Tilinpäätös

Lataa koko tilinpäätös PDF-dokumenttina.

Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009

Yleiskatsaus

Koko vuoden osalta liikevaihto ja liikevoitto jäivät edellisvuodesta.

Tilikauden voittoon vaikuttivat alentuneen liikevaihdon ja kiristyneen kilpailun aiheuttama myyntikatteen lasku ja eräiden toimitusprojektien merkittävästi suuremmat kustannukset sekä eräät laatuongelmat. Näiden kustannusten kertaluonteinen osuus oli 7,5 miljoonaa euroa. Myös käynnissä olevat kehityshankkeet ja vuoden 2009 lopulla toteutuneen QTT-yritysoston aiheuttamat kertaluonteiset kulut pudottivat tulosta.

Americas-alueen liikevaihto kasvoi (+27 %). Sen sijaan sekä EMEA-alue (-21,8 %) että APAC (-11,7 %) laskivat Kiinaa lukuunottamatta, joka kasvoi 14 prosenttia.

Tulevaisuuden näkymät

Maailmantalouden epävakauden ja valuuttakurssien muutosten odotetaan edelleen vaikuttavan Vaisalan liiketoimintaan. Vaisalan asiakasrakenteen ja saatujen tilausten perusteella markkinatilanteen odotetaan edelleen pysyvän pääosin ennallaan ja Vaisalan liiketoiminnan stabiilina vuonna 2010.

Vaisala olettaa liikevaihtonsa vuonna 2010 kasvavan hieman edellisestä vuodesta. Myös kannattavuuden odotetaan paranevan hieman. Strategiset kasvuun tähtäävät panostukset jatkuvat ja kuormittavat tulosta tänäkin vuonna.

QTT-yritysoston ei oleteta vaikuttavan merkittävästi liikevoittoon vuonna 2010.

Kausivaihtelu on tyypillistä Vaisalan toiminnalle, ja ensimmäinen vuosineljännes näyttää olevan maltillinen.

Yhtiön pitkän aikavälin liiketoimintanäkymä ei ole muuttunut, ja Vaisala on edelleen sitoutunut kasvustrategiansa toteuttamiseen.

Toimitusjohtaja Kjell Forsénin kommentit Vaisalan tuloksesta:

"Haastava maailmanlaajuinen taloustilanne vaikutti myös Vaisalan toimintaan viime vuonna. Vaikka neljännen neljänneksen liikevaihto oli ennätyssuuri, en ole kokonaisuutena tyytyväinen Vaisalan liikevaihdon kehittymiseen enkä myöskään toiminnan kannattavuuteen. Vuodenvaihteessa Vaisalan tilauskanta oli suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mutta tilausten kertyminen heikkeni vuoden 2009 loppua kohti. Panostukset toimituskyvyn varmistamiseen myös suuremmille volyymeille ovat olleet onnistuneita, mikä luo pohjaa toiminnallemme markkinoiden elpyessä.

Kannattavuuteemme vaikuttivat ennakoidusti yrityksessämme käynnissä olevat mittavat kasvuun sekä laadun ja valmistettavuuden parantamiseen tähtäävät kehityspanostukset ja vuoden lopulla tehty yritysosto. Kannattavuuteen vaikuttivat myös kiristynyt hintakilpailu, vaativien toimitusprojektien kustannusten ylittyminen sekä laatuongelmat.

Tilanteen korjaamiseksi olemme käynnistäneet laadunvarmistusohjelman. Lisäksi olemme aloittaneet tuottavuuden parantamiseen tähtäävän ohjelman, jossa tarkastelemme mm. tuotetarjontaa, hankintaa ja projektitoiminnan kannattavuutta.

Olen erityisen tyytyväinen vuoden lopulla toteutuneeseen yrityskauppaan. Ostimme Yhdysvalloista tiesäähän ja -informaatioon erikoistuneen QTT-yrityksen. Kauppa vahvistaa merkittävästi asemaamme globaalilla tiesäämarkkinoilla ja tuo meille uutta tarjontaa etenkin uusien älykkäiden tiepalvelujen myötä.

Jatkamme edelleen uuden strategian toteuttamista. Tämä vaatii yhä huomattavia panostuksia. Uskon, että ajoitus näille panostuksille on juuri oikea, sillä ne luovat pohjaa Vaisalan tuleville kasvutavoitteille ja vahvistavat entisestään asemaamme maailman johtavana ympäristönmittaukseen erikoistuneena yrityksenä".

Markkinatilanne, liikevaihto ja tilauskanta

Maailmantalouden epävarmuus heijastuu nyt myös Vaisalan liiketoimintaan.
Haastavassa taloustilanteessa Vaisala on kuitenkin onnistunut säilyttämään markkinaosuutensa. 

