Riskienhallinta

Riskienhallinnan järjestäminen
Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brandin suojaamisen. Asianmukainen ja ajantasainen riskikäsitys sisällytetään päätöksentekoon ja huomioidaan yhtiön liiketoimintasuunnitelmassa.

Operatiivista toimintaa ohjaavat yksityiskohtaisemmat toimintaperiaatteet päätetään johtoryhmässä. Näitä ovat muun muassa hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet ja maksuehdot.

Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.

Vaisalan toimintaympäristöön kuuluvat normaalit, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyvä ja yhtiöllä on vahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Lähiajan merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arvioidaan liittyvän yleiseen talouskehitykseen, valuuttakurssien vaihteluun, tuotannon häiriöttömään toimintaan ja mahdollisiin osto- tai investointikäyttäytymisen muutoksiin. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden vuoksi toimittajariskien on havaittu jonkin verran lisääntyneen katsauskauden aikana.

Olennaiset muutokset alihankkijasuhteissa, alihankkijoiden toiminnassa ja toimintaympäristössä voivat vaikuttaa negatiivisesti myös Vaisalan toimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Yhtiössä on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita ja organisaatiomuutoksia, joilla luodaan perustaa uuden strategian toteutumiselle. Lisäksi kehitteillä on koko konsernin kattava uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Nämä saattavat muodostaa lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyviä riskejä.

Korkoriski
Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni ja sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. 396  (354)  tuhatta euroa.  Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa  21.

Sijoitustoiminnan markkinariski
Konserni sijoittaa kassavarojaan lyhyen koron rahastoihin  ja altistuu siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Koska rahastojen sijoituskohteeksi valitaan liikkeeseenlaskijoita (valtiot, kunnat ja rahoituslaitokset), joiden luottokelpoisuusluokitus on erittäin hyvä, rahastoihin liittyvä luottoriski on vähäinen. Rahastot sijoittavat euromääräisiin korkotuotteisiin, joten valuuttakurssiriskiä ei ole. Lyhyiden markkinakorkojen nousu saattaa hetkellisesti laskea rahasto-osuuden arvoa.  Käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Mikäli korkorahastosijoitusten arvo kasvaisi tai heikkenisi  5% sijoitusosuuden pysyessä ennallaan, olisi sen vaikutus verojen jälkeiseen tulokseen  963 (1.484) tuhatta euroa. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa  20.

Valuuttariski
Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityken toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat USA:n dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.  Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta. 

Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin kolmannes syntyy Yhdysvaltain dollareina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 10 Rahoitustuotot ja  -kulut).

Maksuvalmiusriski
Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi. Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Yhtiöllä ei ole muita konsernin ulkopuolisia rahoitusvelkoja kuin rahoitusleasingvelat (liitetieto 23  Muut velat)

Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella olematon.

Vastapuoliriski
Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain. Lisätietoja sijoitusten luokituksesta on annettu liitteellä 21 Rahavarat.

Luottoriski
Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia. Konsernin johdon näkemyksen mukaan yrityksellä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska globaalisti jakautuneen asiakaskunnan ansiosta yksittäinen asiakas tai asiakasryhmä ei muodosta liian merkittävää riskiä. Tilikauden aikana myyntisaamisista tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä on ollut 0,4  (0,3) miljoonaa euroa ja tilikauden nettoluottotappioiksi jäi 0,4
 (-0,1) miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat aiheutuneet asiakkaan taloudellisen ympäristön odottamattomasta muutoksesta. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19.

Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa.  Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.

Sisäinen valvonta
Vaisala pyrkii olemaan vastuullinen yritys, ja tätä tavoitetta tukemaan yhtiössä on määritelty asianmukaiset sisäisen valvonnan periaatteet. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa yrityksen toiminnan tehokkuus ja kannattavuus, tiedon luotettavuus sekä yhteensopivuus soveltuvien säädösten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Sisäinen valvonta pyrkii parantamaan hallituksen ohjaustehtävän toteutumista.

