Onko siellä ketään? Me olemme. Science on Mars -lyhytelokuvat Katso video Teaser 1 Katso video Episode 1 Katso video Teaser 2 Katso video Episode 2 Webcast: Avaruuden kestävää teknologiaa Katso video Webcast: Avaruuden kestävää teknologiaa (20.7.2020) Mars-tutkimus kysyy sisua ja uteliaisuutta Teknologiset innovaatiot sekä sinnikäs uteliaisuus tutkia ympäröivää maailmaa ovat leimanneet Vaisalan liiketoimintaa alusta alkaen ja yltäneet maan kamaralta avaruuteen saakka. Vaisalan innovatiivinen teknologia laskeutuu pian jälleen punaisen planeetan pinnalle osana NASAn Mars-tutkimusohjelmaa yhteistyössä Suomen Ilmatieteen laitoksen kanssa. Yli 30-vuotisen yhteistyönsä aikana Vaisala ja Ilmatieteen laitos ovat toimineet muun muassa NASAn avaruuden tutkimusohjelmien saralla – kuten edellisen Curiosity-mönkijän tapauksessa vuonna 2012. Uuden Mars-seikkailun tähti on Perseverance-mönkijä, suomalaisittain Sisu, joka kantaa mukanaan useita erilaisia mittauslaitteita. Yksi näistä on MEDA-laitepaketti (Mars Environmental Dynamic Analyzer), joka sisältää Ilmatieteen laitoksen suunnitteleman instrumentin. Tämä instrumentti perustuu puolestaan Vaisalan paine- ja kosteusantureihin, joiden avulla kerätään tietoa Marsin ilmakehästä. Perseverance lähtee matkaan heinäkuussa 2020 ja sen arvioidaan saavuttavan määränpäänsä, Marsin Jezero-kraaterin, helmikuussa 2021. NASAn Mars 2020 -ohjelma Mars voi auttaa ymmärtämään Maata Avaruustutkimus synnyttää innovaatioita ja kansainvälistä yhteistyötä sekä tyydyttää ihmisen perimmäisen halun tutkia ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. 1990-luvulta alkaen antureitamme on hyödynnetty Mars-tutkimuksessa, jonka ansiosta on kerätty paljon arvokasta tietoa, kuten löydetty vettä tältä kuivalta planeetalta. Mars tarjoaa erityisen kiinnostavan tutkimusympäristön, sillä se muistuttaa Maata monessa suhteessa ja voi sikäli auttaa meitä ymmärtämään myös oman planeettamme haasteita – kuten ilmastonmuutosta. Jos laite toimii Marsissa, se toimii missä vain Avaruuden ankarat olosuhteet asettavat vaativia edellytyksiä teknologialle, jota siellä käytetään: antureiden on toimittava luotettavasti ja kestettävä ilman korjaustarpeita. Matkaan ei voi lähteä millä tahansa laitteistolla. MEDA-laitepaketti sisältää Vaisalan HUMICAP® -kosteusantureita ja BAROCAP®-paineantureita, jotka molemmat tunnetaan pitkäkestoisuudestaan, vakaudestaan ja tarkkuudestaan. Laitteet ovat samantyyppisiä kuin edelliseen Curiosity-mönkijään toimitetut anturit. HUMICAP®-anturiteknologia tutkii kosteutta BAROCAP®-anturiteknologia mittaa painetta See our latest space news and articles Perseverance-kulkija aloittamassa tieteelliset mittaukset suomalaisvälineistöllä Marsin pinnalla Lue lisää Punainen planeetta näkyvissä – Ilmatieteen laitoksen ja Vaisalan tieteelliset mittalaitteet Mars-kulkijassa ovat valmiina tositoimiin Lue lisää Vaisalan antureiden matka planeetoille Avaruustutkimus Lue lisää Laukaista vai ei: sääolosuhteet vaikuttavat avaruuslentoihin Avaruustutkimus Sää ja ympäristö Meteorologia Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää Rakenna, testaa, toista – avaruuslaitteiden kokoaminen on käsityötä Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen suomalainen teknologia matkaa Marsiin NASAn mönkijän kyydissä Lue lisää Mars Marsiin! Miksi punainen planeetta kiinnostaa tutkijoita? Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää Avaruuden olosuhteet kestävän teknologian luominen Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää Kansainvälinen yhteistyö vie Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen jälleen kerran Marsiin Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää Taivaskaan ei ole rajana Vaisalalle: Vaisalan paine- ja kosteusanturit matkaavat pian taas avaruuteen Lue lisää Tutkimassa avaruutta 1950-luvulta lähtien Avaruus on kiehtonut ihmismieltä kautta aikojen. Vaisalan teknologia on ollut mukana avaruustutkimuksessa miltei alusta alkaen. Mars-tutkimuksessa antureitamme on hyödynnetty vuodesta 1996, jolloin Ilmatieteen laitos ja Vaisala ensi kertaa suuntasivat punaiselle planeetalle muiden yhteistyökumppanien kanssa. Vaisalan antureita on matkannut Marsiin NASAn Curiosity-mönkijän (2012) sekä ESAn ExoMars-ohjelman (2016) mukana. Mars ei kuitenkaan ole ainoa avaruusseikkailu, jossa on Vaisalan teknologiaa: osallisuutemme avaruustutkimukseen on alkanut jo 1950-luvulla ja vienyt teknologiaamme Saturnuksen liepeille saakka. Vaisalan avaruusmatka 1950-luvulta lähtien Lähtien 1950-luvulta Vaisalan anturit ovat matkanneet avaruuteen LÄHTIEN 1996 Vaisalan teknologiaa on käytetty Marsin tutkimuksessa LÄHTIEN 1997 Vaisalan anturit ovat auttaneet Saturnuksen kuun Titanin tutkimisessa Lähtien 1950-luvulta Vaisalan anturit ovat matkanneet avaruuteen LÄHTIEN 1996 Vaisalan teknologiaa on käytetty Marsin tutkimuksessa LÄHTIEN 1997 Vaisalan anturit ovat auttaneet Saturnuksen kuun Titanin tutkimisessa #SpacetechFI
Science on Mars -lyhytelokuvat Katso video Teaser 1 Katso video Episode 1 Katso video Teaser 2 Katso video Episode 2
Webcast: Avaruuden kestävää teknologiaa Katso video Webcast: Avaruuden kestävää teknologiaa (20.7.2020)
Mars-tutkimus kysyy sisua ja uteliaisuutta Teknologiset innovaatiot sekä sinnikäs uteliaisuus tutkia ympäröivää maailmaa ovat leimanneet Vaisalan liiketoimintaa alusta alkaen ja yltäneet maan kamaralta avaruuteen saakka. Vaisalan innovatiivinen teknologia laskeutuu pian jälleen punaisen planeetan pinnalle osana NASAn Mars-tutkimusohjelmaa yhteistyössä Suomen Ilmatieteen laitoksen kanssa. Yli 30-vuotisen yhteistyönsä aikana Vaisala ja Ilmatieteen laitos ovat toimineet muun muassa NASAn avaruuden tutkimusohjelmien saralla – kuten edellisen Curiosity-mönkijän tapauksessa vuonna 2012.
Uuden Mars-seikkailun tähti on Perseverance-mönkijä, suomalaisittain Sisu, joka kantaa mukanaan useita erilaisia mittauslaitteita. Yksi näistä on MEDA-laitepaketti (Mars Environmental Dynamic Analyzer), joka sisältää Ilmatieteen laitoksen suunnitteleman instrumentin. Tämä instrumentti perustuu puolestaan Vaisalan paine- ja kosteusantureihin, joiden avulla kerätään tietoa Marsin ilmakehästä. Perseverance lähtee matkaan heinäkuussa 2020 ja sen arvioidaan saavuttavan määränpäänsä, Marsin Jezero-kraaterin, helmikuussa 2021. NASAn Mars 2020 -ohjelma
Mars voi auttaa ymmärtämään Maata Avaruustutkimus synnyttää innovaatioita ja kansainvälistä yhteistyötä sekä tyydyttää ihmisen perimmäisen halun tutkia ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. 1990-luvulta alkaen antureitamme on hyödynnetty Mars-tutkimuksessa, jonka ansiosta on kerätty paljon arvokasta tietoa, kuten löydetty vettä tältä kuivalta planeetalta. Mars tarjoaa erityisen kiinnostavan tutkimusympäristön, sillä se muistuttaa Maata monessa suhteessa ja voi sikäli auttaa meitä ymmärtämään myös oman planeettamme haasteita – kuten ilmastonmuutosta.
Jos laite toimii Marsissa, se toimii missä vain Avaruuden ankarat olosuhteet asettavat vaativia edellytyksiä teknologialle, jota siellä käytetään: antureiden on toimittava luotettavasti ja kestettävä ilman korjaustarpeita. Matkaan ei voi lähteä millä tahansa laitteistolla. MEDA-laitepaketti sisältää Vaisalan HUMICAP® -kosteusantureita ja BAROCAP®-paineantureita, jotka molemmat tunnetaan pitkäkestoisuudestaan, vakaudestaan ja tarkkuudestaan. Laitteet ovat samantyyppisiä kuin edelliseen Curiosity-mönkijään toimitetut anturit.
See our latest space news and articles Perseverance-kulkija aloittamassa tieteelliset mittaukset suomalaisvälineistöllä Marsin pinnalla Lue lisää Punainen planeetta näkyvissä – Ilmatieteen laitoksen ja Vaisalan tieteelliset mittalaitteet Mars-kulkijassa ovat valmiina tositoimiin Lue lisää Vaisalan antureiden matka planeetoille Avaruustutkimus Lue lisää Laukaista vai ei: sääolosuhteet vaikuttavat avaruuslentoihin Avaruustutkimus Sää ja ympäristö Meteorologia Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää Rakenna, testaa, toista – avaruuslaitteiden kokoaminen on käsityötä Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen suomalainen teknologia matkaa Marsiin NASAn mönkijän kyydissä Lue lisää Mars Marsiin! Miksi punainen planeetta kiinnostaa tutkijoita? Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää Avaruuden olosuhteet kestävän teknologian luominen Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää Kansainvälinen yhteistyö vie Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen jälleen kerran Marsiin Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää Taivaskaan ei ole rajana Vaisalalle: Vaisalan paine- ja kosteusanturit matkaavat pian taas avaruuteen Lue lisää
Perseverance-kulkija aloittamassa tieteelliset mittaukset suomalaisvälineistöllä Marsin pinnalla Lue lisää
Punainen planeetta näkyvissä – Ilmatieteen laitoksen ja Vaisalan tieteelliset mittalaitteet Mars-kulkijassa ovat valmiina tositoimiin Lue lisää
Laukaista vai ei: sääolosuhteet vaikuttavat avaruuslentoihin Avaruustutkimus Sää ja ympäristö Meteorologia Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää
Rakenna, testaa, toista – avaruuslaitteiden kokoaminen on käsityötä Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää
Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen suomalainen teknologia matkaa Marsiin NASAn mönkijän kyydissä Lue lisää
Mars Marsiin! Miksi punainen planeetta kiinnostaa tutkijoita? Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää
Avaruuden olosuhteet kestävän teknologian luominen Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää
Kansainvälinen yhteistyö vie Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen jälleen kerran Marsiin Avaruustutkimus Innovaatio ja inspiraatio Lue lisää
Taivaskaan ei ole rajana Vaisalalle: Vaisalan paine- ja kosteusanturit matkaavat pian taas avaruuteen Lue lisää
Tutkimassa avaruutta 1950-luvulta lähtien Avaruus on kiehtonut ihmismieltä kautta aikojen. Vaisalan teknologia on ollut mukana avaruustutkimuksessa miltei alusta alkaen. Mars-tutkimuksessa antureitamme on hyödynnetty vuodesta 1996, jolloin Ilmatieteen laitos ja Vaisala ensi kertaa suuntasivat punaiselle planeetalle muiden yhteistyökumppanien kanssa. Vaisalan antureita on matkannut Marsiin NASAn Curiosity-mönkijän (2012) sekä ESAn ExoMars-ohjelman (2016) mukana. Mars ei kuitenkaan ole ainoa avaruusseikkailu, jossa on Vaisalan teknologiaa: osallisuutemme avaruustutkimukseen on alkanut jo 1950-luvulla ja vienyt teknologiaamme Saturnuksen liepeille saakka. Vaisalan avaruusmatka 1950-luvulta lähtien
Lähtien 1950-luvulta Vaisalan anturit ovat matkanneet avaruuteen LÄHTIEN 1996 Vaisalan teknologiaa on käytetty Marsin tutkimuksessa LÄHTIEN 1997 Vaisalan anturit ovat auttaneet Saturnuksen kuun Titanin tutkimisessa Lähtien 1950-luvulta Vaisalan anturit ovat matkanneet avaruuteen LÄHTIEN 1996 Vaisalan teknologiaa on käytetty Marsin tutkimuksessa LÄHTIEN 1997 Vaisalan anturit ovat auttaneet Saturnuksen kuun Titanin tutkimisessa