Controlled Environment -liiketoiminnassa eli teollisuussegmenteissä markkinat supistuivat vuoden 2009 aikana. Epävarma taloustilanne vaikuttaa asiakkaiden hankintapäätöksiin myös Weather Critical Operations ja Meteorology -liiketoiminta-alueilla.

Vaisala-konsernin liikevaihto laski 4,4 prosenttia vertailukauteen nähden 231,8 (242,5/2008; 224,1/2007) miljoonaan euroon. Meteorologyn liikevaihto kasvoi 24,6 prosenttia, kun taas Weather Critical Operationsin laski 17,4 prosenttia ja Controlled Environmentin 9,4 prosenttia. Vertailukelpoisin valuuttakurssein Vaisalan liikevaihto olisi laskenut 6,9 prosenttia.

Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 97 (94) prosenttia.

Americas-alueen liikevaihto nousi euromääräisesti 27,0 prosenttia 94,3 (74,3) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski 21,8 prosenttia EMEA:n alueella 84,9 (108,5) miljoonaan euroon ja APAC:in alueella 11,7 prosenttia 52,6 (59,6) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein muutokset olisivat olleet Americas +20,9 %, EMEA -20,9 % ja APAC -15,5 %.

Saatujen tilausten määrä laski vertailukauteen nähden 4,4 prosenttia 237,0 (247,9/2008; 228,5/2007) miljoonaan euroon. Saatujen tilausten määrä sisältää QTT:n hankinnan sisältämän tilauskannan, 6,8 miljoonaa euroa, uusina tilauksina. Vertailukelpoinen saatujen tilausten määrä laski 7,1 prosenttia 230,2 miljoonaan euroon. Konsernin tilauskanta oli tilikauden lopussa 95,5 (90,3) miljoonaa euroa. Tilauskannasta noin 16 miljoonaa euroa toimitetaan vuonna 2011 tai myöhemmin.

Taloudellinen asema ja tulos

Tilikauden liikevoitto oli 5,2 prosenttia liikevaihdosta, eli 12,0 (38,0) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 4,3 prosenttia liikevaihdosta eli 10,1 (38,9) miljoonaa euroa, laskua 74,1 prosenttia. Tilikauden voitto oli 3,0 prosenttia liikevaihdosta eli 6,9 (28,4) miljoonaa euroa, laskua 75,8 prosenttia.
 
Vaisala-konsernin vakavaraisuus ja likviditeetti säilyivät vahvoina. Taseen loppusumma 31.12.2009 oli 231,4 (241,7/2008; 225,6/2007) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 81 % (82 %/2008; 83 %/2007).

Konsernin likvidien rahavarojen määrä oli 50,1 (103,4/2008; 99,2/2007) miljoonaa euroa.

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit olivat 27,7 (12,2/2008; 7,3/2007) miljoonaa euroa.

1.1.2009 Vaisala hankki yhdysvaltalaisen lentokenttäpalveluja tarjoavan Aviation System Maintenance Inc (ASMI) -yrityksen koko osakekannan. Hankitun liiketoiminnan palveluksessa on 10 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2009 oli 1,0 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,1 miljoonaa euroa. Yhtiö sijaitsee Kansasin osavaltiossa ja sillä on laaja asiakaskunta ja yli 25 vuoden kokemus lentokenttien säälaitteiden asennuksista ja ylläpidosta. Yrityskauppa vahvistaa merkittävästi Vaisalan asemaa ylläpitopalvelujen tarjoajana Yhdysvaltojen lentokenttäsäämarkkinoilla täydentäen Vaisalan nykyisiä palvelusopimuksia ja osaamista. Nämä synergiaedut ovat vaikuttaneet laskelmien mukaisen 1,3 miljoonan euron liikearvon syntymiseen. Hankintahinta oli 2,2 miljoonaa euroa, johon sisältyy ehdollinen 0,4 miljoonan euron suuruinen kauppahinta. Ehdollinen kauppahinta erääntyy maksettavaksi
vuoden 2010 loppuuun meneessä, jos sovitut tulostavoitteet täyttyvät.

Vaisala osti 18.12.2009 yhdysvaltalaisen Nasdaq-listatun Quixote Corporationin tytäryhtiön Quixote Transportation Technologies, Incin (QTT). QTT:n liikevaihto vuonna 2009 oli noin 16,2 miljoonaa euroa ja työntekijöitä oli noin 100. Hankitun liiketoiminnan liikevaihto ajalta 19.12.-31.12.2009 oli 0,4 miljoonaa
euroa ja liikevoitto 0,1 miljoonaa euroa.

Jos hankinta olisi tapahtunut 1.1.2009, konsernin tilikauden liikevaihto olisi ollut 248 miljoonaa euroa ja voitto 7,9 miljoonaa euroa. QTT täydentää Vaisalan tarjontaa ja sovellusosaamista ja mahdollistaa entistä kattavammat ratkaisut ja palvelut tieliiketoiminnan asiakkaille. QTT:n tiesää- ja liikennetietoa keräävät ja välittävät ratkaisut vahvistavat huomattavasti Vaisalan asemaa näillä markkinoilla ja avaa uusia mahdollisuuksia etenkin ITS- eli liikenneinformaatioteknologian alueella. Kaupasta syntynyt liikearvo, 2,8 miljoonaa euroa, muodostuu hankitusta asiakaskunnasta ja toimintojen yhdistämisen luomasta synergiaedusta.

Vaisalan uuden toiminnanohjausjärjestelmän vaiheittainen käyttöönotto jatkuu suunnitelman mukaisesti tänä ja ensi vuonna.

Hanke uuden toimistotilan rakentamiseksi Vantaalle etenee suunnitelmien mukaan. Vanhan toimistorakennuksen purkutyöt alkoivat toisen vuosineljänneksen aikana, maanrakennustyöt kolmannella neljänneksellä ja rungon rakennustyöt neljännellä neljänneksellä.

Muutokset raportoinnissa

Vaisala julkisti uuden strategiansa marraskuussa 2008. Yhtiö keskittyy jatkossa ympäristö- ja teollisuusmittauksen toimialueella markkinoille, joilla on suurimmat kasvumahdollisuudet. Yhtiö hakee kasvua sekä nykyisiltä että uusilta markkinasegmenteiltä. Samassa yhteydessä ilmoitettiin, että raportointi muutetaan vastaamaan uutta segmenttijakoa. Vuoden 2009 ensimmäisestä osavuosikatsauksesta lähtien Vaisala-konsernin liiketoiminta raportoidaan kolmessa segmentissä, joita ovat Meteorology, Weather Critical Operations ja Controlled Environment.
Konserni on vuoden 2009 alusta ottanut käyttöön uudistetun IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin sekä IFRS 8 Toimintasegmentti -standardin. Näillä standardeilla ei ole merkittävää vaikutusta osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen esittämiseen.

Meteorology

Meteorology-liiketoiminta-alueen markkinasegmentit ovat kehittyvät markkinat ja kehittyneet markkinat. Meteorology palvelee kansallisia meteorologian ja hydrologian laitoksia, joiden pääasiallinen tehtävä on tuottaa ja tarjota kansallisia sääpalveluja ja -tietoa.

Meteorology-liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 24,6 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 80,8 (64,9) miljoonaa euroa. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi kasvanut 21,3 prosenttia. Katsauskauden liiketulos oli 3,4 (8,0) miljoonaa euroa.

Vaisala osallistui Yhdysvaltojen ilmatieteen laitoksen mittavaan tuulikeilainverkon uudistushankkeeseen. Vaisala toimitti projektin kolmanteen vaiheeseen yhden tuulikeilaimen asiakkaalle koekäyttöön. Projektin ennakoitua suuremmat kustannukset rasittivat liiketoiminta-alueen liiketulosta tilikaudella noin kolmella miljoonalla eurolla.

Radiosondien tuotantohäiriöiden aiheuttama kustannusvaikutus oli noin 2,2 miljoonaa euroa tilikauden aikana. Tuotantohäiriöt eivät vaikuttaneet tilikauden liikevaihtoon. Toimenpiteet tuotantohäiriön aiheuttaneiden tekijöiden korjaamiseksi on jo käynnistetty. Säätutkatoimitukset ja muut toimitusprojektit rasittivat liiketulosta noin 2,3 miljoonalla eurolla.

Meteorologyn saamien tilausten määrä oli 76,4 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 36,6 miljoonaa euroa.

Toisen vuosineljänneksen aikana Venäjän säähavainnointiverkon modernisointiprojektin toimitukset saatettiin päätökseen.

Japanin ilmatieteen laitos tilasi kymmenen luotauskalustoa kansalliseen yläilmahavaintoverkkoon. Tilaus on merkittävä askel Japanin markkinoilla, sillä toimitusten jälkeen valtaosa Japanin luotausasemista käyttää Vaisalan laitteita.

Vaisala ja Yhdysvaltojen National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA)  allekirjoittivat toisella vuosineljänneksellä viisivuotisen sopimuksen, jonka mukaan Vaisala toimittaa uuden sukupolven GPS-pudotussondeja Yhdysvaltoihin hurrikaanien tunnistamista, tutkimusta ja reittien ennustamista varten. Kaupan arvo on noin 9,2 miljoonaa dollaria.

Kuuden säätutkan toimitukset Turkin ilmatieteen laitokselle alkoivat neljännellä vuosineljänneksellä. Näistä ensimmäiset kaksi tutkaa otetaan käyttöön vuoden 2010 alkupuolella. Myös Malesian ilmatieteen laitokselle toimitettiin kattava tutkapäivitys viimeisellä vuosineljänneksellä.

Suomen ilmatieteen laitos otti käyttöön kaksi uutta kaksoispolarisaatiosäätutkaa Kaivokselassa ja Anjalankoskella.

Saksassa saatiin jatkoa aiemmin toimitetulle kolmelle tuulikeilaimelle, kun Deutscher Wetterdienstille toimitettiin tuulikeilain neljännellä vuosineljänneksellä.

Controlled Environment

Controlled Environment -liiketoiminta-alue koostuu puhdashuoneet ja olosuhdekaapit-, rakennusautomaatio- ja valikoidut teollisuuden sovellukset -segmenteistä. Tämän liiketoiminta-alueen asiakkaat toimivat tarkasti säädellyissä ja vaativissa olosuhteissa, joissa tarkat olosuhteiden mittaukset ovat tärkeitä operatiivisen laadun, tuottavuuden tai energiansäästön varmistamiseksi.

Liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 9,4 prosenttia vertailukauteen nähden 49,2 (54,3) miljoonaan euroon. Liikevaihdon laskusta huolimatta Vaisala on kyennyt säilyttämään markkinaosuutensa. Mikäli valuuttakurssit olisivat pysyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi laskenut 13,3 prosenttia. Katsauskauden liiketulos oli 3,4 (8,4) miljoonaa euroa.

Controlled Environmentin saamien tilausten määrä oli 49,0 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 3,3 miljoonaa euroa.

Weather Critical Operations

Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueeseen kuuluvat lentokenttä-, tie-, puolustus-, tuulienergia- ja valikoidut sovellukset -segmentit. Weather Critical Operations palvelee asiakkaita, joiden liiketoimintaan sää keskeisesti vaikuttaa kuten lentokentät, tieviranomaiset, puolustusvoimat ja tuulipuistot.

Liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 17,4 prosenttia vertailukauteen nähden ja oli 101,8 (123,3) miljoonaa euroa. Mikäli valuuttakurssit olisivat säilyneet edellisen vuoden tasolla, liikevaihto olisi laskenut 18,9 prosenttia. Katsauskauden liiketulos oli 5,5 (24,6) miljoonaa euroa.

Tämän liiketoiminta-alueen liikevaihdossa näkyivät taloustilanteen vaikutus asiakkaiden ostopäätöksiin sekä suurten yksittäisten projektien puuttuminen.

Weather Critical Operationsin saamien tilausten määrä oli 111,6 miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 55,6 miljoonaa euroa.

Kolmannen neljänneksen radiosondituotannon tuotantohäiriöt rasittivat romutuskustannuksina Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueen liiketulosta noin 0,2 miljoonalla eurolla. Tuotantohäiriöt eivät vaikuttaneet tilikauden liikevaihtoon.

Ensimmäisen neljänneksen liikevaihtoa ja tulosta alentaneet säätutkien signaaliprosessorien ja lentokentän säähavainnointijärjestelmien projektitoimitukset saatiin päätökseen toisen neljänneksen aikana.

Vaisala ilmoitti ensimmäisellä vuosineljänneksellä toimittavansa yläilmahavaintolaitteita pitkäaikaiselle asiakkaalleen. Sopimuksen arvo on 8,6 miljoonaa dollaria ja laitteet toimitetaan vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä.

Vaisala ilmoitti kolmannella neljänneksellä pilotoivansa yhdessä yhdysvaltalaisten NCAR:in (National Center for Atmospheric Research) ja Xcel Energyn kanssa uutta havainnointi- ja ennustusjärjestelmää tuulienergian tarpeisiin.

Vaisalan uusi kiitoradan näkyvyysjärjestelmä lennonjohdon käyttöön sai Yhdysvaltojen ilmailuviranomaisen FAA:n (Federal Aviation Authority) hyväksynnän neljännellä vuosineljänneksellä. Järjestelmän tarjoama lisäinformaatio parantaa lentoturvallisuutta ja kenttien kapasiteettia. FAA:n hyväksyntä auttaa myös avamaan uusia liikentoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa Vaisalan asemaa laajemmissa lentokenttäsääjärjestelmien kokonaistoimituksissa.

Muut toiminnot

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 28,4 (24,6/2008; 23,5/2007) miljoonaa euroa, eli 12,2 % konsernin liikevaihdosta.

Konsernin tuotekehitysmenojen osuus liikevaihdosta tulee säilymään korkeana vuonna 2010. Tämä johtuu lisäpanostuksista, joilla pyritään yhtenäistämään teknologia-alustoja sekä parantamaan tuotteiden modulaarisuutta, valmistettavuutta ja käytettävyyttä.

Vuonna 2009 toteutetut 17 tuote-, ratkaisu ja palvelujulkistusta kattoivat kaikki Vaisalan tuotealueet ja markkinasegmentit. Tärkeimmät näistä olivat:

Vaisalan barometrisen paineen siirtostandardi (Barometric Pressure Transfer Standard) PTB330TS referenssimittauksiin kenttä- ja laboratorio-olosuhteissa.

Vaisala OMT364 hapen mittaukseen vaarallisissa teollisuusprosesseissa.

Vaisala GLD360 salamanpaikannuspalvelu, joka tarjoaa reaaliaikaista salamanpaikannusinformaatiota maailmanlaajuisesti. Informaatio kattaa koko maapallon, myös meret ja alueet, joilta on ennestään saatavilla niukasti reaaliaikaisia säähavaintoja.

Vaisala Sigmet RVP900 signaaliprosessori. RVP900-alustaa käytetään Vaisalan säätutkissa, tuulikeilaimissa ja salamanpaikannuslaitteissa.

Luotaustoiminta: RS92-D radiosondi puolustusvoimien käyttöön ja päivityspaketit RT20-järjestelmille. Vaisala BUFR Generator vanhemman sukupolven maakalustolle.

TLP, Total Lightning Processor -ukkosjärjestelmä, joka parantaa havaintojen tarkkuutta käyttämällä Vaisalan patentoitua paikantamisalgoritmia.

Vaisala FALLS (Fault Analysis and Lightning Location System), joka mahdollistaa sähkölaitoksille helpon ja nopean vertailun verkkovikojen ja salamoinnin välillä.

Referenssiradiosondi, joka mahdollistaa tarkemmat havainnot ilmastonmuutoksen seurantaan. Hanke toteutetaan yhdessä kansainvälisten ilmastontutkijoiden kanssa. Laite tuottaa hyvin tarkkaa ilmastohavaintotietoa yläilmakehästä.

Palveluliiketoiminta

Vaisalan palveluliiketoiminta on raportoitu vuoden 2009 alusta osana liiketoimintayksiköitä. Palvelujen liikevaihto katsauskaudella oli 28,1 (27,5) miljoonaa euroa.

Vaisala osti tammikuussa Aviation Systems Maintenance Inc. (ASMI) -yrityksen Yhdysvalloista vahvistamaan lentokenttäsääpalvelujaan. ASMIn toimintojen yhdistäminen Vaisalaan saatiin päätökseen 1.7.2009.

Henkilöstö

Vaisala-konsernin henkilöstön määrä oli tilikaudella keskimäärin 1 302 (1 177/2008; 1 113/2007). Henkilöstöstä 44 (39/2008; 39/2007) prosenttia työskenteli konsernin ulkomaisissa toimipisteissä. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli 22 (20/2008; 21/2007) prosenttia konsernin henkilökunnasta.

Yhtiössä palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on yhtiön koko henkilöstö. Vuonna 2009 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 63,3 (59,7/2008; 57,2/2007) miljoonaa euroa.

Vaisalassa on käytössä kaksi palkitsemisjärjestelmää; koko henkilöstön kattava liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymiseen perustuva bonusjärjestelmä sekä kolmivuotinen avainhenkilöt kattava kannattavuuden kehittymiseen sidottu järjestelmä.

Muutokset yhtiön johdossa

KTM Timo Raikaslehto nimitettiin Vaisalan myynti- ja markkinointijohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi 1.3.2009 alkaen. Raikaslehto erosi yhtiön palveluksesta tammikuussa 2010.

Tekniikan tohtori John Jiang nimitettiin Vaisalan Kiinan yhtiön toimitusjohtajaksi ja konsernin laajennetun johtoryhmän jäseneksi 1.1.2010 alkaen.

Vaisalan teknologiajohtaja Ari Meskanen nimitettiin Vaisalan myynti- ja markkinointijohtajaksi 1.1.2010 alkaen. Hän jatkaa myös teknologiajohtajan roolissa kunnes siihen nimitetään seuraaja. 

Riskienhallinta

Katso riskienhallintasivut.

