Riskienhallinta

Riskienhallinnan järjestäminen

Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brandin suojaamisen. Asianmukainen ja ajantasainen riskikäsitys sisällytetään päätöksentekoon ja huomioidaan yhtiön liiketoimintasuunnitelmassa.

Operatiivista toimintaa ohjaavat yksityiskohtaisemmat toimintaperiaatteet päätetään johtoryhmässä. Näitä ovat muun muassa hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet ja maksuehdot.

Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.

Vaisalan riskeihin kuuluvat normaalit kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyvä ja yhtiöllä on vahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Lähiajan merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arvioidaan liittyvän yleiseen talouskehitykseen, valuuttakurssien vaihteluun, tuotannon häiriöttömään toimintaan, projektitoimituskykyyn, asiakkaiden rahoitustilanteeseen ja mahdollisiin osto- tai investointikäyttäytymisen muutoksiin sekä tilausten ja toimitusten siirtymiseen tai peruuntumiseen. Suurimmat riskit liikevaihdon toteutumiselle liittyvät suhdanneherkkiin teollisuussegmentteihin, joiden osalta kysyntä on hidastunut selvästi. Näiden segmenttien osuus on noin 25 prosenttia yhtiön liikevaihdosta. Liikevaihdon ja tuloksen toteutumiseen voi vaikuttaa lisäksi projektien peruuntuminen tai siirtyminen myöhempään ajankohtaan.

Muutokset alihankkijasuhteissa, alihankkijoiden toiminnassa ja toimintaympäristössä voivat vaikuttaa negatiivisesti myös Vaisalan toimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiön riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Yhtiössä on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita ja organisaatiomuutoksia, joilla luodaan perustaa uuden strategian toteutumiselle. Lisäksi kehitteillä on koko konsernin kattava uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Nämä muodostavat lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyviä riskejä.

Vaisala on toteuttanut yritysostoja, joiden vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen riippuu olennaisesti ostetun yrityksen toiminnan haltuunoton ja integroinnin onnistumisesta. Mikäli tehdyt oletukset saavutettavien synergioiden osalta osoittautuvat virheellisiksi tai ostetun toiminnan haltuunotto tai integrointi epäonnistuu, voi tämä muodostaa lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyviä riskejä.

Korkoriski

Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni ja sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. 358  (396)  tuhatta euroa laskettuna keskimäärin 48,3 (53,5) miljoonan euron suuruiselle sijoitustalletusten positiolle. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21.

Sijoitustoiminnan markkinariski

Konserni sijoitti vuonna 2008 kassavarojaan lyhyen koron rahastoihin ja altistui siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Korkorahastosijoitukset realisoitiin vuoden 2009 aikana. Koska rahastojen sijoituskohteeksi valittiin liikkeeseenlaskijoita (valtiot, kunnat ja rahoituslaitokset), joiden luottokelpoisuusluokitus oli erittäin hyvä, rahastoihin liittyvä luottoriski oli vähäinen. Rahastot sijoittivat euromääräisiin korkotuotteisiin, joten valuuttakurssiriskiä ei ollut. Lyhyiden markkinakorkojen nousu laski rahasto-osuuden arvoa.  Käyvän arvon muutostappio vuonna 2009 2.120 (2.209) tuhatta euroa kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa  20.

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.  Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset suojausasteella (50%) vähennettynä vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.  

Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin 40 % syntyy Yhdysvaltain dollareina, 5 % Japanin jeneinä ja 4 % Englannin puntina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Tilinpäätöshetken suojausaste oli 42 %. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot  10. Rahoitustuotot ja -kulut).

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Emoyhtiöllä on maksuvalmiustarpeen täyttämiseksi 20 miljoonan euron suuruinen valuuttaluottolimiitti, joka on kokonaisuudessaan nostamatta. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä on 1,3 miljoonan euron suuruinen käyttämätön luottolimiitti. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 23. Muut velat). Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella olematon.

Vastapuoliriski

Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21. Rahavarat.

Luottoriski

Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,5 (0,4) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,4 (-0,1) miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat aiheutuneet asiakkaan taloudellisen ympäristön odottamattomasta muutoksesta. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa.  Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.