Vaisala Oyj tilinpäätöstiedote tammi–joulukuu 2018

Julkaistu: 12. Helmi 2019

Pörssitiedotteet

Vaisala Oyj Tilinpäätöstiedote 12.2.2019 klo 14.00

Vaisala Oyj tilinpäätöstiedote tammi–joulukuu 2018

Neljännen neljänneksen ja koko vuoden liikevaihto kasvoi. Koko vuoden liiketulos 11 % liikevaihdosta. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tilauskanta laski.

Vaisalan yhtiökokouksen 10.4.2018 hyväksymä maksuton osakeanti tuplasi Vaisalan K- ja A-sarjan osakkeiden lukumäärän. Kaikki osakkeeseen liittyvät luvut on oikaistu vastaamaan uutta osakemäärää tässä raportissa.

Neljäs neljännes 2018 lyhyesti

Saadut tilaukset 99,1 (83,5) miljoonaa euroa, kasvua 19 %
Tilauskanta kauden lopussa 120,6 (124,8) miljoonaa euroa, laskua 3 %
Liikevaihto 108,3 (102,3) miljoonaa euroa, kasvua 4 %
Bruttokateprosentti 54,3 (52,5) %
Liiketulos (EBIT) 13,9 (18,5) miljoonaa euroa, 12,9 (18,1) % liikevaihdosta
Osakekohtainen tulos 0,32 (0,33) euroa
Liiketoiminnan rahavirta 29,4 (23,0) miljoonaa euroa
Leosphere- ja K-Patents-yritysostot

Tammi–joulukuu 2018 lyhyesti

Saadut tilaukset 334,2 (346,3) miljoonaa euroa, laskua 4 %
Liikevaihto 348,8 (332,6) miljoonaa euroa, kasvua 5 %
Bruttokateprosentti 53,1 (52,3) %
Liiketulos (EBIT) 38,9 (40,9) miljoonaa euroa, 11,1 (12,3) % liikevaihdosta
Osakekohtainen tulos 0,82 (0,76) euroa
Liiketoiminnan rahavirta 48,3 (49,2) miljoonaa euroa
Rahavarat kauden lopussa 72,7 (91,3) miljoonaa euroa, laskua 20 %
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,58 euroa/osake ulkona oleville osakkeille.

Taloudellinen ohjeistus 2019

Vaisala arvioi vuoden 2019 liikevaihdon olevan 380–400 miljoonaa euroa ja liiketuloksen (EBIT) 25–35 miljoonaa euroa sisältäen 10–12 miljoonaa euroa yritysostoihin liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja kertaluonteisia kuluja vuokrasopimukseen liittyen.

Vaisalan toimitusjohtaja Kjell Forsénin kommentti neljännestä neljänneksestä ja koko vuodesta 2018

”Vaisala suoriutui hyvin vuonna 2018 ja etenimme useissa kasvuhankkeissa. Teimme kaksi strategisesti tärkeää yritysostoa, yhden kullakin liiketoiminta-alueella, laajentaaksemme teknologia- ja tuoteportfoliotamme. Tutkimus- ja kehityspanostuksemme kasvoivat 15 % ja lanseerasimme useita merkittäviä tuotteita ja ohjelmistoja. Maantieteellinen laajentuminen ja Vaisalan tuotantojärjestelmän edelleen kehittäminen etenivät hyvin. Vionicen integraatio saatiin loppuunvietyä ja Leospheren integraatioprojekti käynnistyi suunnitelman mukaisesti. Kaikki tämä vahvistaa perustaa tulevalle kasvulle. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen alhainen tilauskanta on haasteemme vuodelle 2019 tultaessa, mikä on seurausta isojen tilausten puutteesta vuoden 2018 aikana.

Vaisalan vakaa suoriutuminen jatkui neljännellä neljänneksellä. Saadut tilaukset piristyivät Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella. Leospheren tuulilidariliiketoiminta suoriutui odotusten mukaisesti ensimmäisellä neljänneksellään osana Vaisalaa ja veti Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liikevaihdon 4 % kasvuun. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen saadut tilaukset sekä liikevaihto saavuttivat kaikkien aikojen ennätystasot. Instrumenttitoimitukset olivat vahvat Americas- ja APAC-alueilla.

Bruttokateprosentti oli vahva neljännellä neljänneksellä Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen projekti- ja palveluliiketoimintojen kannattavuuden parantumisen seurauksena. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tuoteliiketoiminnan hyvä bruttokate jatkui. Bruttokatteen erinomaisesta parantumisesta huolimatta Vaisalan neljännen neljänneksen liikevoitto jäi edellisestä vuodesta. Tämä on seurausta nousseista kiinteistä kuluista sisältäen reilut kolme miljoonaa euroa Leosphere-yrityskauppaan liittyviä aineettomien oikeuksien poistoja.

Vuoden lopulla julkistimme K-Patents-yritysoston. Tämä yritysosto oli tärkeä askel Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen kasvulle, ja se laajensi tuoteportfoliotamme nestemittauksiin teollisille asiakkaille. Toivotan koko K-Patentsin väen lämpimästi tervetulleiksi Vaisalaan.

Haluan kiittää kaikkia vaisalalaisia tuloksekkaasta työpanoksesta ja sitoutumisesta vuonna 2018. Kiitokset kaikille, jotka joustivat Leosphere- ja K-Patents-yritysostojen yhteydessä päivittäisten vastuidensa lisäksi.”

Avainluvut
	10-12/2018	10-12/2017	1-12/2018	1-12/2017
Saadut tilaukset, milj. euroa	99,1	83,5	334,2	346,3
Tilauskanta, milj. euroa	120,6	124,8	120,6	124,8
Liikevaihto, milj. euroa	108,3	102,3	348,8	332,6
Bruttokate, milj. euroa	58,8	53,7	185,0	174,0
Bruttokateprosentti	54,3	52,5	53,1	52,3
Kiinteät kulut, milj. euroa	46,4	35,5	148,3	133,3
Liiketulos, milj. euroa	13,9	18,5	38,9	40,9
Liiketulos, %	12,9	18,1	11,1	12,3
Tulos ennen veroja, milj. euroa	14,0	18,1	37,5	38,1
Kauden tulos, milj. euroa	11,4	11,8	29,5	27,2
Osakekohtainen tulos, euroa	0,32	0,33	0,82	0,76
Oman pääoman tuotto, %			16,0	15,0
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin
hyödykkeisiin, milj. euroa	4,2	1,9	14,5	8,5
Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	5,7	2,2	12,1	9,7
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	29,4	23,0	48,3	49,2
Rahavarat, milj. euroa			72,7	91,3
Korolliset velat, milj. euroa			40,5	-
Nettovelkaantumisaste, %			-17,6	-49,2

Neljäs neljännes 2018

Saadut tilaukset

Milj. euroa	10-12/2018	10-12/2017	Muutos, %	Muutos, % vertailukelp. valuutoilla
Sää ja ympäristö	67,9	55,4	23	22
Teollisen mittaukset	31,2	28,1	11	10
Yhteensä	99,1	83,5	19	18

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Vaisalan saadut tilaukset kasvoivat 19 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 99,1 (83,5) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa tuulilidareista, sääprojektitilauksista Aasiasta ja Lähi-idästä, sekä Teollisten Mittausten liiketoiminta-alueen kaikkien aikojen korkeimmista tilauksista neljänneksen aikana. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat kasvaneet 18 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ilman Leosphere-yritysostoa saadut tilaukset olisivat kasvaneet 10 %.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat 23 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 67,9 (55,4) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa tuulilidareista sekä sääprojektitilauksista Aasiasta ja Lähi-idästä. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat kasvaneet 22 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ilman Leosphereä saadut tilaukset olisivat kasvaneet 10 %.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat kaikkien aikojen ennätystasolla 31,2 (28,1) miljoonaa euroa. Kasvu tuli kaikista regioonista ja oli voimakkain APAC- ja Americas-alueilla. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat kasvaneet 10 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Tilauskanta

Milj. euroa	31.12.2018	31.12.2017	Muutos, %
Sää ja ympäristö	104,9	114,1	-8
Teolliset mittaukset	15,7	10,7	46
Yhteensä	120,6	124,8	-3

Vuoden 2018 lopussa Vaisalan tilauskanta oli 120,6 (124,8) miljoonaa euroa ja laski 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tilauskanta laski pääasiassa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen kolmen ensimmäisen neljänneksen alhaisen tilauskertymän ja korkeiden toimitusten seurauksena. Ilman Leosphere- ja K-Patents-yritysostoja tilauskanta olisi laskenut 9 %. Tilauskannasta 91,0 (99,5) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuonna, olisi 31.12.2017 tilauskanta ollut 1,4 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen Vaisalan 31.12.2018 tilauskanta olisi laskenut 2 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 lopussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tilauskanta laski 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 104,9 (114,1) miljoonaa euroa. Tilauskanta laski pääasiassa kolmen ensimmäisen neljänneksen alhaisen tilauskertymän ja korkeiden toimitusten seurauksena ja lasku oli merkittävin Americas-alueella. Ilman Leosphere-yritysostoa tilauskanta olisi laskenut 12 %. Tilauskannasta 76,8 (89,8) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuonna, olisi 31.12.2017 tilauskanta ollut 1,4 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen 31.12.2018 tilauskanta olisi laskenut 7 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 lopussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tilauskanta kasvoi 46 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 15,7 (10,7) miljoonaa euroa. Tilauskanta kasvoi kaikissa regioonissa ja pääasiassa instrumenteissa. Ilman K-Patents-yritysostoa tilauskanta olisi kasvanut 28 %. Tilauskannasta 14,3 (9,7) miljoonaa euroa on aikataulutettu toimitettavaksi vuonna 2019.

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Milj. euroa	10-12/2018	10-12/2017	Muutos, %	Muutos, % vertailukelp. valuutoilla
Sää ja ympäristö	77,6	74,4	4	4
Tuotteet	46,4	31,9	45
Projektit	19,1	32,7	-41
Palvelut	12,1	9,8	24
Teolliset mittaukset	30,7	27,9	10	9
Tuotteet	27,8	25,0	11
Palvelut	2,9	2,9	-2
Yhteensä	108,3	102,3	6	5

Liikevaihto maantieteellisin aluein
Milj. euroa	10-12/2018	10-12/2017	Muutos, %
EMEA	32,4	36,3	-11
Americas	40,2	36,3	11
APAC	35,8	29,8	20
Yhteensä	108,3	102,3	6

Vaisalan vuoden 2018 neljännen neljänneksen liikevaihto kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 108,3 (102,3) miljoonaa euroa. Kasvu tuli Leospherestä ja Teollisten mittausten liiketoiminta-alueelta. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut 5 % edellisestä vuodesta. Ilman Leosphereä liikevaihto olisi laskenut 4 %. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuotena, olisi vuoden 2017 neljännen neljänneksen liikevaihto ollut 9,1 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen Vaisalan vuoden 2018 neljännen neljänneksen liikevaihto olisi kasvanut 16 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Liikevaihto EMEA-alueella laski 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 32,4 (36,3) miljoonaa euroa. Lasku oli seurausta Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen alhaisista projektitoimituksista. Americas-alueen liikevaihto oli 40,2 (36,3) miljoonaa euroa ja kasvoi 11 %. Kasvu tuli pääasiassa luotaustuotteista ja teollisista instrumenteista. APAC-alueen liikevaihto kasvoi 20 % ja oli 35,8 (29,8) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa Leospheren tuulilidareista ja teollisista instrumenteista.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 77,6 (74,4) miljoonaa euroa. Kasvu tuli Leospherestä, jonka suoriutuminen oli ennakoidun mukainen. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut saman 4 % edellisestä vuodesta. Ilman Leosphereä liikevaihto olisi laskenut 9 %. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuotena, olisi vuoden 2017 neljännen neljänneksen liikevaihto ollut 9,1 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen vuoden 2018 neljännen neljänneksen liikevaihto olisi kasvanut 19 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 10 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla 30,7 (27,9) miljoonaa euroa. Kasvu tuli instrumenttitoimituksista Americas- ja APAC-alueilla. Olosuhdevalvontajärjestelmätoimitukset kasvoivat, kun taas sähkönsiirtotuotteiden toimitukset laskivat hieman. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut 9 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Bruttokateprosentti ja liiketulos

	10-12/2018	10-12/2017
Bruttokateprosentti	54,3	52,5
Sää ja ympäristö	51,1	49,2
Teolliset mittaukset	62,5	61,2