Sisäinen valvonta

Vaisala pyrkii olemaan vastuullinen yritys, ja tätä tavoitetta tukemaan yhtiössä on määritelty asianmukaiset sisäisen valvonnan periaatteet. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa yrityksen toiminnan tehokkuus ja kannattavuus, tiedon luotettavuus sekä yhteensopivuus soveltuvien säädösten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Sisäinen valvonta pyrkii parantamaan hallituksen ohjaustehtävän toteutumista.

Vaisalan sisäinen valvonta on prosessi, jota toteuttavat yhtiön hallitus, operatiivinen johto ja työntekijät. Se pyrkii varmistamaan että toiminta on tehokasta, tuloksellista ja strategian mukaista, taloudellinen raportointi ja johdon tieto on luotettavaa, viimeisteltyä ja oikea-aikaista, ja että yritys toimii voimassaolevien lakien ja säädösten mukaisesti ja noudattaa Vaisalan sisäisiä toimintaohjeita, eettisiä ohjeita ja periaatteita ja yritysvastuuta.

Vaisalan sisäisen valvonnan osatekijät ovat:
- Sisäisen valvonnan, riskienhallinnan sekä hallinnointiperiaatteet ja toimintatavat, jotka yhtiön hallitus on määritellyt.
- Johto, joka valvoo näiden toimintaohjeiden ja periaatteiden soveltamista ja toteutusta.
- Taloushallinto ja liiketoiminnan kontrollerit, jotka seuraavat toiminnan tehokkuutta ja vaikutuksia sekä tilinpäätösraporttien  ja johdolle tehtävien raporttien luotettavuutta.
- Yhtiön riskinhallintaprosessi, jonka mukaisesti tarkkaillaan, arvioidaan ja pyritään estämään Vaisalan tavoitteiden toteutumista uhkaavia riskejä.
- Lainmukaisuus, jotta varmistetaan, että kaikkia toimintaan liittyviä lakeja, säädöksiä, sisäisiä toimintaohjeita ja eettisiä ohjeita ja arvoja, mukaan lukien kestävää kehitystä, noudatetaan.
- Tehokas valvonta kaikilla organisaatiotasoilla kattaen räätälöidyt prosessikohtaiset ohjeet ja minimivaatimukset liiketoiminta- ja maatieteellisille alueille.
- Yhteiset eettiset ohjeet ja arvot ja koko henkilöstön sisäisen valvonnan kulttuuri.
- Sisäisen tarkastuksen  toimeksiannot, joiden avulla seurataan valvonnan tehokkuutta tarpeen mukaan.

Sisäisen valvonnan roolit ja vastuut

Hallitus
- Hallituksella on ylin vastuu yrityksen hallinnosta ja toimintojen asianmukaisesta organisoinnista.
- Varmistaa, että yhtiö toimii arvojensa mukaisesti.
- Hyväksyy sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hallinnointikoodin mukaiset toimintaohjeet.
- Hallitus tai toimitusjohtaja voi velvoittaa ulkoisia tilintarkastajia tai muita palveluntarjoajia suorittamaan sisäisen tarkastuksen toimeksiantoja, mikäli tarpeen.

Toimitusjohtaja
- Vastaa yrityksen päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
- Luo perustan sisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa ja seuraamalla sitä, kuinka he valvovat omia liiketoimintojaan.
- Varmistaa, että yrityksen kirjanpitokäytännöt noudattavat lakia, ja että taloushallintoa johdetaan luotettavasti.

Johtoryhmä
- Ylin johto on vastuussa siitä, että organisaation eri yksiköihin luodaan yksityiskohtaisemmat sisäisen valvonnan toimintaohjeet ja käytännöt. Erityisen tärkeässä roolissa on yhtiön talousjohto, jonka valvontatoimenpiteet kattavat kaikki yhtiön operatiiviset ja muut yksiköt.

Taloushallinto
- Auttaa yksiköitä luomaan asianmukaiset valvontakäytännöt.
- Ohjaa yhdessä riskienhallintajohtajan kanssa yrityksen riskienhallintaprosessia ja raportoi sen toteutumisesta johdolle.
- Seuraa valvontatoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta käytännön tasolla.

Sisäisen tarkastuksen toimeksiannot
- Tutkivat ja arvioivat organisaation hallinnoinnin asianmukaisuutta ja tehokkuutta, riskienhallintaprosessia, sisäisen valvonnan järjestelmää ja suorituksen laatua organisaation tavoitteita toteutettaessa.

Yhtiön päälakimies, liiketoimintayksiköiden ja funktioiden vetäjät
- Vastaavat siitä, että kaikki heidän vastuualueisiinsa kuuluvat yksiköt ja työntekijät noudattavat asianmukaisia lakeja, säädöksiä ja sisäisiä toimintaohjeita.

