Mars Marsiin! Miksi punainen planeetta kiinnostaa tutkijoita?

Illustration of planet Mars. Red surface and mountains.
Maria Genzer
Finnish Meteorological Institute, Group Head of Planetary Research and Space Technology Group
Julkaistu:
Innovaatio ja inspiraatio
Avaruustutkimus

Maan naapuriplaneetta Mars on ilmakehätutkijalle kutkuttava tutkimuskohde: karun planeetan kaasukehä on kuin riisuttu malli Maan ilmakehästä, ilman turhia häiriötekijöitä.

Aurinkokuntamme planeetoista Mars on monella tapaa samankaltainen kuin maapallo. 

Marsin suurimmaksi osaksi hiilidioksidista koostuva kaasukehä on kuiva, kylmä ja noin 100 kertaa harvempi kuin maan ilmakehä. Maassa ja Marsissa on kuitenkin lähes samansuuruinen kiertoakselin kallistuskulma ja vuorokauden pituus. Näiden ominaisuuksien vuoksi Maan ja Marsin kaasukehät käyttäytyvät samalla tavoin.

Marsin ja Maan kaasukehien samanlaiset piirteet mahdollistavat vertailevan planeettatutkimuksen. Tutkimalla Marsia voidaan oppia uutta maapallosta ja sen ilmakehästä. Maapallon ilmakehän tutkimukselle asettavat oman haasteensa vesi ja kasvillisuus, joiden vaikutukset peittävät alleen ilmakehän ilmiöitä. Marsissa näitä ns. häiriötekijöitä ei ole.

Miksi Mars muuttui?

Tutkimusten mukaan Mars on aikanaan ollut nykyistäkin enemmän Maan kaltainen. Miljardeja vuosia sitten Marsissa on ollut isoja valtameriä ja virtaavia jokia, mahdollisesti jopa alkeellista bakteeritason elämää, vaikka todisteita siitä ei olekaan vielä löytynyt.

Nestemäisen veden olemassaolo vaatii huomattavasti nykyistä tiheämmän kaasukehän ja suuremman paineen. Aikojen saatossa Marsin kaasukehä on kuitenkin harventunut ja kadonnut suurimmaksi osaksi avaruuteen, jättäen jälkeensä nykypäivänä tuntemamme karun Marsin. Miksi ja miten tämä tapahtui sisarplaneetallemme?

Tutkimalla Marsia ja sen kaasukehän ilmiöitä opimme samalla lisää myös oman planeettamme ilmakehästä ja sen käyttäytymisestä. Sitä kautta opimme lisää säästä ja ilmastosta.

Säätä voidaan ennustaa Marsissa 

Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto ovat muokanneet pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin toimimaan Marsissa. Vaikka Marsissa ei tällä hetkellä asukaan ketään, voidaan Marsin säätä ennustaa samalla tavoin kuin säätä maapallolla. Toistaiseksi tämä säämalli on tutkimuskäytössä.

Jos kansainväliset avaruustoimijat toteuttavat suunnitelmansa, Mars on tulevaisuudessa todennäköisesti ensimmäinen kohde miehitetylle planeettalennolle. Jos Marsiin joskus lähetään ihmisiä, olisi tärkeää saada laadukasta ja täsmällistä tietoa planeetan säästä, esimerkiksi mahdollisista pölymyrskyistä.

Myös jokainen miehittämättömän aluksen lasku ja nousu Marsin pinnalle vaatii tietoa sen kaasukehästä. Näitä tietoja pystytään mittaamaan Ilmatieteen laitoksen kehittämillä, Vaisalan teknologiaan perustuvilla mittalaitteilla.

Mars Perseverance ‑mönkijä, Copyright NASA/JPL-Caltech

Onko siellä ketään?

Kyllä on, ja olemme olleet täällä jo kymmeniä vuosia. Pian Vaisalan teknologiaa laskeutuu jälleen Marsiin NASAn Mars-tutkimusohjelman Perseverance-mönkijän mukana, tälläkin kertaa yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Maria Genzer, FMI

Maria Genzer

Ilmatieteen laitos, ryhmäpäällikkö, planeettatutkimus ja avaruusteknologia -ryhmä

Kirjoita kommentti