Liiketulos, milj. euroa	13,9	18,5
Sää ja ympäristö	10,5	14,0
Teolliset mittaukset	5,6	4,4
Eliminoinnit ja muut	-2,1	0,1

Liiketulos, %	12,9	18,1
Sää ja ympäristö	13,5	18,8
Teolliset mittaukset	18,1	15,7

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Vaisalan liiketulos aleni ja oli 13,9 (18,5) miljoonaa euroa, 12,9 (18,1) % liikevaihdosta. Bruttokateprosentti nousi 54,3 (52,5) %:iin. Bruttokateprosentin nousu oli seurausta Sää- ympäristöliiketoiminta-alueen bruttokatteen parantumisesta sekä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liikevaihdon kasvusta. Kiinteät kulut kasvoivat 30 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 46,4 (35,5) miljoonaa euroa. Kiinteiden kulujen kasvu oli seurausta tutkimus- ja kehityskulujen sekä myynti- ja markkinointikulujen suunnitellusta noususta sekä Leospheren kiinteistä kuluista. Kiinteät kulut sisälsivät 3,1 miljoonaa euroa Leosphere-yritysostoon liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja. Lisäksi liiketulos laski 2,1 miljoonaa euroa johtuen pääasiassa Leosphere-yritysoston transaktiokuluista sekä muutamista uudelleenjärjestelyistä. Liiketulosta nosti 1,5 miljoonan euron tuloutus, joka liittyi Envitems- ja Vionice-yritysostojen lisäkauppahintoihin ja Leospheren sopimusperusteisten velvoitteiden uudelleenneuvotteluihin.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liiketulos aleni ja oli 10,5 (14,0) miljoonaa euroa, 13,5 (18,8) % liikevaihdosta. Bruttokateprosentti nousi 51,1 (49,2) %:iin. Nousu oli seurausta suotuisammasta myyntimixistä ja projektiliiketoiminnan kannattavuuden parantumisesta. Kiinteät kulut kasvoivat 36 % edellisestä vuodesta ja olivat 30,7 (22,6) miljoonaa euroa. Ilman Leosphereä kiinteiden kulujen kasvu oli pääasiassa seurausta tutkimus- ja kehityskulujen suunnitellusta noususta. Leospheren kiinteät kulut olivat 5,5 miljoonaa euroa, josta 3,1 miljoonaa euroa oli yritysostoon liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja. Lisäksi liiketulosta nosti 1,5 miljoonan euron tuloutus, joka liittyi Envitems- ja Vionice -yritysostojen lisäkauppahintoihin ja Leospheren sopimusperusteisten velvoitteiden uudelleenneuvotteluihin.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liiketulos nousi pääasiassa liikevaihdon kasvun myötä ja oli 5,6 (4,4) miljoonaa euroa, 18,1 (15,7) % liikevaihdosta. Bruttokateprosentti oli 62,5 (61,2) %. Bruttokateprosentin nousu oli seurausta palveluliiketoiminnan kannattavuuden parantumisesta ja tuotemyynnin korkeasta osuudesta. Kiinteät kulut kasvoivat 7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 13,6 (12,7) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa tutkimus- ja kehityskulujen sekä myynti- ja markkinointikulujen suunnitellusta noususta.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,0 (-0,5) miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin valuuttasuojauksista.

Vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä tulos ennen veroja oli 14,0 (18,1) miljoonaa euroa. Tuloverot olivat 2,6 (6,3) miljoonaa euroa. Vertailukauden korkeat tuloverot olivat osittain seurausta laskennallisen verosaamisen laskusta 1,3 miljoonalla eurolla. Tämä johtui Yhdysvaltain liittovaltion yhteisöveroasteen laskusta vuoden 2018 alussa. Kauden tulos oli 11,4 (11,8) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 0,32 (0,33) euroa.

Tammi–joulukuu 2018

Saadut tilaukset

Milj. euroa	1-12/2018	1-12/2017	Muutos, %	Muutos, % vertailukelp. valuutoilla
Sää ja ympäristö	215,2	233,0	-8	-6
Teolliset mittaukset	119,0	113,3	5	9
Yhteensä	334,2	346,3	-4	-1

Vuoden 2018 tammi–joulukuussa Vaisalan saadut tilaukset laskivat 4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 334,2 (346,3) miljoonaa euroa. Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen tilaukset kasvoivat kaikissa regioonissa. Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen saadut tilaukset laskivat isojen tilausten puuttuessa läpi vuoden. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat laskeneet 1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ilman Leosphere-yritysostoa saadut tilaukset olisivat laskeneet 6 %.

Vuoden 2018 tammi–joulukuussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen saadut tilaukset laskivat 8 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 215,2 (233,0) miljoonaa euroa. Saadut tilaukset laskivat pääasiassa isojen tilausten puuttuessa läpi vuoden. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat laskeneet 6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Ilman Leosphereä saadut tilaukset olisivat laskeneet 11 %, ja ne laskivat kaikissa regioonissa.

Vuoden 2018 tammi–joulukuussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen saadut tilaukset kasvoivat 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 119,0 (113,3) miljoonaa euroa. Kasvu tuli kaikista regioonista ja pääasiassa instrumenttitilauksista APAC-alueelta. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla saadut tilaukset olisivat kasvaneet 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Tilauskanta

Milj. euroa	31.12.2018	31.12.2017	Muutos, %
Sää ja ympäristö	104,9	114,1	-8
Teolliset mittaukset	15,7	10,7	46
Yhteensä	120,6	124,8	-3

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain

Milj. euroa	1-12/2018	1-12/2017	Muutos, %	Muutos, % vertailukelp. valuutoilla
Sää ja ympäristö	232,3	222,2	5	6
Tuotteet	125,4	112,o	12
Projektit	70,0	76,4	-8
Palvelut	36,9	33,8	9
Teolliset mittaukset	116,4	110,3	6	9
Tuotteet	105,1	98,7	6
Palvelut	11,4	11,6	-2
Yhteensä	348,8	332,6	5	7

Liikevaihto maantieteellisin aluein

Milj. euroa	1-12/2018	1-12/2017	Muutos, %
EMEA	102,3	107,7	-5
Americas	136,8	127,3	7
APAC	109,6	97,5	12
Yhteensä	348,8	332,6	5

Vaisalan tammi–joulukuun 2018 liikevaihto kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 348,8 (332,6) miljoonaa euroa. Suomen ulkopuolisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta oli 98 (97) %. Liikevaihto kasvoi Americas- ja APAC-alueilla sekä molemmilla liiketoiminta-alueilla. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut 7 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan. Ilman Leosphereä liikevaihto olisi kasvanut 2 %. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuonna, olisi vuoden 2017 liikevaihto ollut 4,3 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen Vaisalan vuoden 2018 liikevaihto olisi kasvanut 6 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Liikevaihto EMEA-alueella oli 102,3 (107,7) miljoonaa euroa ja laski 5 %. Liikevaihto laski Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen projektiliiketoiminnassa. Americas-alueen liikevaihto oli 136,8 (127,3) miljoonaa euroa ja kasvoi 7 %. Toimitukset meteorologia-asiakkaille vetivät kasvua. APAC-alueen liikevaihto kasvoi 12 % ja oli 109,6 (97,5) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu tuli pääasiassa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen projektiliiketoiminnasta ja tuulilidaritoimituksista, sekä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen instrumenttitoimituksista.

Vuoden 2018 tammi–joulukuussa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 232,3 (222,2) miljoonaa euroa. Vuoden alun vahva tilauskanta sekä tuulilidaritoimitukset kasvattivat liikevaihtoa. Kiinan liikevaihto laski merkittävästi. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut 6 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan. Ilman Leosphereä liikevaihto olisi ollut edellisen vuoden tasolla. Jos nykyistä tuloutusstandardia olisi sovellettu edellisenä vuonna, olisi vuoden 2017 liikevaihto ollut 4,3 miljoonaa euroa raportoitua alempi. Näin ollen vuoden 2018 liikevaihto olisi kasvanut 7 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vuoden 2018 tammi–joulukuussa Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 116,4 (110,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi kaikissa regioonissa ja pääasiassa instrumenttitoimituksissa APAC-alueella. Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla liikevaihto olisi kasvanut 9 % edellisestä vuodesta. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin heikentymisestä euroa vastaan.

Bruttokateprosentti ja liiketulos

	1-12/2018	1-12/2017
Bruttokateprosentti	53,1	52,3
Sää ja ympäristö	48,6	47,3
Teolliset mittaukset	62,1	62,4

Liiketulos, milj. euroa	38,9	40,9
Sää ja ympäristö	17,7	18,2
Teolliset mittaukset	23,9	22,8
Eliminoinnit ja muut	-2,7	-0,2

Liiketulos, %	11,1	12,3
Sää ja ympäristö	7,6	8,2
Teolliset mittaukset	20,5	20,7

Tammi–joulukuussa 2018 Vaisalan liiketulos aleni ja oli 38,9 (40,9) miljoonaa euroa, 11,1 (12,3) % liikevaihdosta. Bruttokateprosentti oli 53,1 (52,3) %. Kiinteät kulut kasvoivat 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 148,3 (133,3) miljoonaa euroa. Kiinteiden kulujen kasvu oli seurausta tutkimus- ja kehityskulujen suunnitellusta noususta ja Leospheren kiinteistä kuluista. Kiinteät kulut sisälsivät 3,1 miljoonaa euroa Leosphere-yritysostoon liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja. Lisäksi liiketulos laski 2,7 miljoonaa euroa johtuen Leosphere-yritysoston 1,6 miljoonan euron transaktiokuluista sekä muutamista uudelleenjärjestelyistä. Liiketulosta nosti 1,5 miljoonan euron tuloutus, joka liittyi Envitems- ja Vionice-yritysostojen lisäkauppahintoihin ja Leospheren sopimusperusteisten velvoitteiden uudelleenneuvotteluihin.

Tammi–joulukuussa 2018 Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen liiketulos aleni ja oli 17,7 (18,2) miljoonaa euroa, 7,6 (8,2) % liikevaihdosta. Bruttokateprosentti nousi sekä projekti- että palveluliiketoiminnoissa ja oli 48,6 (47,3) %. Kiinteät kulut kasvoivat 11 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 96,7 (87,3) miljoonaa euroa. Ilman Leosphereä kiinteiden kulujen kasvu tuli tutkimus- ja kehityskulujen sekä myynti- ja markkinointikulujen suunnitellusta noususta. Leospheren kiinteät kulut olivat 5,5 miljoonaa euroa, josta 3,1 miljoonaa euroa oli yritysostoon liittyviä aineettomien hyödykkeiden poistoja. Lisäksi liiketulosta nosti 1,5 miljoonan euron tuloutus, joka liittyi Envitems- ja Vionice-yritysostojen lisäkauppahintoihin ja Leospheren sopimusperusteisten velvoitteiden uudelleenneuvotteluihin.

Tammi–joulukuussa 2018 Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen liiketulos nousi ja oli 23,9 (22,8) miljoonaa euroa, 20,5 (20,7) % liikevaihdosta. Liiketulosta nosti pääasiassa korkeampi liikevaihto. Bruttokateprosentti oli 62,1 (62,4) %. Kiinteät kulut kasvoivat 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 48,5 (46,0) miljoonaa euroa. Kasvu tuli pääasiassa tutkimus- ja kehityskulujen suunnitellusta noususta.

Tammi–joulukuussa 2018 rahoitustuotot ja -kulut olivat -1,5 (-2,8) miljoonaa euroa. Tämä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarimääräisistä valuuttasuojauksista.

Tammi–joulukuussa 2018 tulos ennen veroja oli 37,5 (38,1) miljoonaa euroa. Tuloverot olivat 8,0 (10,9) miljoonaa euroa ja efektiivinen veroaste oli 21 (29) %. Vertailukauden korkea veroaste oli osin seurausta laskennallisen verosaamisen muutoksesta, joka johtui Yhdysvaltain liittovaltion yhteisöveroasteen laskusta vuoden 2018 alusta. Tulos oli 29,5 (27,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,82 (0,76) euroa.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Vaisalan omavaraisuusaste ja likviditeetti säilyivät vahvoina vuonna 2018. Rahavarat laskivat 72,7 (91,3) miljoonaan euroon pääasiassa 17,8 miljoonan euron ylimääräisen osingon maksun ja yritysostoihin liittyvien maksujen seurauksena. Taseen loppusumma oli 334,3 (273,8) miljoonaa euroa. Leosphere- ja K-Patents-yritysostojen seurauksena taseen varat kasvoivat 98,8 miljoonalla eurolla. Taseen velat kasvoivat 28,0 miljoonaa euroa Leosphere- ja K-Patents-yritysostojen seurauksena ja 40,0 miljoonaa euroa nostetun valmiusluoton seurauksena.

