Vaisala julkisti ennakkotiedon tilinpäätöksestään 1.2.2011.

 

Vuoden 2010 liikevaihto oli 253.2 miljoonaa euroa ja 9,2 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2009. Vertailukelpoinen proforma liikevaihto vuonna 2009, sisältäen QTT ja Veriteq –yrityskaupat, oli 252,2 miljoonaa euroa. Euromääräisesti liikevoitto oli samalla tasolla kuin vuonna 2009.

Liikevaihto, liikevoitto ja saadut tilaukset paranivat huomattavasti toisella vuosipuoliskolla edelliseen vuoteen ja vuoden 2010 ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna.

 

Controlled Environment –liiketoiminta-alue menestyi hyvin koko vuoden, kun taas Meteorology –liiketoiminta-alueen liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna. Weather Critical Operations –liiketoiminta-alue ei suoriutunut odotusten mukaisesti lähinnä suurten projektien puuttumisen ja rahoituspäätösten viivästymisten vuoksi lentokenttä-, tie- ja puolustus-liiketoiminnoissa. 

 

Komponenttipula ja hankintaketjun kapasiteettirajoitukset aiheuttivat toimitusten myöhästymisiä, jotka vaikuttivat liikevaihtoon erityisesti vuoden keskivaiheilla. Toimitusvalmius ja tuotantokapasiteetti ovat paranemassa.

Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 20,2 prosenttia 33,8 miljoonaan euroon.

 

Vuoden 2010 toisella neljänneksellä kirjattiin 2,4 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset tehostamisohjelmaan liittyen. QTT-yrityskaupan integraatioon liittyen kirjattiin 1,3 miljoonan kertaluonteiset kustannukset vuodelle 2010.

 

Vaisala allekirjoitti 30.9.2010 sopimuksen happiliiketoimintansa myymisestä SICK Maihak GmbH –nimiselle yritykselle. Kaupasta kirjattiin 1,3 miljoonan euron tuotto, joka kirjattiin Eliminoinnit ja muu toiminta -kohtaan.

 

Konserninlaajuisen toiminnanohjausjäjestelmän käyttöönotto eteni vuonna 2010 ja työ jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka.

 

Vuonna 2010 toteutettiin lisäpanostuksia teknologia-alustojen yhtenäistämiseksi sekä tuotevalikoiman modulaarisuuden ja massaräätälöimisen parantamiseksi. Vuonna 2010 lanseerattiin kaikkiaan 34 tuotetta markkinoille. Tuotekehityskustannusten odotetaan laskevan vuonna 2011.

Liikevaihto kasvoi kaikilla maantieteellisillä alueilla: APAC +15,5 prosenttia, EMEA +8,8 prosenttia ja Americas +6,0 prosenttia. Vaisalan, QTT:n ja Veriteqin yhteenlaskettu orgaaninen kasvu Americas-alueella oli -12,8 prosenttia.

Markkinanäkymät

Maailmantalouden epävakauden ja valuuttakurssien muutosten odotetaan edelleen vaikuttavan Vaisalan liiketoimintaan. Vaisalan asiakasrakenteen ja saatujen tilausten perusteella markkinatilanteen odotetaan edelleen pysyvän pääosin ennallaan vuonna 2011.

 

Vaisala arvioi vuoden 2011 liikevaihtonsa kasvavan kohtalaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Myös liikevoiton odotetaan kasvavan kohtalaisesti.

Kuten edellisinä vuosina, kausivaihtelu on tyypillistä Vaisalan toiminnalle, joten ensimmäisestä vuosineljänneksestä tullee vaatimaton.

Vaisalan pitkän tähtäimen liiketoimintanäkymä on ennallaan.

Toimitusjohtaja Kjell Forsénin kommentit Vaisalan tuloksesta:

”Selvä kohokohta vuonna 2010 oli Vaisalan Life Science and High Technology (LSH)  liiketoiminta, joka ylsi hyviin kasvulukuihin Veriteq-yrityskaupan siivittämänä. Kaiken kaikkiaan Controlled Environment –liiketoiminta-alue kehittyi varsin myönteisesti: kasvua oli 29 prosenttia ja kannattavuus oli kohtuullinen.

 

Vaisalan liikevaihto oli ennätyksellisen korkea neljännellä vuosineljänneksellä ja vuoteen 2011 mentäessä tilauskantamme on myös kaikkien aikojen korkeimmalla tasolla.

