla energiaa sekä parantavat tuottavuuttaan. Laadukas olut vaatii laadukkaat maltaat, ja Viking Malt on huomannut, että tämä saavutetaan parhaiten käyttämällä Vaisalan Indigo 520 ‑lähetintä, Vaisalan HMP7‑kosteusmittapäätä ja Vaisalan TMP1-lämpötilamittapäätä yli- ja alikuivaamisen välttämiseksi.
Kun vierre on erotettu maltaista, se käytetään hiivan avulla. Tuloksena oleva olut suodatetaan ja pullotetaan. Koko panemisprosessin ajan käytetään refraktometreja, jotka mahdollistavat prosessin optimoinnin, säästävät energiaa, vähentävät hävikkiä, alentavat kustannuksia ja auttavat tuottamaan laadukasta olutta – samanlaista joka tölkissä tai pullossa. Erilaiset prosessiolosuhteet aiheuttavat erilaisia vaatimuksia, joten Vaisalan hygieeniset refraktometrit toimitetaan panimokohtaisten vaatimusten mukaan kalibroituina.
Täydellinen resepti kesään
Kun tänä kesänä nautit makkarasta, ketsupista ja oluesta puutarhassa tai terassilla, nosta lasia mittausteknologialle, joka varmistaa ruokasi ja juomasi turvallisuuden, yhdenmukaisuuden ja korkean laadun – enää puuttuu vain aurinko!
Oletko kiinnostunut elintarviketeollisuuden teknologiasta ja mittausratkaisuista?
Siinä tapauksessa kannattaa lukea nämä kirjoitukset: