Kastepisteen mittaaminen paineilmasta
Meet the expert: Senja Leivo
Senja is the Senior Industry Expert at Vaisala, specializing in the condition monitoring of power transformers. With 25 years of international industrial experience, she plays a crucial role in integrating customer feedback into R&D. She’s been a key contributor to the development of Vaisala’s multi-gas DGA monitor.
An experienced speaker at industry conferences, Senja actively engages in international research collaborations, e.g. CIGRE and IEC working groups, and other initiatives focused on transformer condition assessment. Senja is also the Convenor of the new CIGRE JWG A2/D1.74 – Online moisture monitoring of transformers for ageing assessment.
Discover Optimus™ DGA Monitor OPT100
Ensure your power transformer stays operational longer. OPT100 brings unmatched long-term stability, reliability and measurement performance for detecting the formation of fault gases.
Kysyttyä
Miten huonon tiivisteen läpi voi päästä kosteutta paineilmalinjaan? Oletus on, että vuoto on aina ulospäin.
Koko paineilmaverkosto ei välttämättä ole aina paineisena, jolloin kosteaa ilmaa pääsee diffusoitumaan huonosta tiivisteestä putken sisään. Paineettomaan osaan järjestelmää saattaa huonon tiivisteen läpi tihkua ihan vettäkin, jos putket ovat alttiina sateelle. Kun tämä osa linjaa paineistetaan myöhemmin kytkemällä se takaisin verkostoon, pääsee kosteus leviämään koko järjestelmään.
Hyvin kuivissa järjestelmissä (kastepiste <-60°C), on mahdollista, että kosteus diffusoituu huonojen tiivisteiden läpi myös painetta vastaan eli ns ”vastavirtaan”.
Miten anturi pitäisi asentaa paineilmaputkeen?
Anturin voi asentaa joko suoraan putkeen T-haaralla tai käyttämällä esimerkiksi pikaliittimellistä mittauskammiota. Asennussuunnaksi suositellaan joko putken päältä tai sivulta. Tällöin putken pohjalle järjestelmän vikatilanteessa mahdollisesti syntyvä kondenssivesi ja sen mukana kulkeutuva lika eivät pääse kertymään anturille. Samasta syystä kannattaa asennuksessa välttää putken mutkissa alinta kohtaa.
Tarvitsevatko anturit varmistusta eli redundanttisuutta toisella anturilla samassa mittauskohdassa? Miten voi varmistua, että anturi toimii?
Varmistusta rinnakkaisanturilla ei tarvita, jollei laatujärjestelmänne, muu oma ohjeistuksenne tai asiakkaanne vaatimukset sitä erityisesti edellytä. Pääsääntöisesti yksi anturi per haluttu mittauspaikka riittää. Laajassa paineilmaverkostossa on toki hyvä olla useita mittauspisteitä ja siten useita antureita. Useimmissa Vaisalan antureissa on myös sisäänrakennettu itsediagnostiikka, joka pystyy indikoimaan käyttäjälle laitteen itsessään havaitsemat vikatilanteet.
Jos anturia ei voi asentaa putkeen ja joudutaan käyttämään mittauskammiota, vaikuttaako tämä vasteaikaan?
Ei vaikuta, jos paineilman virtauksesta anturille on huolehdittu. Mittauskammiossa on hyvä olla ”pihinäruuvi” tai neulaventtiili, jota hieman avaamalla saadaan paineilmalinjasta pieni edustava ilmavirtaus suoraan anturille, millä saavutetaan anturin normaali vasteaika. On hyvä huomata, että jos kyseistä venttiiliä avaa liikaa, saattaa syntyä paikallinen painehäviö ja siten virheellinen kastepistemittaus (huom. kastepiste on paineesta riippuva parametri). Asennuksessa kannattaa noudattaa valmistajan suosituksia.
Kuivaimessa ei ole alunperin kastepistemittausta asennettuna. Jos halutaan varmistaa kuivaimen toiminta, miten anturin voi asentaa jälkikäteen?
Anturin voi asentaa kuivaimen lähelle suoraan paineilmaputkeen esimerkiksi T-haaralla tai palloventtiilillä. Jos putkesta löytyy kuivaimen välittömästä läheisyydestä pikaliitin, niin anturin voi kytkeä myös siihen mittauskammiolla. Jos kuivaimelta tuleva ilma on kovin lämmintä, kannattaa anturi sijoittaa hieman etäämmälle, jotta ilma ehtii jäähtyä ennen anturia, mikä parantaa mittaustarkkuutta.