 

Kesäkuussa julkistimme tehokkuusohjelman, jonka tavoitteena oli parantaa Vaisalan kannattavuutta ja kilpailukykyä. Säästöjä haettiin henkilöstövähennyksillä, ulkoisia palveluja vähentämällä, hankintaa tehostamalla ja matkustuskuluja karsimalla. Neuvottelut henkilöstön vähennyksistä päättyivät kesäkuussa. Ohjelman tuloksena Vaisalan kannattavuus parani selvästi vuoden loppua kohti.

 

Maailmanlaajuisen komponenttipulan vaikutukset tuntuivat sekä meidän että alihankkijaverkostomme toiminnassa vuonna 2010. Tilanne kohentui vuoden loppua kohden ja tekemämme korjaustoimenpiteet ovat tuottaneet hyvää tulosta. Toimitusvalmius ja tuotantokapasiteetti ovat paranemassa.

Vuoteen 2011 mentäessä meillä on vakaa perusta, jonka päälle rakentaa.

 

Tilauskantamme on vahva ja olemme karsineet kustannuksiamme, ja  operatiivinen toimintamme on myös parantunut. Neljäs vuosineljännes oli hyvä osoitus toimituskunnostamme, ja tuotekehityksemme tuotti enemmän lanseerauksia kuin koskaan aikaisemmin. Asiakaslähtöinen strategiamme on alkanut tuottaa tuloksia”.

Markkinatilanne, liikevaihto ja tilauskanta

Maailmantalouden epävarmuus heijastuu Vaisalan liiketoimintaan.
Haastavassa taloustilanteessa Vaisala on kuitenkin onnistunut säilyttämään markkinaosuutensa. 

 

Katsauskausi oli positiivinen Controlled Environment –liiketoiminnassa. Epävarma taloustilanne vaikuttaa Weather Critical Operations ja Meteorology –liiketoiminta-alueiden toimintaan, vaikka Weather Critical Operationsin saadut tilaukset olivat hyvällä tasolla katsauskauden lopussa.

Vaisala-konsernin liikevaihto kasvoi 9,2 prosenttia vertailukauteen nähden 253,2 (231,8/2009; 242,5/2008) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein Vaisala-konsernin liikevaihto olisi kasvanut 5,2 prosenttia.

Liikevaihdon orgaaninen kasvu QTT:n ja Veriteqin 2009 luvut mukaanlukien oli 0,4 prosenttia. Vertailukelpoinen proforma liikevaihto vuonna 2009 oli 252,2 miljoonaa euroa. Orgaanisesti vertailukelpoisin valuuttakurssein Vaisala-konsernin liikevaihto olisi laskenut 3,3 prosenttia.

 

Weather Critical Operations –liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 12,5 prosenttia (Vaisalan ja QTT:n yhteenlaskettu orgaaninen kasvu -3,5 prosenttia) ja  Controlled Environment –liiketoiminta-alueen 29,0 prosenttia (Vaisalan ja Veriteqin yhteenlaskettu orgaaninen kasvu 20,5 prosenttia.) Meteorologyn liikevaihto laski 7,0 prosenttia.

 

Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 97 (97) prosenttia.

Americas-alueen liikevaihto nousi euromääräisesti 6,0 prosenttia 100,0 (94,3/2009; 74,3/2008) miljoonaan euroon. Alueen orgaaninen kasvu Vaisala, QTT ja Veriteq yhteenlaskettuna oli -12,8 prosenttia.

Liikevaihto kasvoi 8,8 prosenttia EMEA:n alueella EUR 92,4 (84,9/2009; 108,5/2008) miljoonaan euroon ja APAC:in alueella 15,5 prosenttia 60,8 (52,6/2009; 59,6/2008) miljoonaan euroon.

 

Saatujen tilausten määrä kasvoi vertailukauteen nähden 21,0 prosenttia 286,7 (237,0) miljoonaan euroon.

 

Konsernin tilauskanta oli tilikauden lopussa EUR 129,0 (95,5) miljoonaa euroa. Tilauskannasta noin 32 miljoonaa euroa toimitetaan vuonna 2012 tai myöhemmin.

Taloudellinen asema ja tulos

Tilikauden liikevoitto oli 4,7 prosenttia liikevaihdosta, eli 11,8 (12,0/2009; 38,0/2008) miljoonaa euroa. Proforma liikevoitto 2009, sisältäen QTT:n ja Veriteqin luvut oli 11,6 miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 5,5 prosenttia liikevaihdosta eli 14,0 (10,1/2009; 38,9/2008) miljoonaa euroa, kasvua 38,8 prosenttia. Tilikauden voitto oli 4,0 prosenttia liikevaihdosta eli 10,2 (6,9/2009; 28,4/2008) miljoonaa euroa, kasvua 48,4 prosenttia.