Vuonna 2018 liiketoiminnan rahavirta laski 48,3 (49,2) miljoonaan euroon. Osinkoja maksettiin 37,6 (17,8) miljoonaa euroa.

Vaisala allekirjoitti 5.10.2018 yhteensä 50 miljoonan euron vakuudettoman valmiusluottosopimuksen yhden ydinpankkinsa kanssa. Komittoitu valmiusluottosopimus erääntyy 5 vuoden kuluttua allekirjoituspäivästä ja sillä ei ole taloudellisia kovenantteja. Valmiusluotto on tarkoitettu konsernin käyttöpääoman tarpeisiin, yritysostojen rahoitukseen ja yleisiin rahoitustarpeisiin. Vaisalalla oli 31.12.2018 korollisia velkoja yhteensä 40,5 miljoonaa euroa, joista 40,0 miljoonaa euroa liittyi käytettyyn valmiusluottoon.

Investoinnit ja yritysostot

Vuonna 2018 investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat 14,5 (8,5) miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät pääosin koneisiin ja kalustoon, joilla kehitetään ja ylläpidetään Vaisalan tuotanto- ja palvelutoimintoja, sekä rakennusprojekteihin Vantaalla ja Louisvillessä, Yhdysvaltojen Coloradossa.

Poistot ja arvonalentumiset olivat 12,1 (9,7) miljoonaa euroa. Tämä sisälsi 3,1 miljoonaa euroa Leosphere-yritysoston yhteydessä tunnistettujen aineettomien hyödykkeiden poistoja.

Vaisala ilmoitti lokakuussa ostavansa ranskalaisen Leosphere SAS:n koko osakekannan. Leosphere kehittää, valmistaa ja huoltaa tuulen kaukohavainnointiin tarkoitettuja lidar (light detection and ranging) -laitteita, joita käytetään tuulienergia-, ilmailu-, meteorologia- ja ilmanlaatuasiakassegmenteissä. Kaupan velaton hinta oli 38 miljoonaa euroa. Leospheren osuus Vaisalan vuoden 2018 liikevaihdosta oli 9,9 miljoonaa euroa. Vaisala on raportoinut Leospheren osana Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen taloudellista tulosta 11.10.2018 alkaen.

Vaisala ilmoitti joulukuussa ostavansa suomalaisen nestemittausten edelläkävijän K-Patentsin. Kauppa saatiin päätökseen 31.12.2018 ja se laajensi Vaisalan tuotevalikoimaa nestemittauksiin ja vahvistaa Vaisalan asemaa teollisuuden mittausratkaisuja tarjoavana yrityksenä. Kauppa sisälsi K-Patents Oy:n ja sen tytäryhtiöt Yhdysvalloissa ja Kiinassa sekä Janesko Oy:n, K-Patentsin tutkimus- ja kehitysorganisaation. Kaupan velaton hinta oli 12,5 miljoonaa euroa. K-Patentsin liikevaihto vuonna 2017 oli 11,4 miljoonaa euroa ja se työllistää 62 henkilöä Suomessa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Vaisala raportoi K-Patentsin osana Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen taloudellista tulosta 1.1.2019 alkaen.

Vaisala päätti huhtikuussa 2018 rakennuttaa seuraavien kahden vuoden aikana noin 3 000 m² toimistorakennuksen Louisvilleen, Yhdysvaltojen Coloradoon yhtiön nykyisen toimistorakennuksen viereen. Rakennushankkeen seurauksena Vaisala luopuu alueella sijaitsevista vuokraamistaan toimistotiloista. Tämän rakennus- ja kunnostushankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa.

Tutkimus ja kehitys

T&K-kulut liiketoiminta-alueittain

Milj. euroa	1-12/2018	1-12/2017	Muutos, %
Sää ja ympäristö	30,5	27,0	13
Teolliset mittaukset	14,9	12,6	19
Yhteensä	45,4	39,6	15

T&K-kulut jatkoivat kasvuaan suunnitellusti molemmilla liiketoiminta-alueilla sekä Leospheren T&K-kulujen myötä.

T&K-kulut % liikevaihdosta

	1-12/2018	1-12/2017
Sää ja ympäristö	13,1	12,1
Teolliset mittaukset	12,8	11,4
Yhteensä	13,0	11,9

Tärkeimpiä tuote- ja ohjelmistolanseerauksia
Vaisala toi vuonna 2018 markkinoille useita tuotteita ja ohjelmistoja kasvun edistämiseksi ja nykyisten tuotteiden uudistamiseksi.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue esitteli seitsemännen sukupolven anturit näkyvyyden ja vallitsevan sään mittauksiin. Vaisala Forward Scatterin innovatiivinen teknologia luo uudet tarkkuusstandardit sadetyypin tunnistukseen sekä sademäärän ja näkyvyyden mittaamiseen. Forward Scatteria voidaan käyttää joko sellaisenaan, osana Vaisalan järjestelmiä tai sen voi yhdistää kolmansien osapuolten järjestelmiin. Nämä uudet tuotteet palvelevat pääasiassa ilmatieteen laitoksia ja lentokenttiä.

Lisäksi Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue lanseerasi uuden automaattisen luotausjärjestelmän. Tämä uusi järjestelmä toimii luotettavasti ankarissa olosuhteissa ja kaukaisilla alueilla. Järjestelmän luotaukset on täysin automatisoitu, mikä vähentää luotauksista koituvia kustannuksia ja mahdollistaa luotausten tekemisen joustavasti myös etänä. Järjestelmä on suunniteltu niin, että se voi tehdä automaattisia luotauksia aina kuukauden kerrallaan, mikä on yli kaksi kertaa pidempään kuin aiemmissa järjestelmissä.

Sää- ympäristöliiketoiminta-alue jatkoi Network Manager -järjestelmän kehitystä. Network Manager on skaalautuva ja automaattinen järjestelmä sääverkon etämonitorointiin ja -hallintaan. Järjestelmän uusimmassa versiossa on ylläpito- ja tietohallintamahdollisuudet, joiden avulla ylläpitohenkilöstö saa tietoa havaintoaseman infrastruktuurista, asetuksista, ylläpitohistoriasta ja suunnitelluista ylläpitoaktiviteeteista.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue esitteli myös uuden version IRIS-säätutkaohjelmistosta. Ohjelmiston uudessa versiossa on useita merkittäviä parannuksia tutkatuotteen näyttöön kuten historiatiedon selaus, muokattavissa oleva yhdistelmänäyttö usean tutkan mittaustuloksista, näkymien siirtäminen muihin järjestelmiin, sekä asiakkaan vapaasti määriteltävissä olevat varoitukset erilaisille haastaville sääilmiöille.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi uuden viewLinc-olosuhdevalvontajärjestelmän, jota käytetään tilojen monitoroinnissa, kun olosuhteilla ja niiden muutoksilla on erityinen merkitys asiakkaalle. Näitä ovat esimerkiksi museot, puolijohdeteollisuus, varastot, lääkkeiden varastointi ja jakelu sekä palvelinhuoneet. Monitorointijärjestelmä koostuu ohjelmistosta sekä langattomista dataloggereista, jotka on yhdistetty Vaisalan kehittämällä langattomalla VaiNet-teknologialla. Toisin kuin useimmat Wi-Fi-tiedonkeruulaitteet, VaiNetin langaton signaali läpäisee betoniseinät ja metallirakenteet, ja se kantaa yli 100 metriä sisätiloissa. Vuoden 2018 lopussa viewLinc-olosuhdevalvontajärjestelmä voitti Laatukeskuksen valtakunnallisen Quality Innovation Award -palkinnon.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue lanseerasi myös kaksi uutta lähetinmallia. Nämä uudet lähettimet on suunniteltu rakennusautomaation vaativiin ilmanvaihdon sovelluksiin sekä yksinkertaisempiin teollisuuden käyttökohteisiin, joissa suhteellisen kosteuden ja lämpötilan tarkka ja tasainen valvonta on tärkeää.

Lisäksi Teollisten mittausten liiketoiminta-alue esitteli parannellun mittapään höyrystyneen vetyperoksidin mittaamiseen sekä täysin uuden mittapään ympäristöystävällisiin biodekontaminaatioprosesseihin, joissa käytetään höyrystettyä vetyperoksidia. Molemmat laitemallit perustustuvat Vaisalan omaan PEROXCAP^®-teknologiaan, joka mahdollistaa tarkat ja toistettavat mittaukset sekä erinomaisen pitkän aikavälin stabiilisuuden.

Lisää tietoa uusista tuotteista ja ohjelmistoista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.vaisala.fi.

Henkilöstö

Vuonna 2018 Vaisalassa työskenteli keskimäärin 1 678 (1 592) henkilöä. Vuoden 2018 lopussa henkilöstön määrä oli 1 816 (1 608). Leosphere- ja K-Patents-yritysostot kasvattivat henkilömäärää 188 henkilöllä. Henkilöstöstä 73 (70) % työskenteli EMEA-alueella, 19 (22) % Americas-alueella ja 8 (9) % APAC-alueella. Henkilöstöstä 61 (63) % työskenteli Suomessa.

Henkilöstön määrä maantieteellisin aluein

	31.12.2018	31.12.2017	Muutos
Suomi	1 102	1 018	84
EMEA (pois lukien Suomi)	225	102	123
Americas	339	348	-9
APAC	150	140	10
Yhteensä	1 816	1 608	208

Henkilöstön määrä toiminnoittain

	31.12.2018	31.12.2017	Muutos
Myynti ja markkinointi	459	392	67
T&K	399	321	78
Tuotanto	423	410	13
Palvelut	347	322	25
Hallinto	188	163	25
Yhteensä	1 816	1 608	208

Yritysostoista seuranneen henkilömäärän lisäyksen lisäksi henkilömäärä kasvoi erityisesti T&K:ssa.

Vuonna 2018 henkilöstökulut olivat 133,6 (129,9) miljoonaa euroa.

Vaisalassa selvitettiin vuonna 2018 työntekijäkokemusta. Projektin tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä millaiset tekijät vaikuttavat eniten henkilöstön työntekijäkokemukseen ja suunnitella jatkotoimenpiteitä kokemuksen kehittämiseksi. Useiden työpajojen lisäksi toteutettiin koko Vaisalan henkilöstölle työntekijäkokemuskysely, johon vastasi 70 % henkilöstöstä. Erityisesti kollegat ja työilmapiiri sekä työn merkityksellisyys koettiin Vaisalan vahvuuksina. Osaamisen kehittämiseen ja urakehitysmahdollisuuksien tarjoamiseen toivottiin lisää panostusta.

Vuosittaiseen henkilöstötutkimukseen vastasi 78 % henkilöstöstä. Esimiestyö arvioitiin erittäin hyväksi. Oppimismahdollisuuksiin liittyvän indeksin arvo nousi edellisestä tutkimuksesta.

Tuotannossa toteutettiin laaja-alaista Lean-valmennusta osana Vaisalan tuotantojärjestelmän kehitystyötä. Valmennukseen osallistui yli 100 henkilöä. Myynnin valmennusohjelmat jatkuivat. Uudesta tuotehallinnalle tarkoitetusta kehitysohjelmasta toteutettiin ensimmäinen moduuli vuoden aikana. Kymmenes Vaisala Business Learning Program päättyi keväällä ja osallistujat seuraavaan ohjelmaan valittiin syksyn aikana.

Osakepalkkiojärjestelmät
Vaisalan yhtiökokouksen 10.4.2018 hyväksymä maksuton osakeanti kaksinkertaisti Vaisalan K- ja A-sarjan osakkeiden määrän. Kaikki osakkeisiin liittyvät luvut on oikaistu vastaamaan uutta osakemäärää. Osakepalkkiojärjestelmien kustannus on arvostettu tuloslaskelmissa vuoden 2017 tilinpäätökseen asti niin, että omana pääomana (osakkeina) maksetun osuuden kustannus on arvostettu osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän Vaisalan A-sarjan osakkeen päätöskurssiin ja rahana maksetun osuuden kustannus osakkeen tilinpäätöspäivän päätöskurssiin. Vuoden 2018 alusta alkaen sekä osakkeina että rahana maksetun osuuden kustannus on arvostettu osakepalkkiojärjestelmän myöntämispäivän osakkeen päätöskurssiin.

