Mittaukset taideteosten säilymisen tukena

Jotta arvokkaat maalaukset kestäisivät jälkipolville, ne täytyy entisöidä huolellisesti ja niitä täytyy säilyttää tarkasti hallitussa ympäristössä. Pelkkä entisöinti ei riitä, vaan myös taideteoksen säilyttäminen oikeissa olosuhteissa täytyy varmistaa. "Suosittelen säilytysympäristöjä, joissa lämpötila on taideteoksen säilymisen kannalta optimaalinen", sanoo Kikuko Iwai, yksi Japanin harvoista maalausten entisöintiin erikoistuneista konservaattoreista. Hän on alansa pioneeri, joka on toiminut freelancer-pohjalta taidemuseoiden, yksityiskokoelmien, gallerioiden ja taiteilijoiden palveluksessa eri puolilla maailmaa jo 30 vuoden ajan. Hän on palauttanut useita Rembrandtin, Van Goghin, Picasson, Monet'n ja Matissen upeita maalauksia alkuperäiseen asuunsa. Lisäksi hän on entisöinyt lukuisien nimekkäiden japanilaistaiteilijoiden, kuten Kazuki, Tsuguharu Fujitan ja Kiyoshi Yamashitan, maalauksia sekä Hiroshigen, Sharakun ja Hokusain ukiyo-e-puupiirroksia. Iwai tunnetaan myös työstään Chiban yliopistossa, missä hän entisöi erittäin harvinaisen ja näkyvästi vahingoittuneen Disneyn cel-animaatiokalvon.

Iwain mukaan maalauksen konservaattoria voidaan verrata perhelääkäriin. Hän poistaa pölyn ja lian, jota kerääntyy taideteoksiin niiden ollessa näytteillä, ja tekee kunnossapitotöitä, kun työt vahingoittuvat tai niissä alkaa näkyä ajan hampaan jälkiä. Lääkärin ja potilaan välille muodostuu eräänlainen side, niin myös konservaattorin ja hänen entisöimänsä teoksen välille. Kun hän huomaa, että jotain on vialla, sairaalle potilaalle täytyy löytää sopiva hoitomuoto. "Havainnointi on tärkeintä. Potilaille laaditaan yksityiskohtaiset potilastiedot, ja samalla tavalla mekin laadimme kuntoraportteja ja tarkistamme taideteosten kunnon säännöllisesti. Tämä on työmme perusta. Tällaiset raportit ovat tärkeitä, sillä ne ovat ainoat entisöintitiedot, joita tulevat konservaattorit voivat käyttää apunaan", Iwai kuvailee. "Entisöitävä taideteos on hallussani yleensä puolesta vuodesta vuoteen. Aloitan kirjaamalla sen kunnon muistiin, ja sitten teen erilaisia testejä sen valmistusmateriaaleille. Varsinainen entisöintityö voi alkaa vasta, kun olen täysin varma siitä, millaista hoitoa tarvitaan.

Näkymätön ajatustenlukija Iwai aloitti maalausten entisöinnin vuonna 1974. Hän sai innoituksen alalle isältään, joka teki rakennustöitä taidemuseossa. Iwai oli tuolloin vielä opiskelija ja suunnitteli maalarin uraa, mutta hän viehättyi maalausten entisöinnistä niin paljon, että vaihtoi alaa. Hän opiskeli entisöintitekniikoita Japanissa ja myöhemmin Lontoon taidemuseoissa. Lontoon aika lisäsi hänen tekniikkavalikoimaansa, mutta hänen museoissa omaksumansa ideat osoittautuivat vieläkin tärkeämmiksi. "Opin paljon alkuperäisyyden arvostamisesta. Vaadittavat entisöintimenetelmät vaihtelevat paljon myös yksittäisen taiteilijan töiden välillä", hän kertoo. Kokemuksesta voi olla apua päätöksenteossa, mutta myös nöyryys on tärkeää. Omien taitojen yliarviointi johtaa helposti taideteoksen pilaamiseen. "Mietin ensimmäiseksi sitä, millaisia ajatuksia taiteilijalla on ollut, ja pyrin sitten tuomaan työn niiden avulla lähemmäs alkuperäistä tilaansa. Uskon, että konservaattorin täytyy olla näkymätön: jos entisöinti erottuu liikaa, työ menettää alkuperäisen luonteensa."