 

Toimitusviivästymät touko-joulukuussa alensivat liikevaihtoa ja liiketulosta. Niiden vaikutus liikevaihtoon oli noin 8 miljoonaa euroa ja liiketulokseen noin 4 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat lisäksi toiselle vuosineljännekselle kirjatut, henkilöstövähennyksistä aiheutuneet 2,4 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset sekä QTT-integraatioon liittyvät 1,3 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset.

 

Vaisala allekirjoitti 30.9.2010 sopimuksen happiliiketoiminnan ja –teknologian myymisestä SICK Maihak GmbH –nimiselle yritykselle. Kaupasta kirjattiin 1,3 miljoonan euron tuotto kolmannella vuosineljänneksellä.

 

Vaisala-konsernin vakavaraisuus ja likviditeetti säilyivät vahvoina. Taseen loppusumma 31.12.2010 oli 248,7 (231,4/2009; 241,7/2008) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 76 prosenttia (81%/2009; 82%/2008).

 

Konsernin likvidien rahavarojen määrä oli 35,3 (50,1/2009; 103,4/2008) miljoonaa euroa.

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit olivat 30,1 (27,7/2009; 12,2/2008) miljoonaa euroa.

1.4.2010 Vaisala osti kanadalaisen life science –markkinoilla toimivan Veriteq Instruments Inc –yrityksen.

 

Kaupan arvo oli 8,1 miljoonaa euroa, johon sisältyy ehdollinen 1,3 miljoonan euron kauppahinta. Kauppa vahvistaa huomattavasti Vaisalan asemaa life science –markkinoilla ja täydentää nykyistä osaamista ja tuotetarjontaa. Laskelmien mukaan nämä synergiaedut ovat vaikuttaneet 3,6 miljoonan euron liikearvon syntymiseen.

 

Vaisalan uuden toiminnanohjausjärjestelmän vaiheittainen käyttöönotto jatkuu vuoden 2012 loppuun saakka.

 

Hanke uuden toimistotilan rakentamiseksi Vantaalle eteni suunnitelmien mukaisesti. Rakennus valmistui vuoden 2010 lopussa.

Meteorology

Meteorology-liiketoiminta-alueen liikevaihto laski 7,0 prosenttia vertailukauteen nähden 75,2 (80,8/2009; 64,9/2008) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto olisi laskenut 10,4 prosenttia.

Katsauskauden liikevoitto oli 2,8 (3,4/2009; 8,0/2008) miljoonaa euroa.

Toimitusviivästymät touko-joulukuussa alensivat liikevaihtoa ja tulosta. Näiden vaikutus liikevaihtoon oli noin 3 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 1,4 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat lisäksi henkilöstövähennyksistä aiheutuneet 0,9 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset, jotka kirjattiin toiselle vuosineljännekselle.

 

Alentunut liikevaihto Meteorology-liiketoiminta-alueella johtui myös siitä, että vuodelle 2010 ei osunut suuria projektitoimituksia. Tästä seurannut myyntivolyymin lasku alensi liiketoiminnan kannattavuutta.

Meteorologyn saamien tilausten määrä oli 79,2 (76,4) miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 40,6 miljoonaa euroa.

Controlled Environment

Controlled Environment -liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 29,0 prosenttia vertailukauteen nähden 63,4 (49,2/2009; 54,3/2008) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto olisi kasvanut 22,7 prosenttia. Vaisalan ja Veriteqin yhteenlaskettu orgaaninen kasvu oli 20,5 prosenttia. Orgaaninen kasvu vertailukelpoisin valuuttakurssein olisi ollut 14,6 prosenttia.

 

Katsauskauden liikevoitto oli 8,9 (3,4/2009; 8,4/2008) miljoonaa euroa.

Vaisala osti 1.4.2010 kanadalaisen life science -markkinoilla toimivan Veriteq Instruments Inc -yrityksen.

 

Veriteq on johtava olosuhteiden valvontajärjestelmien ja mittalaitteiden toimittaja lääketeollisuudelle, bioteknologiayrityksille ja lääkintälaitteiden valmistajille. Vancouverissa sijaitsevan yrityksen liikevaihto vuonna 2009 oli 5 miljoonaa euroa ja sillä on noin 40 työntekijää. Yrityskauppa vahvistaa merkittävästi Vaisalan asemaa life science -markkinoilla täydentäen Vaisalan nykyista osaamista ja tuotetarjontaa.