Vaisalan osake

Katsauskauden lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä uusien osakkeiden, erityisten oikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuun.

31.12.2008 Vaisalan A-osakkeen kurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä oli 22,11 euroa ja katsauskauden lopussa 25,10 euroa. Katsauskauden ylin noteeraus oli 28,46 euroa ja alin 20,80 euroa. Vaisalan osakkeita vaihdettiin pörssissä katsauskauden aikana 1.729.224 kappaletta.

Vaisalalla on 31.12.2009 18.218.364 osaketta, joista 3.397.684 kuuluu sarjaan K ja 14.820.680 kuuluu sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. K- ja A -sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-sarjan osakkeet muodostavat 81,4 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet muodostavat 18,6 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.

Vaisalan A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2009 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 371,8 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeiden tilikauden päätöspäivän päätöskurssiin, oli katsauskauden lopussa 457,1 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Suurimmat osakkeenomistajat löytyvät yhtiön Internet-sivuilta ja tilinpäätöksen liitetiedoista.

Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden enimmäismäärä on 68.490.017 kappaletta ja konsernin enimmäisosakepääoma on 28,8 miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet.

Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä  31.12.2009 oli 1.353.425 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 15,6 % (vuonna 2008 1.353.425 kpl ja 15,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja omisti 2720 osaketta.

K-osakkeen muuntaminen A-osakkeeksi

Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (500 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 05.03.2009. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 06.03.2009 alkaen.
 
Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (6000 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 14.05.2009. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 15.05.2009 alkaen.

Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (1400 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 19.11.2009. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 20.11.2009 alkaen.

Omat ja emoyhtiön osakkeet

Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä omia A-osakkeita 9.150 kappaletta, joiden suhteellinen osuus osakepääomasta on 0,05 % ja äänimäärästä 0,01 %. Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 251.898,31 euroa.

Hallitus

Jäsenet
Vaisala Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme (3) ja enintään kuusi (6) jäsentä. Voimassa olevan käytännön mukaisesti hallituksessa on kuusi jäsentä. Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Toimikausi
Hallituksen jäsenten toimikausi poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa annetun suosituksen kohdan 10 mukaisesta yhden vuoden toimikaudesta. Toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti 3 vuotta. Toimikausi alkaa vaalin suorittaneen yhtiökokouksen päätyttyä ja päättyy kolmanneksi (3.) seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus
Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen 6 jäsentä ovat yhtiöstä riippumattomia. Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista riippumattomia ovat Yrjö Neuvo, Stig Gustavson, Mikko Niinivaara ja Maija Torkko. Raimo Voipio ja Mikko Voipio ovat suosituksen 15. kriteerien mukaan riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista. Suosituksen 14 mukainen vaatimus riippumattomien jäsenten lukumäärästä toteutuu nykyisellä hallituksen kokoonpanolla.

Konsernin toimitusjohtaja
Vaisala Oyj:n toimitusjohtajan nimittää yhtiön hallitus. Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa yhtiön toimintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehityksestä. Hän vastaa myös yhtiön hallinnon järjestämisestä.

Sisäpiiritapahtumat

Sisäpiirille ei ole myönnetty lainoja eikä sen puolesta ole annettu vastuusitoumuksia.

Konsernirakenne

Yhtiöllä on sivuliikkeet Intiassa, Kanadassa, Kiinassa, Malesiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Sivuliikkeiden osoitteet ja yhteystiedot löytyvät yrityksen Internet-sivuilta.

Ympäristö

Vaisala on allekirjoittanut Teknologiateollisuuden kanssa vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen, jolla tavoitellaan energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä torjutaan ilmastonmuutosta. Sitoumuksen myötä Vaisala on mukana useissa energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa. Tarkka lista ympäristöhankkeista julkaistaan Vaisalan vuoden 2009 yritysvastuuraportissa maaliskuussa 2010. Raportti on luettavissa myös yrityksen verkkosivuilla www.vaisala.fi/yritysvastuu..

Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Vaisalan uudesta toimistorakennuksesta tehdään energiatehokas ja ekologisesti moderni uudisrakennus. Rakennusprojektin on määrä valmistua vuoden 2010 lopussa. Investoinnin osalta energiatehokkuuden arvioidaan parantuvan n. 15 % vanhoihin kiinteistöihin verrattuna.