Hallitus päätti 18.12.2014 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2015. Järjestelmä oli suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2015. Ohjelman perusteella maksettu palkkio vastasi 74 % enimmäistavoitteesta. Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluneille 27 henkilölle luovutettiin 12.3.2018 yhteensä 95 092 yhtiön hallussa ollutta A-sarjan osaketta ja loppuosuus palkkiosta maksettiin rahana. Osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssi oli 12,08 euroa. Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattiin vuosina 2015–2018 kuluja yhteensä 3,2 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti 16.12.2015 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2016. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2016. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2019. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmässä luovutettava palkkio vastasi enintään 400 000 osaketta ja ohjelman perusteella maksettava palkkio vastaa 49 % enimmäistavoitteesta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2019 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssi oli 11,57 euroa. 31.12.2018 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 30 henkilöä ja osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 176 904 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.

Hallitus päätti 10.2.2016 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta. Järjestelmän ansaintakriteerinä oli tietyn ajan jatkuva työ- tai palvelusuhde. Osakepalkkiojärjestelmä päättyi maaliskuussa 2018 ja kohderyhmään kuuluneille henkilöille maksettiin jäljellä olleet palkkiot, jotka olivat yhteensä 3 000 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden. Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattiin vuosina 2016–2018 kuluja yhteensä 0,3 miljoonaa euroa.

Hallitus päätti 15.12.2016 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2017. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2017. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2020. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 400 000 osaketta ja ohjelman perusteella maksettava palkkio vastaa 65 % enimmäistavoitteesta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2017 huhtikuusta vuoden 2020 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssi oli 17,90 euroa. 31.12.2018 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 35 henkilöä ja osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 248 300 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.

Hallitus päätti 7.2.2018 osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta vuodelle 2018. Järjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille ja se perustui konsernin kannattavuuden kehittymiseen kalenterivuonna 2018. Palkkio maksetaan osin Vaisalan A-sarjan osakkeilla, ja osin rahavaroilla keväällä 2021. Rahavaroilla katetaan avainhenkilöiden palkitsemiseen liittyvät verot ja veroluonteiset maksut. Alkuperäinen osakepalkkiojärjestelmästä luovutettava palkkio vastasi enintään 320 000 osaketta ja ohjelman perusteella maksettava palkkio vastaa 55 % enimmäistavoitteesta. Palkkiota ei makseta, mikäli avainhenkilön työ- tai palvelusuhde päättyy ennen palkkion maksupäivää. Osakepalkkiojärjestelmän kustannus jaksotetaan vuoden 2018 huhtikuusta vuoden 2021 maaliskuuhun. Osakepalkkiojärjestelmän voimaantulopäivän osakkeen päätöskurssi oli 20,89 euroa. 31.12.2018 osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuului noin 30 henkilöä ja osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 174 510 Vaisalan A-sarjan osaketta sisältäen rahaosuuden.

Osakepalkkiojärjestelmistä kirjatut kulut

Milj. euroa	2015	2016	2017	2018
Osakepalkkiojärjestelmä 2015	0,5	1,1	1,6	-0,1
Osakepalkkiojärjestelmät 2016		0,7	1,2	0,6
Osakepalkkiojärjestelmä 2017			1,1	1,3
Osakepalkkiojärjestelmä 2018				0,6

Strategia ja sen toteuttaminen vuonna 2018
Vaisalan strategisena tavoitteena jatkui kannattava kasvu, jota toteutetaan vuosille 2017–2021 asetettujen strategisten painopistealueiden kautta.

Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue tavoittelee kannattavuutta ja kasvua, jotka pohjautuvat johtaviin tuotteisiin ja digitaalisiin ratkaisuihin. Liiketoiminta-alueen strategisia tavoitteita ovat kilpailukyvyn systemaattinen parantaminen innovaatioiden ja tuoteportfolion uudistamisen kautta; kasvu kehittyvillä markkinoilla suurissa meteorologissa infrastruktuuriprojekteissa; sääkriittisissä toiminnoissa päätöksentekoa tukevien digitaalisten ratkaisujen tarjonta; sekä uuden liiketoiminnan kehittäminen ympäristön mittaustarpeisiin ilmanlaatu keihäänkärkenä.

Uusi automaattinen luotausjärjestelmä nosti luotaustoimintojen automaation uudelle tasolle vuonna 2018, ja Vaisala on jo solminut useita sopimuksia meteorologia-asiakkaiden kanssa useassa maassa. Vaisala voitti ilmanlaadun mittausverkkojen sopimuksia muun muassa Sydneyssä, Helsingissä, Prahassa, Ukrainassa ja Marseillessa. Vietnam-projektin toimitukset etenivät suunnitelmien mukaisesti, kun taas Bahamas-projektin toimitukset olivat hieman jäljessä aikataulusta. Projektiliiketoiminnan suoriutuminen parani projektihallinnan kyvykkyyden kehittymisen ja tehostuneen projektisuunnittelun myötä. Digitaalisten ratkaisujen kasvu ei toteutunut odotusten mukaisesti, minkä seurauksena keskityttiin kannattavuuden parantamiseen. Saavutettu bruttokatteen parantuminen oli merkittävä. Neljännen neljänneksen aikana Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alue vahvisti asemaansa tuulen kaukohavainnoissa ostamalla Leospheren. Uusiutuvan energian lisäksi lidarteknologialla on liiketoimintamahdollisuuksia ilmailusektorilla sekä meteorologian ja ilmanlaadun sovelluksissa. Leopsheren liikevaihto ja kannattavuus olivat odotusten mukaiset neljännellä neljänneksellä.

Teollisten mittausten liiketoiminta-alue
Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen kasvustrategia perustuu tuotejohtajuuteen. Liiketoiminta-alueen strategisia tavoitteita ovat saavuttaa vahva asema sähkönsiirrossa ja life sciencessa, kehittää jatkuvasti uusia innovatiivisia tuotteita ymmärtämällä syvällisesti asiakkaiden tarpeita ja etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia teollisuussovelluksissa.

Vuonna 2018 kasvutavoite saavutettiin liikevaihdon kasvaessa 6 % ja volyymien kasvaessa 9 %. Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen jatkuivat ja uusi viewLinc-olosuhdevalvontajärjestelmä lanseerattiin toisella neljänneksellä. Tämä uusi järjestelmä sai hyvän vastaanoton markkinoilla ja sen myynti eteni hyvin toisella vuosipuoliskolla. Vetyperoksidimittalaitteen ensimmäisen vuoden myynti saavutti odotukset ja tuote sai asiakkailta positiivista palautetta. Sähkönsiirtomarkkinoille pääsy on edennyt hitaasti. Vuoden lopulla Teollisten mittausten liiketoiminta-alue laajentui nestemittausmarkkinalle ostamalla K-Patentsin, jonka tuoteportfolio sopii hyvin yhteen Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen portfolion ja toimintamallin kanssa. Lisäksi K-Patents tuo Vaisalaan valmiin globaalin jakelijaverkoston, mikä täydentää Vaisalan verkostoa.

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Vaisala tavoittelee 5 %:n keskimääräistä vuotuista kasvua, ja tavoitteena on saavuttaa 15 %:n liiketulosmarginaali. Valituilla kasvualueilla, kuten digitaaliset ratkaisut, life science ja sähkönsiirto, tavoitteena on ylittää 10 %:n vuotuinen kasvu.

Vaisala ei pidä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita markkinaohjeistuksena yhdellekään vuodelle.

Johtoryhmä

Johtoryhmän jäsenet 31.12.2018

Kjell Forsén, toimitusjohtaja, johtoryhmän puheenjohtaja
Marja Happonen, henkilöstöjohtaja
Sampsa Lahtinen, Teollisten mittausten liiketoiminta-alueen johtaja
Kaarina Muurinen, talousjohtaja
Vesa Pylvänäinen, tuotantojohtaja
Jarkko Sairanen, Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen johtaja
Katriina Vainio, konsernin lakiasianjohtaja

Mari Heusala, KTM, s. 1966, nimitettiin henkilöstöjohtajaksi. Hän aloitti tehtävässään 7.1.2019 ja on Vaisalan johtoryhmän jäsen, ja raportoi toimitusjohtaja Kjell Forsénille. Marja Happonen jää eläkkeelle keväällä 2019.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen päätökset

Vaisala Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin tiistaina 10.4.2018. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 1.1.–31.12.2017.

Osinko
Osingoksi vahvistettiin 1,10 euroa osakkeelta ja ylimääräiseksi osingoksi 1,00 euroa osakkeelta. Osingonmaksujen täsmäytyspäivä oli 12.4.2018 ja maksupäivä 19.4.2018.

K- ja A-sarjan osakkeiden määrä kaksinkertaistui 13.4.2018 toteutuneessa maksuttomassa osakeannissa, jonka jälkeen osinko vastaa 0,55 euroa ja ylimääräinen osinko vastaa 0,50 euroa osakkeelta.

Hallitus
Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin kahdeksan. Hallituksen jäseninä jatkavat Petri Castrén, Petra Lundström, Yrjö Neuvo, Mikko Niinivaara, Kaarina Ståhlberg, Pertti Torstila, Raimo Voipio ja Ville Voipio.

Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkioksi vahvistettiin 45 000 euroa ja jäsenten palkkioksi 35 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Vaisala Oyj:n A-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan kokouspalkkiona 1 500 euroa per osallistuttu kokous, ja että kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle, palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan tai muun hallituksen perustaman valiokunnan puheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle maksetaan 1 000 euroa per osallistuttu kokous toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2019 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Kokouspalkkiot maksetaan rahana.

Tilintarkastaja
Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy, jonka päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Merja Itäniemi. Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaisesti.

Maksuton osakeanti (osakkeiden splittaus) ja yhtiöjärjestyksen muutos
Yhtiökokous päätti antaa osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin osaketta kohti annettiin yksi (1) uusi osake (ns. split). Osakeannin täsmäytyspäivä oli 12.4.2018. Uudet osakkeet tuottivat osakkeenomistajan oikeudet 12.4.2018 lukien. Uudet osakkeet eivät oikeuttaneet edellä mainittuihin osingonmaksuihin.

Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 3 §:ää niin, että vähimmäis- ja enimmäispääomaa koskevat määräykset poistettiin.

Valtuutus omien A-sarjan osakkeiden suunnattuun hankkimiseen
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 400 000 yhtiön oman A-sarjan osakkeen suunnatusta hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 10.10.2019 saakka, ja se korvasi aiemman valtuutuksen omien A-sarjan osakkeiden suunnattuun hankkimiseen.

Valtuutus omien osakkeiden luovuttamiseen
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 1 046 636 oman A-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Omien osakkeiden luovuttaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Osakkeiden merkintähinta voidaan maksaa rahan sijasta myös kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella. Valtuutus on voimassa 10.4.2023 saakka, ja se korvasi aiemman valtuutuksen omien A-sarjan osakkeiden luovuttamiseen.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen Raimo Voipion ja varapuheenjohtajaksi Yrjö Neuvon.

Hallituksen valiokuntien kokoonpano päätettiin seuraavasti:
Kaarina Ståhlberg valittiin tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petri Castrén ja Mikko Niinivaara jäseniksi. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Raimo Voipio valittiin palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi ja Petri Castrén ja Mikko Niinivaara jäseniksi. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkeet
Vaisalan osakepääoma 31.12.2018 oli 7 660 808 euroa. Vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous päätti antaa osakkeenomistajille maksutta uusia osakkeita omistuksen mukaisessa suhteessa siten, että kutakin osaketta kohti annettiin yksi (1) uusi osake (ns. split). Osakeannin täsmäytyspäivä oli 12.4.2018 ja uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 12.4.2018. Uudet osakkeet luovutettiin 13.4.2018. Osakeannin jälkeen Vaisalalla on 36 436 728 osaketta, joista 6 778 662 kuuluu sarjaan K ja 29 658 066 sarjaan A. K- ja A-sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-sarjan osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa 20 äänellä ja jokainen A-sarjan osake 1 äänellä. A-sarjan osakkeet edustivat 81,4 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet puolestaan edustivat 18,6 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.