 

Toimitusviivästymät touko-joulukuussa alensivat liikevaihtoa ja tulosta. Näiden vaikutus liikevaihtoon oli noin 1 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 0,6 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat lisäksi henkilöstövähennyksistä aiheutuneet 0,4 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset, jotka kirjattiin toiselle vuosineljännekselle.

 

Liikevaihto kasvoi eniten Life Science -liiketoiminnassa.

Controlled Environmentin saamien tilausten määrä oli 66,3 (49,0) miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 6,1 miljoonaa euroa.

Weather Critical Operations

Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueen liikevaihto kasvoi 12,5 prosenttia vertailukauteen nähden 114,6 (101,8/2009; 123,3/2008) miljoonaan euroon. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto olisi kasvanut 9,2 prosenttia. Vaisalan ja QTT:n yhteenlaskettu orgaaninen kasvu oli -3,5 prosenttia. Orgaaninen kasvu vertailukelpoisin valuuttakurssein olisi ollut -6,3 prosenttia.

 

Katsauskauden liikevoitto oli 1,0 (5,5/2009; 24,6/2008) miljoonaa euroa.

Haastava taloustilanne vaikutti asiakkaiden ostopäätöksiin tällä liiketoiminta-alueella. Weather Critical Operations –liiketoiminta-alue ei suoriutunut odotusten mukaisesti lähinnä suurten projektien puuttumisen ja rahoituspäätösten viivästymisten vuoksi lentokenttä-, tie- ja puolustusliiketoiminnoissa. 

 

Toimitusviivästymät touko-joulukuussa alensivat liikevaihtoa ja tulosta. Näiden vaikutus liikevaihtoon oli noin 4 miljoonaa euroa ja liikevoittoon 1,9 miljoonaa euroa. Tulosta rasittivat lisäksi henkilöstövähennyksistä aiheutuneet 1,1 miljoonan euron kertaluonteiset kustannukset, jotka kirjattiin toiselle vuosineljännekselle. Liiketulos sisältää 1,3 miljoonan euron QTT-integraatioon liittyvät kertaluonteiset uudelleenjärjestelykustannukset. Näillä haetaan 3-4 miljoonan euron vuosittaisia synergiasäästöjä vuodesta 2011 lähtien.

 

Weather Critical Operationsin saamien tilausten määrä oli 141,3 (111,6) miljoonaa euroa ja tilauskanta katsauskauden lopussa 82,3 miljoonaa euroa.

 

Uniontownin ja Boulderin toiminnot Yhdysvalloissa yhdistettiin suunnitelmien mukaisesti neljännellä vuosineljänneksellä.

 

Vaisala ilmoitti 5.8.2010 allekirjoittaneensa New Yorkin ja New Jerseyn lentokenttäviranomaisen kanssa sopimuksen, joka kattaa tiesääteknologiaa, salamanpaikannus- ja säädataa, ohjelmistoja sekä 10-vuoden huoltopalvelut. Sopimuksen arvo on 5 miljoonaa dollaria ja se sisältää avaimet käteen -toimitukset viidelle alueen lentokentälle: John F. Kennedy, LaGuardia, Newark, Teterboro ja Stewart International.

 

Vaisala ilmoitti 2.12.2010 allekirjoittaneensa sopimuksen lentosäähavainto¬järjestelmien toimittamisesta kuudelle lentokentälle Omaniin. Sopimuksen arvo on yli 9 miljoonaa euroa ja toimitukset ajoittuvat vuosille 2011 - 2014.

Muut toiminnot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 31,4 (28,4/2009; 24,6/2008) miljoonaa euroa, eli 12,4 prosenttia konsernin liikevaihdosta.

Konsernin tuotekehitysmenojen osuuden liikevaihdosta odotetaan laskevan vuonna 2011.

 

Vaisala julkisti vuonna 2010 kaikkiaan 34 tuotetta, joista merkittävimmät olivat:

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä: pilvenkorkeusmittari CL51, Vaisala HUMICAP mittapäät HMP60 ja HMP110 kosteuden ja lämpötilan mittaukseen sekä Vaisala MetMan Webview 2.0, internetpohjainen meteorologisen tiedon visualisointiohjelmisto. 
 