Vaisalan sisäinen valvonta on prosessi, jota toteuttavat yhtiön hallitus, johto ja työntekijät. Se pyrkii varmistamaan että toiminta on tehokasta, tuloksellista ja strategian mukaista, taloudellinen raportointi ja johdon tieto on luotettavaa, viimeisteltyä ja oikea-aikaista, ja että yritys toimii voimassaolevien lakien ja säädösten mukaisesti ja noudattaa Vaisalan sisäisiä toimintaohjeita, eettisiä periaatteita ja yritysvastuuta.

Vaisalan sisäisen valvonnan osatekijät ovat:
- sisäisen valvonnan, riskienhallinnan sekä hallinnointiperiaatteet ja toimintatavat, jotka yhtiön hallitus on määritellyt.
- johto, joka valvoo näiden toimintaohjeiden ja periaatteiden soveltamista ja toteutusta.
- taloushallinto ja liiketoiminnan kontrollerit, jotka seuraavat toiminnan tehokkuutta ja vaikutuksia sekä tilinpäätösraporttien  ja johdolle tehtävien raporttien luotettavuutta.
- yhtiön riskinhallintaprosessi, jonka mukaisesti tarkkaillaan, arvioidaan ja pyritään estämään Vaisalan tavoitteiden toteutumista uhkaavia riskejä.
- lainmukaisuus, jotta varmistetaan, että kaikkia toimintaan liittyviä lakeja, säädöksiä, sisäisiä toimintaohjeita ja eettisiä arvoja, mukaan lukien kestävää kehitystä, noudatetaan.
- tehokas valvonta kaikilla organisaatiotasoilla kattaen räätälöidyt prosessikohtaiset ohjeet ja minimivaatimusten määrittelyn liiketoiminta- ja maatieteellisille alueille.
- yhteiset eettiset arvot ja koko henkilöstön sisäisen valvonnan kulttuuri.
- sisäisen tarkastuksen  toimeksiannot, joiden avulla seurataan valvonnan tehokkuutta tarpeen mukaan.

Sisäisen valvonnan roolit ja vastuut
Hallitus
- Ylin vastuu yrityksen hallinnosta ja toimintojen asianmukaisesta organisoinnista.
- Varmistaa, että yhtiö toimii arvojensa mukaisesti.
- Hyväksyy sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hallinnointikoodin mukaiset toimintaohjeet.
- Hallitus tai toimitusjohtaja voi velvoittaa ulkoisia tilintarkastajia tai muita palveluntarjoajia suorittamaan sisäisen tarkastuksen toimeksiantoja, mikäli tarpeen.

Toimitusjohtaja
- Vastaa yrityksen päivittäisestä johtamisesta hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
- Luo perustan sisäiselle valvonnalle johtamalla ja ohjaamalla ylintä johtoa ja seuraamalla sitä, kuinka he valvovat omia liiketoimintojaan.
- Varmistaa, että yrityksen kirjanpitokäytännöt noudattavat lakia ja että taloushallintoa johdetaan luotettavasti.

Johtoryhmä
- Ylin johto on vastuussa siitä, että organisaation eri yksiköihin luodaan yksityiskohtaisemmat sisäisen valvonnan toimintaohjeet ja käytännöt. Erityisen tärkeässä roolissa on globaali talousjohto, jonka valvontatoimenpiteet kattavat kaikki yhtiön operatiiviset ja muut yksiköt.

Taloushallinto
- Auttaa yksiköitä luomaan asianmukaiset valvontakäytännöt.
- Riskienhallintajohtajan kanssa ohjaa yrityksen riskienhallintaprosessia ja raportoi sen toteutumisesta johdolle.
- Seuraa valvontatoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta käytännön tasolla.

Sisäisen tarkastuksen toimeksiannot
- Tutkivat ja arvioivat organisaation hallinnoinnin asianmukaisuutta ja tehokkuutta, riskienhallintaprosessia, sisäisen valvonnan järjestelmää ja suorituksen laatua organisaation tavoitteita toteutettaessa.

Yhtiön lakimies, liiketoimintayksiköiden ja funktioiden vetäjät
- Vastaavat siitä, että kaikki heidän vastuualueisiinsa kuuluvat yksiköt ja työntekijät noudattavat asianmukaisia lakeja, säädöksiä ja sisäisiä toimintaohjeita.