Osakevaihto ja kurssikehitys
Vaisalan A-sarjan osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä tammi–joulukuussa 2018 yhteensä 3 710 610 kappaletta 74,4 miljoonan euron kokonaishintaan. Osakkeen hinta laski vuoden aikana 26 %, kun OMX Helsinki Cap -indeksi laski 8 %. A-sarjan osakkeen viimeinen kauppa tehtiin Nasdaq Helsingissä hintaan 16,50 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 23,90 euroa ja alin 15,85 euroa. Osakkeen volyymilla painotettu keskikurssi oli 20,14 euroa.

A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2018 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 478,7 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen joulukuun viimeisen kaupankäyntipäivän päätöskurssiin, oli yhteensä 590,5 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Omat osakkeet ja niihin liittyvät valtuutukset
Varsinainen yhtiökokous 28.3.2017 valtuutti hallituksen päättämään enintään 568 344 oman A-sarjan osakkeen luovuttamisesta. Valtuutus oli voimassa 10.4.2018 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Helmikuussa 2018 hallitus päätti luovuttaa osakkeita tämän valtuutuksen perusteella. Yhteensä 49 046 A-sarjan osaketta luovutettiin maaliskuussa vastikkeetta yhtiön osakepalkkiojärjestelmään 2015 ja ehdolliseen osakepalkkiojärjestelmään 2016 kuuluville 28 avainhenkilölle osakepalkkiojärjestelmien ehtojen mukaisesti.

Vaisalan hallussa oli vuoden 2018 lopussa 646 636 yhtiön omaa A-sarjan osaketta, joiden osuus A-sarjan osakkeista oli 2,2 % ja kaikista osakkeista 1,8 %.

Osakkeenomistajat
Joulukuun 2018 lopussa Vaisala Oyj:llä oli 8 832 (7 853) rekisteröityä osakkeenomistajaa. Suomen ulkopuolella olevat omistajat ja hallintarekisteröidyt omistajat omistivat osakkeista 15,7 (15,7) %. Kotitaloudet omistivat osakkeista 40,8 (39,9) %, yksityiset yritykset 13,7 (14,9) %, rahoitus- ja vakuutuslaitokset 14,4 (13,6) %, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 11,1 (11,2) % ja julkisyhteisöt 4,4 (4,7) %.

Hallituksen ja johtoryhmän osakeomistukset
Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.2018 oli 986 848 (1 050 166). Osakkeiden osuus A-sarjan osakkeista oli 3,3 (3,5) % ja kaikista osakkeista 2,7 (2,9) %. Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien K-sarjan osakkeiden lukumäärä oli 551 010 (588 336). Hallituksen jäsenten omistamien ja hallitsemien A- ja K-sarjan osakkeiden yhteenlaskettu äänimäärä oli 12 007 048 (12 816 886), joka vastasi 7,3 (7,8) %:a kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Yhtiön toimitusjohtajan omistamien ja hallitsemien A-sarjan osakkeiden lukumäärä 31.12.2018 oli 34 552 (22 664). Toimitusjohtaja ei omistanut ja hallinnut K-sarjan osakkeita. Muut johtoryhmän jäsenet omistivat ja hallitsivat 67 896 (36 664) A-sarjan osaketta mutta eivät yhtään K-sarjan osaketta.

Lisää tietoa Vaisalan osakkeista ja osakkeenomistajista on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.vaisala.fi/sijoittajat.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Kauppapoliittiset epävarmuudet ja epävakaa poliittinen tilanne sekä julkisen sektorin asiakkaiden budjettirahoituksen leikkaukset tai muutokset heidän hankintakriteereissään voivat alentaa tai lykätä Vaisalan tuotteiden ja palveluiden kysyntää.

Digitaalisiin ratkaisuihin liittyvien sovellusten kehittämisen sekä niihin liittyvien myynnin osaamisen hankkimisen ja kehittämisen viivästyminen voivat hidastaa Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen kasvua. Budjettileikkaukset, asiakkaiden monimuotoiset päätöksentekoprosessit, muutokset projektien kattavuudessa sekä rahoituksen saatavuus voivat lykätä infrastruktuurisopimusten solmimista Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueella. Häiriöt projektien toimituksissa voivat alentaa tai viivästyttää niihin liittyvää tulosta. Näin ollen Vaisalan taloudellinen suoriutuminen voi vaihdella merkittävästi eri aikoina.

Uusien tuotteiden, kuten muuntajien kunnonvalvontalaitteiden, ilmanlaatuantureiden ja -verkostojen, digitaalisten ratkaisujen sekä olosuhdevalvontajärjestelmien menestyksekkään lanseerauksen tai viranomaishyväksyntöjen pitkittyminen voi viivästyttää Vaisalan kasvusuunnitelmia.

Pitkät katkokset tuotannossa tai testilaitteissa tai häiriöt toimittajien ja alihankkijoiden toimituskyvyssä tai tuotteiden laadussa voivat vaikuttaa merkittävästi Vaisalan liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Kyberriski ja tietojärjestelmien häiriöt voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja digitaalisten ratkaisujen toimittamiseen.

Vaisalan kykyyn toteuttaa menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti investointeja, divestointeja ja uudelleenjärjestelyjä sekä saavuttaa niihin liittyvät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, liittyy epävarmuuksia ja riskejä, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa negatiivisesti liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Lisää tietoa Vaisalan riskienhallinnasta löytyy Vuosiraportista sekä yrityksen verkkosivuilta osoitteesta www.vaisala.fi/sijoittajat.

Markkinanäkymät 2019

Sään mittausratkaisujen markkinoiden arvioidaan olevan tasaiset. Sään mittausratkaisujen kysynnän arvioidaan paranevan Euroopassa ja jonkin verran Kiinassa ja Americas-alueella. Aasian, Lähi-idän ja Afrikan alueella kysynnän arvioidaan laskevan maltillisesti. Digitaalisten ratkaisujen kysynnän arvioidaan parantuvan maltillisesti edelliseen vuoteen verrattuna.

Teollisuuden mittausratkaisujen markkinoiden arvioidaan jatkavan kasvua kaikissa regioonissa. Olosuhdevalvontajärjestelmien kysynnän arvioidaan kehittyvän positiivisesti. Vaisala jatkaa sähkönsiirtotuotteiden myyntikanavien kehittämistä ja markkinoille pääsyä, mikä on ollut haastavaa, vaikka markkinan odotetaan kehittyvän positiivisesti.

Vuoden 2019 taloudellinen ohjeistus

Hallituksen ehdotus osingonjaosta

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 159 556 810,95 euroa, josta tulos on 28 738 865,09 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 0,58 euroa/osake eli yhteensä noin 20,8 miljoonaa euroa ja loppuosa jätetään omaan pääomaan. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön taloudellista asemaa.

Varsinainen yhtiökokous 2019

Vaisalan varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 26.3.2019 klo 18.00 alkaen Vaisala Oyj:n pääkonttorissa, Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa.

Vuoden 2019 talouskalenteri

Viikon 9 loppuun mennessä Vuosiraportti 2018
26.3.2019: Varsinainen yhtiökokous 2019
24.4.2019: Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2019
19.7.2019: Puolivuosikatsaus 2019
24.10.2019: Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2019

Vantaa, 12.2.2019

Vaisala Oyj
Hallitus

Tämän tiedotteen sisältämät tulevaisuuteen suuntautuneet lausumat perustuvat tällä hetkellä johdon tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo näiden oletusten olevan perusteltuja, ei ole varmuutta, että ne osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin sisältyneistä oletuksista. Syynä voivat olla mm. talouden, markkinoiden, kilpailuolosuhteiden, lakien, säännöksien ja valuuttakurssien muutokset.

Taloudelliset tiedot ja muutokset laskentaperiaatteissa

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti, käyttäen samoja menettelytapoja ja laadintaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä. Kaikki tilinpäätöstiedotteen luvut ovat konsernilukuja. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, mistä johtuen yksittäisten lukujen summa voi poiketa osavuosikatsauksessa esitetystä. Tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut perustuvat Vaisalan vuoden 2018 tilintarkastettuun tilinpäätökseen.

IFRS-standardin mukaisen tilinpäätöksen valmistelu vaatii Vaisalan johdolta arvioiden ja oletusten tekemistä, jotka vaikuttavat raportoidun omaisuuden ja velkojen arvoon sekä tulojen ja menojen kirjaamiseen tuloslaskelmassa. Vaikka arviot perustuvat johdon parhaaseen tietämykseen tilinpäätöstiedotteen päiväyksenä, toteutunut tulos voi erota arvioista.

Vuonna 2018 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-standardit
Vaisala on ottanut käyttöön seuraavat uudet ja uudistetut IFRS-standardit ja tulkinnat 1.1.2018 alkaen.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista
Vaisala otti vuonna 2018 käyttöön IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista-standardin (huhtikuun 2016 muutoksilla täydennettynä), joka tuli voimaan tilikausilla, jotka alkavat 1.1.2018 tai sen jälkeen. IFRS 15 sisältää yhden kattavan tuloutusmallin asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen. IFRS 15 korvaa IAS 18 Tuotot ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15:n pääperiaatteena on, että myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle sellaiseen rahamäärään, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan. IFRS 15:n mukaan yhteisö kirjaa myyntituoton silloin kun (tai sitä mukaa kuin) suoritevelvoite täytetään, toisin sanoen silloin kun asiakas saa määräysvallan suoritevelvoitteen perusteena olevaan tavaraan tai palveluun. Myyntituotot kirjataan tämän periaatteen mukaisesti seuraavia viittä vaihetta noudattaen:

Tunnistetaan asiakassopimus (tai -sopimukset)
Tunnistetaan sopimukseen sisältyvät suoritevelvoitteet
Määritetään transaktiohinta
Kohdistetaan transaktiohinta sopimukseen sisältyville suoritevelvoitteille
Kirjataan myyntituotto

Lisäksi IFRS 15 sisältää laajat liitetietovaatimukset.

IFRS 15 -standardin vaikutukset kohdistuivat Vaisalassa enimmäkseen Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen projektiliiketoimintaan, kun taas uuden standardin vaikutukset ovat vähäisiä Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen tuote- ja palveluliiketoimintoihin sekä Teollisten mittausten liiketoiminta-alueeseen.

Projektiliiketoiminta
Sää- ja ympäristöliiketoiminta-alueen projektiliiketoiminnan liikevaihto tilikaudella 2017 oli 76 miljoonaa euroa ja 65 miljoonaa euroa tilikaudella 2016. Merkittävimmät muutokset tapahtuivat yllämainituissa vaiheissa kaksi, neljä ja viisi, kun taas vaiheissa yksi ja kolme muutokset olivat vähäisiä.

Vuoden 2018 alusta Vaisala on tulouttanut projektit valmistusasteen mukaisesti. Ennen vuotta 2018 valmistusasteen mukainen tuloutus on ollut projekteissa harvinaista ja sitä on sovellettu vain ajallisesti hyvin pitkiin projekteihin. Yleisin tuloutustapa on ollut tulouttaa laite ja kenttäpalvelut erikseen niiden suhteellisen myyntihinnan mukaisesti. Valmistusasteen mukaiseen tuloutukseen siirtyminen vaikuttaa tuloutusajankohtaan, koska kontrolli tulee siirtymään asiakkaalle vähitellen. Tästä johtuen liikevaihdon ja voiton kirjaaminen aikaistuu.

Tuote- ja palveluliiketoiminta
Tuoteliiketoiminnassa Vaisala on jatkanut toimitusehtoihin perustuvaa tuloutustapaa ja palveluliiketoiminnassa tapaa, joka ajoittaa tuloutuksen hetkeen, jolloin asiakkaat saavat hyödyt palveluista. Määräaikaisissa palvelusopimuksissa, jotka neuvotellaan toimitusprojektien yhteydessä ja jotka toteutuvat projektitoimitusten jälkeen, Vaisala on jatkanut ajan kuluessa tuloutusta erillisenä suoritevelvoitteena.

Vaisalan taloudellinen raportointi ja siirtymä
Tammi–joulukuun 2017 liikevaihto olisi ollut noin 4 miljoonaa euroa pienempi ja tilauskanta olisi ollut kumulatiivisesti 1 miljoonaa euroa alempi IFRS 15:n mukaan tuloutettuna verrattuna vuoden 2017 laskentaperiaatteisiin. Vaikutus perustuu tuloutuksen aikaistumiseen. Vuoden 2017 laskentaperiaatteiden mukainen tuloutus johti kausivaihteluun, jossa kolmannen ja etenkin neljännen neljänneksen liikevaihto oli tyypillisesti korkeampi. IFRS 15 käyttöönotto johtaa tasaisempaan tuloutukseen vuosineljännesten välillä, koska projektit tosiasiallisesti valmistuvat tasaisemmin vuoden aikana.