Huolellisesti valitut työkalut säilyttävät työn luonteen

Entistämisprosesseissa käytetään erilaisia huipputeknisiä työkaluja, kuten suurennuslaseja, mikroskooppeja, ilmankosteuden mittalaitteita ja luminometreja, mutta myös skalpelleja, puusepän työkaluja, siveltimiä, pyyhekumeja ja jopa kemikaaleja. Retusointia varten pigmenttejä liuotetaan väliaineeseen, esimerkiksi synteettiseen hartsiin. "On monenlaisia entisöintityylejä, ja niiden taustalla oleva tiede kehittyy nopeasti. Konservaattorin tulee kuitenkin aina valita materiaaleja, jotka eivät aiheuta haittaa alkuperäiselle työlle ja jotka voidaan turvallisesti poistaa myöhempien retusointien yhteydessä", Iwai sanoo. Siksi öljymaalausten retusoinnissa ei käytetä öljypohjaisia maaleja, vaan esimerkiksi sidosaineita, joiden turvallisuus on testattu huolellisesti. Turvallinenkin materiaali voi kuitenkin vahingoittaa taideteoksen pintaa. Oikean päätöksen tekeminen on erittäin tärkeää.

Yksi Iwain luottotyökaluista viimeisten 20 vuoden aikana on ollut kannettava Vaisala HUMICAP® kosteus- ja lämpötilamittari.

"Ison-Britannian kansallisen taidemuseon konservointiasiantuntija suositteli sitä minulle, ja olen käyttänyt sitä siitä asti. Mittarilla mittaus kestää vain muutaman sekunnin, ja tulos on helppo lukea digitaalisesta näytöstä. Ja mikä tärkeintä, se on erittäin tarkka", Iwai selittää. Näyttelyhuoneiden kosteustasojen tarkistaminen on entisöinnissä erittäin tärkeää. Kun taideteos lainataan ulkomailta, sopimuksessa määritetään hyvin tarkat näytteillepano-olosuhteet. Sopimuksessa voidaan esimerkiksi määrätä, että teosta täytyy säilyttää ympäristössä, jonka kosteus on 50 % +/–5 % ja lämpötila 20 °C +/–2 °C. Käytettävät laitteet ja menetelmät, mittauslaitteiden paikat sekä laitteiden määrä vaihtelevat kuitenkin taidemuseoiden välillä. "Matkustan museoihin vähän väliä tekemään tarkistuksia. Tarkistan olosuhteet Vaisalan mittalaitteen avulla, ja kun sen antamat arvot poikkeavat määritetystä alueesta hivenenkin, annan kuraattoreille ja museon kiinteistönhoitajille tiukat ohjeet olosuhteiden palauttamiseksi oikeisiin rajoihin."

Kosteuden säätäminen on kriittistä

Iwai entisöi hiljattain Picasson maalauksen, jolla oli ikää yli 80 vuotta. Maalit olivat näkyvästi kuoriutuneet, ja kangas oli niin painunut, että se kosketti jo puukehystä. Teoksen entisöintiä varten kangas piti irrottaa kehyksestä ja asettaa uudelle, erityisesti tarkoitusta varten suunnitellulle paneelille. Prosessissa teoksen takaosaa höyrytettiin, kosteustaso mitattiin ja kangasta levitettiin ja venytettiin oikeaan aikaan erittäin varovasti. Lienee tarpeetonta todeta, että tämä on erittäin intensiivistä ja herkkää otetta vaativaa työtä, jossa yksi pieni virhe voi tuhota maailmankuulun teoksen lopullisesti. Kosteusmittaukset ovat tässä suuri apu.
"Pienikin vaihtelu kosteustasoissa aiheuttaa suuren muutoksen kankaaseen. Kosteuden säätäminen on maalausten kannalta kriittistä", Iwai kertoo.
"Kosteus aiheuttaa kankaan pehmenemisen. Kun kangasta tässä tilassa venytetään niin, että saavutetaan tasainen pinta, saamme korjattua painumisen maalausta vahingoittamatta. Jo 1–2 prosentin ero kosteudessa voi olla taideteoksen kannalta kriittinen, joten mittalaitteen on oltava erittäin tarkka. Muuten siitä ei ole mitään hyötyä."

Entisöinti + säilytys = suojaus

Kikuko Iwai korostaa, että entisöinnin lisäksi myös taideteoksen säilytykseen on kiinnitettävä huomiota. Konservaattorin työnsä lisäksi hän on toiminut usein kuriirina, joka vastaa japanilaisista taidemuseoista ulkomaisiin näyttelyihin lainattujen taideteosten turvallisuudesta. Taideteosten mukana matkustaminen on herättänyt hänessä kiinnostuksen siihen, miten voidaan varmistaa, ettei ympäristöstä toiseen siirtäminen aiheuta maalauksille haittaa. Jos kosteus esimerkiksi lentokoneessa kulkevan pakkauslaatikon sisällä voitaisiin mitata ja kirjata, olisiko tämän tiedon pohjalta mahdollista ottaa käyttöön uusia suojaustoimia? Sillä suojaustoimista tässä on loppupelissä kysymys.
"Taiteen entisöinti hioo konservaattorin herkkyyttä ja kauneuskäsitettä. Taideteoksen kunnioittaminen on kaiken A ja O: emme saa koskaan tuhota sitä, minkä taiteilija halusi meille esittää."