Onko siellä ketään? Me olemme.

Webcast: Avaruuden kestävää teknologiaa

Katso video

Webcast: Avaruuden kestävää teknologiaa (20.7.2020)

Punainen planeetta Mars kaukaa katsottuna

Mars-tutkimus kysyy sisua ja uteliaisuutta

Teknologiset innovaatiot sekä sinnikäs uteliaisuus tutkia ympäröivää maailmaa ovat leimanneet Vaisalan liiketoimintaa alusta alkaen ja yltäneet maan kamaralta avaruuteen saakka. Vaisalan innovatiivinen teknologia laskeutuu pian jälleen punaisen planeetan pinnalle osana NASAn Mars-tutkimusohjelmaa yhteistyössä Suomen Ilmatieteen laitoksen kanssa. Yli 30-vuotisen yhteistyönsä aikana Vaisala ja Ilmatieteen laitos ovat toimineet muun muassa NASAn avaruuden tutkimusohjelmien saralla – kuten edellisen Curiosity-mönkijän tapauksessa vuonna 2012.

Mars Rover

Uuden Mars-seikkailun tähti on Perseverance-mönkijä, suomalaisittain Sisu, joka kantaa mukanaan useita erilaisia mittauslaitteita. Yksi näistä on MEDA-laitepaketti (Mars Environmental Dynamic Analyzer), joka sisältää Ilmatieteen laitoksen suunnitteleman instrumentin. Tämä instrumentti perustuu puolestaan Vaisalan paine- ja kosteusantureihin, joiden avulla kerätään tietoa Marsin ilmakehästä. Perseverance lähtee matkaan heinäkuussa 2020 ja sen arvioidaan saavuttavan määränpäänsä, Marsin Jezero-kraaterin, helmikuussa 2021.

Mars voi auttaa ymmärtämään Maata

Avaruustutkimus synnyttää innovaatioita ja kansainvälistä yhteistyötä sekä tyydyttää ihmisen perimmäisen halun tutkia ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. 1990-luvulta alkaen antureitamme on hyödynnetty Mars-tutkimuksessa, jonka ansiosta on kerätty paljon arvokasta tietoa, kuten löydetty vettä tältä kuivalta planeetalta. Mars tarjoaa erityisen kiinnostavan tutkimusympäristön, sillä se muistuttaa Maata monessa suhteessa ja voi sikäli auttaa meitä ymmärtämään myös oman planeettamme haasteita – kuten ilmastonmuutosta.

Mars Rover explores the red planet. Elements of this image furnished by NASA.

Jos laite toimii Marsissa, se toimii missä vain

Avaruuden ankarat olosuhteet asettavat vaativia edellytyksiä teknologialle, jota siellä käytetään: antureiden on toimittava luotettavasti ja kestettävä ilman korjaustarpeita. Matkaan ei voi lähteä millä tahansa laitteistolla. MEDA-laitepaketti sisältää Vaisalan HUMICAP® -kosteusantureita ja BAROCAP®-paineantureita, jotka molemmat tunnetaan pitkäkestoisuudestaan, vakaudestaan ja tarkkuudestaan. Laitteet ovat samantyyppisiä kuin edelliseen Curiosity-mönkijään toimitetut anturit.

Lue uusimpia avaruusuutisiamme

Mars Rover explores the red planet. Elements of this image furnished by NASA.

Creating space-proof technology

The demanding conditions in space set high standards for technology, requiring the most reliable sensors that can be trusted to endure without maintenance or repair.

Man with telescope watching space

Tutkimassa avaruutta 1950-luvulta lähtien

Avaruus on kiehtonut ihmismieltä kautta aikojen. Vaisalan teknologia on ollut mukana avaruustutkimuksessa miltei alusta alkaen. Mars-tutkimuksessa antureitamme on hyödynnetty vuodesta 1996, jolloin Ilmatieteen laitos ja Vaisala ensi kertaa suuntasivat punaiselle planeetalle muiden yhteistyökumppanien kanssa. Vaisalan antureita on matkannut Marsiin NASAn Curiosity-mönkijän (2012) sekä ESAn ExoMars-ohjelman (2016) mukana. Mars ei kuitenkaan ole ainoa avaruusseikkailu, jossa on Vaisalan teknologiaa: osallisuutemme avaruustutkimukseen on alkanut jo 1950-luvulla ja vienyt teknologiaamme Saturnuksen liepeille saakka.

Lähtien
1950-luvulta

Vaisalan anturit ovat matkanneet avaruuteen

LÄHTIEN
1996

Vaisalan teknologiaa on käytetty Marsin tutkimuksessa

LÄHTIEN
1997

Vaisalan anturit ovat auttaneet Saturnuksen kuun Titanin tutkimisessa

#SpacetechFI