Vaisala käytti siirtymässä osittain takautuvaa menetelmää, jonka mukaan vain soveltamisen aloittamisajankohtana avoinna oleviin sopimuksiin on sovellettu IFRS 15:ta takautuvasti, mutta ennen sitä loppuunsaatettuja sopimuksia ei ole muutettu takautuvasti. Tästä johtuen Vaisala on tehnyt 0,3 miljoonan euron oikaisun kertyneisiin voittovaroihin 1.1.2018. Lisäksi Vaisala on oikaissut taseessa myyntisaamisia ja muita saamisia 2,8 miljoonaa euroa, vaihto-omaisuutta -2,6 miljoonaa euroa, ostovelkoja ja muita velkoja -0,2 miljoonaa euroa ja tuloverovelkoja 0,1 miljoonaa euroa IFRS 15 käyttöönoton myötä. Vertailuvuosia ei ole oikaistu takautuvasti.

IFRS 15 käyttää termejä “sopimukseen perustuva omaisuuserä” ja “sopimukseen perustuva velka” kuvaamaan eriä, jotka tunnetaan ehkä paremmin myynnin jaksotuksina (accrued revenue, deferred revenue). Konserni on ottanut käyttöön IFRS 15:n käyttämän terminologian näiden erien kuvaamiseen.

IFRS 2 (muutokset) Osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien luokittelu ja arvostaminen
Konserni on ottanut käyttöön muutokset IFRS 2:een ensimmäistä kertaa vuonna 2018.
Muutokset selventävät seuraavia seikkoja:

Käteisvaroina maksettavan osakeperusteisen liiketoimen käyvän arvon arvioinnissa oikeuden syntymisehtojen ja lopullista oikeutta synnyttämättömien ehtojen kirjanpitokäsittelyn tulisi seurata samaa menettelyä kuin omana pääomana maksettavan osakeperusteisen liiketoimen kohdalla.
Mikäli verolaki tai sääntely edellyttää yhtiötä pidättämään tietyn määrän oman pääoman ehtoisia instrumentteja, rahalliselta arvoltaan työntekijöiden verovelvoitetta vastaavan määrän työntekijän verovelan kuittaamiseksi ja myöhemmin maksamiseksi veroviranomaiselle (tyypillisesti rahana), ts. osakeperusteisessa järjestelyssä on nettosuoritusominaisuus, on tällainen järjestely luokiteltava kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi liiketoimeksi edellyttäen, että osakeperusteinen maksu olisi luokiteltu omana pääomana maksettavaksi liiketoimeksi ilman sen sisältämää nettosuoritusominaisuutta.
Osakeperusteisessa maksussa tapahtuva muutos, joka muuttaa liiketoimen käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi, käsitellään seuraavasti:
1. alkuperäinen velka kirjataan pois taseesta;
2. omana pääomana maksettava osakeperusteinen maksu kirjataan myönnetyn oman pääoman ehtoisen instrumentin muutospäivän käypään arvoon siltä osin kuin työtä on suoritettu muutospäivään mennessä; ja
3. mahdollinen ero muutospäivän velan kirjanpitoarvon ja omaan pääomaan kirjattavan arvon välillä kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Näiden muutosten käyttöönoton seurauksena Vaisala on 1. tammikuuta 2018 oikaissut muita oman pääoman rahastoja 3,9 miljoonaa euroa sekä ostovelkoja ja muita velkoja -3,9 miljoonaa euroa. Vertailuvuosia ei ole muutettu takautuvasti.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit
Vuonna 2018 Vaisala otti käyttöön IFRS 9 Rahoitusinstrumentit-standardin (heinäkuun 2014 muutoksilla) sekä siitä seuranneet muutokset muihin IFRS-standardeihin, jotka kaikki tulivat voimaan 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 9:n siirtymäsäännökset sallivat yhtiöiden olla soveltamatta standardia takautuvasti. Vaisala on päättänyt olla soveltamatta standardia takautuvasti. Tästä seuraa, että vertailutiedot esitetään ja ne on määritetty edelleen konsernin aiemman laskentaperiaatteen mukaisesti. Tämän lisäksi Vaisala otti käyttöön IFRS 9:n voimaantulosta seuranneet muutokset IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot –standardiin. Näitä muutoksia sovelletaan vuodelta 2018 esitettäviin liitetietoihin. Vaisala on soveltanut IFRS 9 –standardia sen sisältämien siirtymäsäännösten mukaisesti.

IFRS 9 toi uusia vaatimuksia:

rahoitusvarojen ja –velkojen luokitteluun ja arvostamiseen,
rahoitusvarojen arvonalentumisiin ja
yleiseen suojauslaskentaan.

Näiden muutosten yksityiskohtainen kuvaus sekä niiden vaikutus konsernin konsernitilinpäätökseen on esitetty alla.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
Soveltamisen aloittamisajankohta (eli päivä, jolloin konserni arvioi sen olemassa olevia rahoitusvaroja ja –velkoja IFRS 9:n vaatimusten mukaisesti) on 1. tammikuuta 2018. Tästä seuraa, että konserni on soveltanut IFRS 9:n vaatimuksia niihin instrumentteihin, jotka edelleen kirjataan 1. tammikuuta 2018 ja ei ole soveltanut vaatimuksia niihin instrumentteihin, jotka on jo kirjattu pois taseesta 1. tammikuuta 2018. Vertailutietoja ei ole oikaistu minkään instrumenttien osalta.

Kaikki kirjatut rahoitusvarat, jotka kuuluvat IFRS 9:n soveltamisalaan, on arvostettava alkuperäisen kirjaamisen jälkeen joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon perustuen yhtiön liiketoimintamalliin rahoitusvarojen hallinnoimisessa sekä rahoitusvarojen sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteisiin.

Erityisesti:

velkasijoitukset, joita pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on sopimukseen perustuvien rahavirtojen kerääminen ja joiden sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon alkuperäisen kirjaamisen jälkeen; ja
kaikki muut velka- sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL).

Vuonna 2018 konsernissa ei ole luokiteltu yhtään jaksotettuun hankintamenoon kirjaamisen tai FVTOCI:n (käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta) edellytykset täyttävää velkainstrumenttia FVTPL-arvostettavaksi.

Yhtiön johto on käynyt läpi ja arvioinut konsernin olemassa olevat rahoitusvarat 1. tammikuuta 2018 sen hetkisten tosiseikkojen ja olosuhteiden valossa ja päätynyt siihen johtopäätökseen, että IFRS 9:n käyttöönotolla oli seuraavat vaikutukset konsernin rahoitusvaroihin niiden luokitteluun ja arvostukseen liittyen:

konsernin kaupankäyntitarkoituksessa pitämien oman pääoman ehtoisten sijoitusten (sisältäen johdannaissopimukset) arvostuksessa ei ole muutosta; nämä instrumentit arvostettiin aiemmin ja arvostetaan edelleen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL);
lainoiksi ja saamisiksi IAS 39:n mukaisesti luokitellut rahoitusvarat (sisältäen myyntisaamiset ja muut saamiset, pitkäaikaiset saamiset sekä rahavarat), jotka arvostettiin jaksotettuun hankintamenoon, arvostetaan edelleen IFRS 9:n mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon, sillä niitä pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja ja nämä rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

Standardimuutoksen seurauksena aiemmin lainat ja saamiset ryhmään luokitellut myynti- ja muut saamiset, pitkäaikaiset saamiset ja rahavarat luokitellaan jaksotettu hankintameno-luokkaan. Millään rahoitusvarojen uudelleen luokittelulla ei ole ollut vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan, tulokseen, muihin laajan tuloksen eriin tai laajaan tulokseen vuonna 2018.

Vaisalalla ei ollut yhtään sellaisia rahoitusvaroja, jotka Vaisala olisi aikaisemmin IAS 39:n mukaisesti luokitellut arvostettaviksi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL) ja jotka olisi tullut luokitella uudelleen tai jotka Vaisala olisi valinnut uudelleen luokiteltaviksi IFRS 9:n käyttöönoton yhteydessä. Vaisalalla ei ollut yhtään sellaisia rahoitusvaroja, jotka Vaisala olisi päättänyt luokitella arvostettaviksi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL) IFRS 9:n soveltamisen aloittamisajankohtana.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Rahoitusvarojen arvonalentumisen osalta IFRS 9 edellyttää odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuvan mallin käyttämistä IAS 39:n syntyneisiin luottotappioihin perustuvan mallin sijaan. Odotettavissa olevien luottotappioiden malli edellyttää, että konserni jokaisena raportointipäivänä ottaa huomioon odotettavissa olevat luottotappiot ja muutokset näissä odotettavissa olevissa luottotappioissa luottoriskissä alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tapahtuneiden muutosten huomioimiseksi. Toisin sanoen ei ole enää välttämätöntä, että luottoriskiin vaikuttava tapahtuma on tapahtunut ennen luottotappion kirjaamista.

Tarkemmin sanottuna IFRS 9 edellyttää konsernilta tappiota koskevan vähennyserän kirjaamista odotettavissa olevista luottotappioista, jotka johtuvat:

Velkasijoituksista, jotka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (FVTOCI);
Vuokrasaamisista;
Myyntisaamisista ja sopimukseen perustuvista omaisuuseristä; sekä
Takaussopimuksista, joihin sovelletaan IFRS 9:n arvon alentumisen vaatimuksia.

Erityisesti IFRS 9 edellyttää konsernia arvostamaan rahoitusinstrumenttiin liittyvän tappiota koskevan vähennyserän määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita (ECL), jos kyseiseen rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tai jos rahoitusinstrumentti on ostettu tai alun perin myönnetty luottoriskin johdosta arvoltaan alentunut rahoitusvaroihin kuuluva erä. Jos rahoitusinstrumentin luottoriski ei kuitenkaan ole kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen (paitsi ostettujen tai alun perin myönnettyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvaroihin kuuluvien erien kohdalla), konsernin tulee arvostaa tähän rahoitusinstrumenttiin liittyvä tappiota koskeva vähennyserä määrään, joka vastaa 12 kuukaudelta odotettavissa olevia luottotappioita. IFRS 9 edellyttää myös tietyissä olosuhteissa myyntisaamisten, sopimukseen perustuvien omaisuuserien ja vuokrasaamisten kohdalla yksinkertaistetun menettelyn käyttöä tappiota koskevan vähennyserän arvostuksessa arvostamalla se määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita.

Katso kohdasta IFRS 9:n käyttöönoton vaikutus taloudelliseen tulokseen yksityiskohdat käyttöönoton yhteydessä tehdyistä oikaisuista.

IFRS 7 –standardiin IFRS 9:n seurauksena tehtyjen muutosten seurauksena myös konsernitilinpäätöksessä esitettävät liitetiedot konsernin altistumisesta luottoriskille ovat entistä kattavammat.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen
IFRS 9 toi muutoksen rahoitusvelkojen luokitteluun ja arvostamiseen liittyen käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavan rahoitusvelan käyvän arvon muutosten kirjanpitokäsittelyyn silloin, kun nämä muutokset liittyvät muutoksiin liikkeeseenlaskijan luottoriskissä.

Tarkemmin sanottuna IFRS 9 edellyttää, että ne rahoitusvelan käyvän arvon muutokset, jotka liittyvät kyseisen rahoitusvelan luottoriskin muutoksiin esitetään muissa laajan tuloksen erissä paitsi silloin, kun rahoitusvelan luottoriskin muutosten kirjaaminen muihin laajan tuloksen eriin aiheuttaisi tai kasvattaisi tulosvaikutteista kirjanpidollista epäsymmetriaa. Rahoitusvelan luottoriskiin liittyviä muutoksia käyvässä arvossa ei uudelleen luokitella myöhemmin tulosvaikutteisiksi, vaan siirretään kertyneisiin voittovaroihin kirjattaessa rahoitusvelka pois taseesta. Aiemmin IAS 39:n mukaisesti koko käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavan (FVTPL) rahoitusvelan käyvän arvon muutoksen määrä esitettiin tuloslaskelmassa.

Yllä kuvattu muutos mukaan lukien IFRS 9:n käyttöönotto ei vaikuttanut konsernin rahoitusvelkojen luokitteluun ja arvostamiseen.