Vaisalan vuoden 2008 yritysvastuuraportille myönnettiin YK:n Global Compact -aloitteen laatumerkintä. Merkintä myönnettiin ensimmäistä kertaa suomalaiselle yritykselle ja Vaisala oli toinen kahdesta kunnianosoituksen saaneesta Global Compactin suomalaisjäsenestä. Kunniamaininnassa kiitettiin Vaisalan tapaa viestiä sitoutumistaan Global Compact -aloitetteeseen, joka käsittää kymmenen perusperiaatetta ihmisoikeuksiin, työntekijän oikeuksiin, ympäristönsuojeluun ja korruptionvastaiseen toimintaan liittyen.

Aktiivinen vaikuttaja tiedeyhteisöissä

Vaisala käy aktiivista dialogia eri sidosryhmien kanssa ja vaikuttaa tieteen ja erityisesti ympäristönmittauksen kehitykseen. Vaisala on mukana useissa hankkeissa yhdessä alan johtavien tutkimuslaitosten kanssa. Näitä ovat m.m. Yhdysvaltain meren ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration), Suomen Ilmatieteen laitos, Colorado State University, University of Massachusetts, National Center for Atmospheric Research (NCAR), Deutscher Wetterdienst, Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) ja Teknillinen korkeakoulu.

Tammikuussa 2009 Vaisala ilmoitti kehittävänsä referenssiradiosondin ilmastonmuutoksen tutkijoiden käyttöön yläilmakehässä tapahtuvia tarkkoja mittauksia varten. Hankkeen ensimmäinen vaihe keskittyy korkealla tapahtuvaan kosteuden mittaamiseen. Suomen Ilmatieteen laitos, Yhdysvaltojen National Center for Atmospheric Research (NCAR) ja Deutscher Wetterdienst yhdessä Vaisalan kanssa tekevät kosteusmittauksia kenttäolosuhteissa Vaisalan polymeerikosteusantureiden avulla.

Vaisalan edustajat osallistuvat Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallitukseen ja eri työryhmiin, kuten Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän toimintaan. Vaisala osallistuu myös Yhdysvaltojen Board on Atmospheric Sciences and Climate of the National Research Council/National Academy of Sciences -yhteisön toimintaan.

Vaisala tekee myös tiivistä yhteistyötä useiden eri meteorologisten kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa ja osallistuu YK:n alaisen World Meteorological Organizationin (WMO) toimintaan. Vaisala on myöntänyt tutkimusapurahoja useille eri yliopistoille, opiskelijoille ja tutkijoille sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Yritys on myös Suomeen vuonna 2008 perustetun energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän, Cleen Oy:n, osakas.

Vaisala lahjoitti 200 .000 euroa tiedekeskus Heurekaan pystytettyyn Science On a Sphere (SOS) näyttelyyn ja on toinen sen päätukijoista. SOS on Yhdysvaltojen meren ja ilmakehän tutkimuslaitoksen (NOAA) kehittämä palloprojisointi, jonka ohjelmistoon kuuluu yli 150 laajaa havainnollistusta valtameristä, ilmastosta, maa-alueista ja tähtitieteestä. Pallolta saa globaalin käsityksen esimerkiksi säätilasta, ilmakehän kaasuista, maanjäristyksistä, merivirroista, jääalueista ja valtamerten pintalämpötilasta.

Esitykset yhtiökokoukselle

Hallituksen esitys voitonjaoksi

Tilinpäätöksen 31.12.2009 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat  130.537.792,12 euroa, josta tilikauden voitto on 6.617.173,40 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

- osinkona jaetaan 0,65 euroa/osake eli yhteensä	11.835.989,10 euroa
- jätetään omaan pääomaan	118.701.803,02 euroa
yhteensä	130.537.792,12 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Täsmäytyspäiväksi on päätetty 30.3.2010 ja osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 8.4.2010.

Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Maija Torkko ja Yrjö Neuvo. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 25.3.2010 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenmäärä olisi kuusi. Hallitus esittää Maija Torkon ja Yrjö Neuvon uudelleen valintaa.

Tilintarkastusyhteisöksi hallitus ehdottaa valittavaksi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n ja Hannu Pellisen KHT.

Ehdotettavat henkilöt ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan.

Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan antamaan yhteensä enintään 250.000 euron lahjoitukset yliopistoille ja korkeakouluille. Lahjoitukset voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus päättää lahjoitusten saajista ja määristä. Valtuutus olisi voimassa vuoden 2011 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Petteri Naulapää nimitettiin Vaisalan tietohallintojohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi 16.2.2010 alkaen. Jussi Kallunki, Vaisalan aiempi tietohallintojohtaja siirtyi riskienhallinnasta ja turvallisuusasioista vastaavaksi johtajaksi.

Vantaalla 18. päivänä helmikuuta 2010

Vaisala Oyj
Hallitus