Vaisalalla ei ollut yhtään sellaisia rahoitusvelkoja, jotka Vaisala olisi aikaisemmin IAS 39:n mukaisesti luokitellut arvostettaviksi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL) ja jotka olisi tullut luokitella uudelleen tai jotka Vaisala olisi valinnut uudelleen luokiteltaviksi IFRS 9:n käyttöönoton yhteydessä. Vaisalalla ei ollut yhtään sellaisia rahoitusvelkoja, jotka Vaisala olisi päättänyt luokitella arvostettaviksi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tuloslaskelman kautta (FVTPL) IFRS 9:n soveltamisen aloittamisajankohtana.

Yleinen suojauslaskenta
Vaisala ei sovella suojauslaskentaa ja siten IFRS9:n suojauslaskentaa koskevat vaatimukset eivät vaikuta konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2018.

IFRS 9:n käyttöönoton vaikutus taloudelliseen tulokseen
IFRS 9:n käyttöönotosta seurasi seuraavat oikaisut:

Vaisala soveltaa standardin yksinkertaistettua menettelyä koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen myyntisaamisten ja pitkäaikaishankkeiden asiakassaatavien osalta kuten IFRS 9 vaatii tai sallii. Johto arvioi IFRS 9:n mukaisen odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamismallin soveltamisen johtavan luottotappioiden aikaisempaan kirjaamiseen kuvattujen erien osalta ja kasvattavan näistä kirjattavan tappioita koskevan vähennyserän määrää. Vaisala on oikaissut -0,2 miljoonalla eurolla kertyneitä voittovaroja ja myyntisaamisia ja muita saamisia 1.1.2018.

IFRS 9:n käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta konsernitilinpäätöksen rahavirtoihin.

Vuonna 2018 Vaisala otti käyttöön useita International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemia IFRS-standardien ja tulkintojen muutoksia, jotka tulivat voimaan tilikausilla, jotka alkavat 1. tammikuuta 2018 tai sen jälkeen. Näiden muutosten käyttöönotolla ei ole ollut merkittävää vaikutusta tässä tilinpäätöksessä esitettäviin liitetietoihin tai lukuihin.

Myöhemmin sovellettavat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat
Sinä päivänä, jona tämä tilinpäätös on hyväksytty julkaistavaksi, konserni ei ole ottanut käyttöön seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-standardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät vielä ole tulleet voimaan ja joita ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa:

IFRS 16 Vuokrasopimukset
IFRS 17 Vakuutussopimukset
IFRS 9:n muutokset: Etukäteen suoritettavaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen kompensaatio
IAS 28:n muutokset: Pitkäaikaiset osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin 2015–2017: Muutokset standardeihin IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, IFRS 11 Yhteisjärjestelyt, IAS 12 Tuloverot and IAS 23 Vieraan pääoman menot
IAS 19 Työsuhde-etuudet –standardin muutokset: Järjestelyn muuttaminen, järjestelyn supistaminen tai velvoitteen täyttäminen
IFRS 10 Konsernitilinpäätös –standardin ja IAS 28:n muutokset: Omaisuuserien myynti tai siirto sijoittajayrityksen ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä.
IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus
IFRS 3:n muutokset: Liiketoiminnan määritelmä
IAS 1 ja IAS 8:n muutokset: Olennaisuuden määritelmä

Johto ei odota yllä listattujen standardien käyttöönotolla olevan merkittävää vaikutusta Konsernin tilinpäätöksiin tulevina kausina lukuun IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöönoton vaikutus yleisesti
IFRS 16 sisältää kattavan mallin vuokrajärjestelyiden tunnistamiseen ja tilinpäätöskäsittelyyn sekä vuokralle ottajille, että vuokralle antajille. Tullessaan voimaan 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen alkaville tilikausille standardi korvaa nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset –standardin ja siihen liittyvät tulkinnat. IFRS 16:n soveltamisen aloittamisajankohta konsernissa tulee olemaan 1. tammikuuta 2019.

Toisin kuin vuokralle ottajien kirjanpitokäsittely, IFRS 16:n vuokralle antajien vuokrasopimusten kirjaamista koskevat vaatimukset perustuvat pitkälti nykyisen IAS 17 –standardin vaatimuksiin.

Vuokrasopimuksen uuden määritelmän vaikutus
Konserni käyttää IFRS 16:n käyttöönotossa käytännön apukeinoa, jonka mukaan ei ole tarpeen soveltamisen aloittamisajankohtana arvioida uudelleen, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Tämän seurauksena IAS 17:n ja IFRIC 4:n mukainen vuokasopimuksen määritelmä on edelleen voimassa ennen 1. tammikuuta 2019 tehtyjen tai muutettujen vuokrasopimusten osalta.

Vuokrasopimuksen määritelmän muutos liittyy ennen kaikkea määräysvallan käsitteeseen. IFRS 16 erottaa vuokrasopimukset palvelusopimuksista sen perusteella, onko asiakkaalla määräysvalta yksilöidyn omaisuuserän käyttöön. Määräysvallan katsotaan syntyvän, jos asiakkaalla on:

oikeus saada yksilöidyn omaisuuserän käytöstä koituva taloudellinen hyöty kaikilta olennaisilta osin; ja
oikeus ohjata kyseisen omaisuuserän käyttöä.

Vaisala soveltaa IFRS 16:n sisältämää vuokrasopimuksen määritelmää ja siihen liittyvää ohjeistusta kaikkiin vuokrasopimuksiin, jotka tehdään tai joita muutetaan 1. tammikuuta 2019 tai sen jälkeen (ja joissa konserni on joko vuokralle antajana tai vuokralle ottajana). Valmistautuessaan IFRS 16 –standardin käyttöönottoon, konserni on vienyt läpi käyttöönottoprojektin. Projekti on osoittanut, että IFRS 16:n sisältämä uusi määritelmä ei merkittävästi muuta vuokrasopimuksen määritelmän täyttävien sopimusten määrää konsernissa.

Vaikutus vuokralle ottajan kirjanpitokäsittelyyn

Operatiiviset vuokrasopimukset
IFRS 16 muuttaa sitä, miten Vaisala käsittelee kirjanpidossa vuokrasopimuksia, jotka aiemmin IAS 17:n mukaan luokiteltiin operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi ja joita ei kirjattu taseeseen.

IFRS 16:n alkuperäisen soveltamisen yhteydessä Vaisala käsittelee kaikkia vuokrasopimuksia (alla kerrotuin poikkeuksin) seuraavasti:

Konsernin taseeseen kirjataan käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokravelat.
- Vaisala tulee siirtymässä käyttämään IFRS16-standardin mahdollistamaa yksinkertaistettua menetelmää, jossa käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan vuokrasopimusvelan määrään oikaistuna kyseiseen sopimukseen liittyen aiemmin kirjatuilla ennakkoon maksetuilla tai siirtyvillä koroilla (hankintameno). Myöhempänä ajanhetkenä käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoonsa, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot sekä jota on oikaistu vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleenarvostusten vaikutuksilla. Vuokravelka arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttämällä lisäluoton korkoa. Myöhempänä ajanhetkenä vuokravelan määrään vaikuttavat muun muassa vuokravelan kerryttämä korko, maksetut vuokrat sekä sopimusmuutosten vaikutukset.
Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja vuokravelkojen korot.
Konsernin rahavirtalaskelmassa maksettujen rahamaksujen kokonaismäärä jaetaan pääoman osuuteen (esitetään osana rahoitustoimintaa) ja korkoon (esitetään liiketoiminnan rahavirrassa).

Vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet (kuten vuokravapaa kausi) kirjataan osana käyttöomaisuuserän ja vuokravelan arvostusta, kun IAS 17:n alla niistä seurasi vuokrasopimukseen liittyvän kannustinvelan kirjaaminen. Tämä velka jaksotettiin tuloslaskelmaan tasaerinä vuokrakulujen vähennyksenä.

IFRS 16:n mukaan käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvon alentumisen varalta IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen –standardin mukaisesti. Tämä korvaa aiemman vaatimuksen varauksen kirjaamisesta tappiollisiin vuokrasopimuksiin liittyen.

Vaisala ei tule soveltamaan IFRS 16-standardin tarjoamaa helpotusta olla kirjaamatta omaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuuseristä, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vähäarvoisia. Näin ollen Vaisala kirjaa taseeseen kaikki olennaiset käyttöoikeusomaisuushyödykkeet ja vuokrasopimusvelat. Taseeseen kirjattavat käyttöoikeusomaisuushyödykkeet koostuvat siirtymähetkellä toimistoista, muista toimitiloista, työsuhdeasunnoista sekä autoista. IFRS16-standardia ei sovelleta epäolennaisiin vuokrasopimuksiin, joiden osalta vuokrakulut kirjataan tasaerinä tuloslaskelmaan.

Vaisalan vuokrasopimuksista valtaosa on määräaikaisia sopimuksia ilman yksipuolisia jatkamis- tai irtisanomisoptioita, jolloin vuokra-aika määritellään sopimuksen kestolle. Mikäli sopimuksessa on ko. ehtoja, johdon on arvioitava todennäköinen vuokra-aika kullekin vuokrasopimukselle. Näiden arvioiden tekemisessä joudutaan käyttämään merkittävää määrää harkintaa. Vuoden 2018 lopussa tällaisten sopimusten määrä ei ole merkittävä.

Vuoden 2018 lopussa konsernin ei-peruutettavissa olevista operatiivisista vuokrasopimuksista johtuvat vuokravelvoitteet olivat yhteensä 16,6 miljoonaa euroa.

Alustavan selvityksen perusteella näistä järjestelyistä 12 miljoonaa euroa liittyy vuokrasopimuksiin, jotka on johdon arvioissa tulkittu olennaisiksi ja tullaan siten IFRS 16-standardin käyttöönoton myötä kirjaamaan taseeseen. Tämän lisäksi 4 miljoonan euron vuokrasopimusvastuun osalta sopimuksen vuokrakausi alkaa vasta tulevaisuudessa. Tämän hetkisen käsityksen mukaan konserni tulee kirjaamaan 13 miljoonan euron käyttöoikeusomaisuuserän ja vastaavan 12 miljoonan euron vuokravelan kaikkiin näihin sopimuksiin liittyen. Siirtymähetkellä voimassa olleiden sopimusten ja alustavan selvityksen perusteella IFRS 16-standardin käyttöönotto vaikuttaa tuloslaskelmaan lisäämällä poistoja 4 miljoonaa euroa ja lisäämällä korkokuluja noin 0,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 myynnin, markkinoinnin, hallinnon sekä tutkimuksen ja kehityksen kulujen ryhmissä kirjattiin vuokrakuluja 4,4 miljoonaa euroa, joista suurin osa tulee poistumaan vuonna 2019.

IAS 17:n mukaan kaikki operatiivisten vuokrasopimusten vuokramaksut esitettiin liiketoiminnan rahavirrassa. IFRS 16:n mukaisten muutosten seurauksena liiketoiminnan tuottamat rahavirrat vähenevät ja rahoitustoimintaan käytetyt rahavirrat kasvavat vastaavalla määrällä.

Vaisala ottaa standardin käyttöön takautuvasti siten, että siirtymän vaikutus kirjataan 1.1.2019 eikä vertailuvuosia oikaista.

Rahoitusleasingsopimukset
Rahoitusleasingsopimuksista aiemmin kirjattujen omaisuuserien kohdalla IFRS 16 ja IAS 17 –standardien merkittävin ero on vuokralle ottajan vuokralle antajalle antamien jäännösarvotakuiden arvostaminen. IFRS 16 edellyttää konsernia kirjaamaan vuokravelan osana vain sen määrän, jonka se odottaa maksavansa jäännösarvotakuun perusteella, eikä maksimimäärää, mikä oli IAS 17:n vaatimus. Konsernilla ei ole rahoitusleasingsopimuksia 31. joulukuuta 2018 ja siten tällä muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen kirjattuihin lukuihin.

Vaikutus vuokralle antajan kirjanpitokäsittelyyn
IFRS 16:n mukaan vuokralle antaja jatkaa vuokrasopimusten luokittelua joko rahoitusleasingsopimuksiksi tai operatiivisiksi vuokasopimuksiksi ja käsittelee näitä kahta vuokrasopimustyyppiä kirjanpidossa eri tavoin. IFRS 16 on kuitenkin muuttanut ja laajentanut annettavia liitetietoja erityisesti koskien sitä, miten vuokralle antaja hallinnoi sille vuokratuista omaisuuseristä jäävään jäännösarvo-osuuteen liittyvää riskiä.

IFRS 16:n alla edelleenvuokraaja käsittelee päävuokrasopimusta ja edelleenvuokraussopimusta kahtena erillisenä sopimuksena. Edelleenvuokraajan tulee luokitella edelleenvuokraussopimus joko rahoitusleasingsopimukseksi tai operatiiviseksi vuokrasopimukseksi perustuen arviointiin suhteessa päävuokrasopimuksesta kirjattuun käyttöoikeusomaisuuserään (eikä suhteessa vuokrasopimusten kohdeomaisuuserään, kuten IAS 17:n alla). Konserni ei toimi vuokranantajana 31. joulukuuta 2018 ja siten tällä muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen kirjattuihin lukuihin.

Konsernituloslaskelma
Milj. Euroa	10-12/2018	10-12/2017	1-12/2018	1-12/2017
Liikevaihto	108,3	102,3	348,8	332,6
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut	-49,5	-48,6	-163,7	-158,5
Bruttokate	58,8	53,7	185,0	174,0

Myynnin, markkinoinnin ja hallinnon kulut	-33,1	-25,1	-102,8	-93,7
Tutkimus- ja kehityskulut	-13,3	-10,4	-45,4	-39,6
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	1,6	0,3	2,1	0,1
Liiketulos	13,9	18,5	38,9	40,9

Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	0,1	0,1	0,1	0,1
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	0,0	-0,5	-1,5	-2,8
Tulos ennen veroja	14,0	18,1	37,5	38,1

Tuloverot	-2,6	-6,3	-8,0	-10,9
Kauden tulos	11,4	11,8	29,5	27,2

Osakekohtainen tulos, euroa	0,32	0,33	0,82	0,76
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	0,31	0,32	0,81	0,75

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. euroa	10-12/2018	10-12/2017	1-12/2018	1-12/2017
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaiset vakuutusmatemaattiset
tuotot ja kulut	0,2	0,0	0,2	0,0
Yhteensä	0,2	0,0	0,2	0,0

Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	0,2	-0,4	1,0	-3,2
Yhteensä	0,2	-0,4	1,0	-3,2

Muut laajan tuloksen erät yhteensä	0,5	-0,4	1,2	-3,2

Kauden laaja tulos yhteensä	11,9	11,4	30,7	24,1

Konsernitase
Milj. euroa
Varat	31.12.2018	31.12.2017

Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	74,1	20,6
Aineelliset hyödykkeet	46,3	40,4
Sijoitukset	0,1	0,1
Osuus osakkuusyhtiössä	1,0	0,9
Pitkäaikaiset saamiset	2,1	0,7
Laskennalliset verosaamiset	9,8	7,6
Pitkäaikaiset varat yhteensä	133,2	70,3

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	32,0	28,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	92,4	83,1
Tuloverosaamiset	0,9	0,5
Rahavarat	72,7	91,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä	198,0	203,5

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	3,1	-

Varat yhteensä	334,4	273,8

Oma pääoma ja velat	31.12.2018	31.12.2017

Emoyhtiön omistajien oma pääoma
Osakepääoma	7,7	7,7
Muut rahastot	6,1	3,0
Muuntoerot	0,8	-0,2
Omat osakkeet	-9,0	-10,1
Kertyneet voittovarat	177,3	185,1
Oma pääoma yhteensä	182,9	185,4

Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	0,2	-
Eläkevastuut	2,7	2,5
Laskennalliset verovelat	9,4	0,5
Varaukset	0,2	0,2
Muut pitkäaikaiset velat	5,6	2,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä	18,0	5,8

Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	40,3	-
Laskuttamattomat saadut ennakot	5,7	4,6
Tuloverovelat	1,4	1,4
Varaukset	3,2	1,3
Ostovelat ja muut velat	81,8	75,3
Lyhytaikaiset velat yhteensä	132,3	82,5

Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat	1,1	-

Velat yhteensä	151,5	88,4

Oma pääoma ja velat yhteensä	334,4	273,8

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Milj. euroa	Osake-pääoma		Muut rahastot	Omat osakkeet	Muunto-erot	Voitto-varat	Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2017	7,7		2,0	-9,6	2,9	175,6	178,5

Kauden tulos						27,2	27,2
Muu laaja tulos			-0,0		-3,1	0,0	-3,2
Maksetut osingot						-17,8	-17,8
Maksamattomien osinkojen palautus omaan pääomaan						0,1	0,1
Siirto			0,0			-0,0	-
Omien osakkeiden ostot				-0,8			-0,8
Osakeperusteiset maksut			1,0	0,3			1,4
Oma pääoma 31.12.2017	7,7		3,0	-10,1	-0,2	185,1	185,4


Milj. euroa		Osake-pääoma	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muunto-erot	Voitto-varat	Yhteensä

Oma pääoma 31.12.2017		7,7	3,0	-10,1	-0,2	185,1	185,4

Avaavan taseen oikaisut omaan pääomaan
IFRS 2:n muutoksen vaikutus			3,9				3,9
IFRS 9:n käyttöönoton vaikutus, verojen jälkeen						-0,2	-0,2
IFRS 15:n käyttöönoton vaikutus, verojen jälkeen						0,3	0,3

Oma pääoma 1.1.2018		7,7	6,8	-10,1	-0,2	185,2	189,3

Kauden tulos						29,5	29,5
Muu laaja tulos			0,0		1,0	0,2	1,2
Maksetut osingot						-37,6	-37,6
Osakeperusteiset maksut			-0,7	1,1			0,4
Oma pääoma 31.12.2018		7,7	6,1	-9,0	0,8	177,3	182,9

Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa	1-12/2018	1-12/2017
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	346,7	330,6
Maksut liiketoiminnan kuluista	-289,3	-272,6
Maksetut rahoituserät, netto	-0,4	-1,8
Maksetut tuloverot	-8,7	-7,1
Liiketoiminnan rahavirta	48,3	49,2

Investointien rahavirta
Yrityshankinnat	-51,7	-2,0
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-14,5	-8,5
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot	0,1	0,3
Investointien rahavirta	-66,1	-10,2

Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-37,6	-17,9
Omien osakkeiden ostot	-	-0,8
Lainasaamisten muutos	0,0	0,0
Lainojen nostot	40,0	-
Lainojen takaisinmaksut	-2,6	0,0
Rahoituksen rahavirta	-0,1	-18,6

Rahavarojen muutos lisäys ( + ) / vähennys ( - )	-17,9	20,4

Rahavarat kauden alussa	91,3	72,4
Rahavarojen muutos	-17,9	20,4
Myytävänä oleviksi omaisuuseriksi luokitellut rahavarat	-1,1	-
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0,4	-1,5
Rahavarat kauden lopussa	72,7	91,3

Katsauksen liitetiedot

Saadut tilaukset liiketoiminta-alueittain
Milj. euroa	10-12/2018	10-12/2017	1-12/2018	1-12/2017
Sää ja ympäristö	67,9	55,4	215,2	233,0
Teolliset mittaukset	31,2	28,1	119,0	113,3
Yhteensä	99,1	83,5	334,2	346,3

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain
Milj. euroa	10-12/2018	10-12/2017	1-12/2018	1-12/2017
Sää ja ympäristö
Tuotteet	46,4	31,9	125,4	112,0
Projektit	19,1	32,7	70,0	76,4
Palvelut	12,1	9,8	36,9	33,8
Yhteensä	77,6	74,4	232,3	222,2

Teolliset mittaukset
Tuotteet	27,8	25,0	105,1	98,7
Palvelut	2,9	2,9	11,4	11,6
Yhteensä	30,7	27,9	116,4	110,3

Liikevaihto, muu toiminta	0,0	0,0	0,0	0,0

Liikevaihto, yhteensä	108,3	102,3	348,8	332,6

Liiketulos liiketoiminta-alueittain
Milj. euroa	10-12/2018	10-12/2017	1-12/2018	1-12/2017
Sää ja ympäristö	10,5	14,0	17,7	18,2
Teolliset mittaukset	5,6	4,4	23,9	22,8
Muu toiminta	-2,1	0,1	-2,7	-0,2
Yhteensä	13,9	18,5	38,9	40,9

Liikevaihto maantieteellisin aluein
Milj. euroa	10-12/2018	10-12/2017	1-12/2018	1-12/2017
EMEA	32,4	36,3	102,3	107,7
Americas	40,2	36,3	136,8	127,3
APAC	35,8	29,8	109,6	97,5
Yhteensä	108,3	102,3	348,8	332,6

Myyntituottojen kirjaamisen ajoitus
Milj. euroa	10-12/2018	10-12/2017	1-12/2018	1-12/2017
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu yhtenä ajankohtana	81,3	89,7	251,7	299,5
Suoritevelvoitteet, jotka tuloutettu ajan kuluessa	27,0	12,6	97,1	33,1
	108,3	102,3	348,8	332,6

Henkilöstö
	10-12/2018	10-12/2017	1-12/2018	1-12/2017
Henkilöstö, keskimäärin	1 780	1 598	1 678	1 592
Henkilöstö, kauden lopussa	1 816	1 608	1 816	1 608

Johdannaissopimukset
Milj. euroa			31.12.2018	31.12.2017
Johdannaissopimuksien nimellisarvot			26,9	38,8

Johdannaissopimuksien käyvät arvot, varat			0,0	1,5
Johdannaissopimuksien käyvät arvot, velat			1,0	0,3
Johdannaissopimukset koostuvat valuuttatermiineistä. Käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (käypien arvojen taso 2). Rahoitussopimuksia solmitaan vain vastapuolten kanssa, joilla on korkea luottoluokitus.

Osaketiedot
	10-12/2018	10-12/2017	1-12/2018	1-12/2017
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, tuhatta	35 790	35 692	35 790	35 692
Omien osakkeiden määrä, tuhatta	647	744	647	744
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä laimennusvaikutuksella, tuhatta	36 394	36 350	36 376	36 351
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, tuhatta	35 790	35 692	35 772	35 693
Pörssivaihto, tuhatta	916	796	3,136	4,297
Osakekurssi, ylin, euroa	19,90	24,45	23,90	24,45
Osakekurssi, alin, euroa	15,85	20,26	15,85	15,94

Tunnusluvut
	10-12/2018	10-12/2017	1-12/2018	1-12/2017
Osakekohtainen tulos, euroa	0,32	0,33	0,82	0,76
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	0,31	0,32	0,81	0,75
Osakekohtainen oma pääoma, euroa			5,11	5,20
Oman pääoman tuotto, %			16,0	15,0
Osakekohtainen liiketoiminnan rahavirta, euroa	0,82	0,64	1,35	1,38
Omavaraisuusaste, %			55,6	68,9
Nettovelkaantumisaste, %			-17,6	-49,2

Lisätietoja
Talousjohtaja Kaarina Muurinen
Puh. 040 577 5066
Vaisala Oyj

Tiedotustilaisuus ja puhelinkonferenssi
Analyytikoille, sijoittajille ja medialle järjestetään samanaikaisesti englanninkielisen puhelinkonferenssin kanssa tiedotustilaisuus klo 16.00 Hotelli Klaus K:n Studio K:ssa, Bulevardi 2–4, Helsinki.

Puhelinkonferenssiin, jonka aikana voi esittää kysymyksiä, voi osallistua soittamalla numeroon 09 8171 0310, rekisteröintitunnus 85729515#.

Audiocast
Toimitusjohtaja Kjell Forsénin esitystä voi seurata myös reaaliaikaisena verkkolähetyksenä (audiocast) osoitteessa www.vaisala.fi/sijoittajat klo 16.00 alkaen. Esitys julkaistaan tallenteena klo 18.00 mennessä samassa osoitteessa.

Jakelu
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.vaisala.fi

Vaisala on maailman johtava ympäristön ja teollisuuden mittausratkaisuihin erikoistunut yritys. Yli 80-vuotiseen kokemukseemme pohjaten tarjoamme asiakkaillemme luotettavia mittaratkaisuja ja palveluja paremman päätöksenteon, turvallisuuden ja tehokkuuden tueksi. Vaisalan pääkonttori sijaitsee Suomessa, ja yhtiön palveluksessa on noin 1 850 ammattilaista eri puolilla maailmaa. Yhtiön A-sarjan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki arvopaperipörssissä. www.vaisala.fi www.twitter.com/VaisalaSuomi

Liite

Tilinpäätöstiedote 2018