Toisella vuosineljänneksellä: Vaisala WINDCAP Ultrasonic Wind Sensor WMT700 Series -tuulianturin vaativiin meteorologisiin ja lentosääsovelluksiin, Vaisala Road Weather Advisor ja Vaisala Road Weather Observer, internet-pohjaiset tiesääinformaation visualisointisovellukset tiesääverkon seurantaan, Vaisala MARWIN luotausjärjestelmä MW32 puolustuskäyttöön ja Vaisala Boundary Layer View (BL-VIEW) -ohjelmisto Vaisalan pilvenkorkeusmittareille.
 
Kolmannella vuosineljänneksellä: Vaisala CARBOCAP Carbon Dioxide and Temperature Transmitter GMW116, seinäänkiinnitettävä anturi lämmityksen, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin mittaussovelluksiin ja Vaisala Road Weather Navigator 2.0 WID733, internetpohjainen tiesään visualisointiohjelmisto, jonka avulla asiakkaat voivat tarkkailla tieolosuhteita ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä tehokkaasti.

 

Neljännellä vuosineljänneksellä: Vaisala INTERCAP Humidity and Temperature Transmitter Series HMW80, kustannustehokas ja luotettava ratkaisu kosteuden ja lämpötilan mittaamiseen; Vaisala HUMICAP Humidity and Temperature Transmitters HMT120 and HMT130, jotka on suunniteltu puhdashuoneiden jatkuvan monitoroinnin järjestelmiin; Vaisala HUMICAP Hand-Held Humidity and Temperature Meter HM40 erilaisiin kannenttaviin sovelluksiin; Vaisala Present Weather Sensor FS11P, joka mahdollistaa näkyvyyden mittaamisen viiden metrin ja 75 kilometrin vaihteluvälillä ja joka tunnistaa pintasääilmiöt kuten esimerkiksi sumun tai usvan sekä seitsemän eri sateen tyyppiä ja Vaisala DigiCORA Sounding Software v. 3.64, ohjelmisto, joka tuo useita parannuksia Vaisalan eri luotausjärjestelmiin.

Tuotelanseerausten osalta vuosi 2010 oli ennätyksellinen: markkinoille tuotujen tuotteiden määrä kasvoi 100 prosenttia 34 tuotteeseen vuonna 2010(17/2009). Neljäs vuosineljännes oli erityisen tuloksellinen. Tuotteita lanseerattiin 18 (7).

 

Vaisalan palveluliiketoiminta raportoidaan osana liiketoimintayksiköitä. Palvelujen liikevaihto katsauskaudella kasvoi 20,2 prosenttia 33,8 (28,1/2009; 27,5/2008) miljoonaan euroon.

 

QTT-integraatio Americas-alueella on kasvattanut tiesääasiakkaiden palvelusopimusten määrää. Laitteiden korjaus- ja kalibrointipalvelut ovat myös lisääntyneet asennuskannan tasaisen kasvun myötä. Kasvua tukemaan on Brasiliassa käynnistetty kalibrointiyhteistyö. Myös varaosien lisääntynyt kysyntä Yhdysvalloissa kasvatti palveluiden liikevaihtoa. Vaisalan Yhdysvalloissa omistama ja koko maan kattava salamanpaikannusverkko (NLDN) päivitettiin vuonna 2010, mikä edistää salamadatapalvelujen myyntiä.

 

Vaisala allekirjoitti uusia tiesää- ja yläilmakehän toimintojen palvelusopimuksia Britanniassa ja Saksassa, samoin kuin ensimmäisen palvelusopimuksensa Euroopassa tuuli-informaation toimittamisesta. Etelä-Afrikassa uusittiin pitkäaikainen salamaverkon palvelusopimus.

 

Aasian-Tyynenmeren alueella solmittiin ensimmäinen säätutkan ylläpitosopimus Intiaan, lentokenttäjärjestelmien ylläpitosopimus Kiinaan ja yläilmakehän havainnointijärjestelmien päivityksiä Australiaan. Laitekorjaukset ja kalibrointipalvelut kasvavat myös tällä alueella lisääntyneen myynnin myötä.

Henkilöstö

Vaisala-konsernin henkilöstön määrä oli tilikaudella keskimäärin 1 408 (1 302/2009; 1 177/2008). Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 1 367. Henkilöstöstä 43 (44/2009; 39/2008) prosenttia työskenteli konsernin ulkomaisissa toimipisteissä. Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli 20 (22/2009; 20/2008) prosenttia konsernin henkilökunnasta.

 

Yhtiössä palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset kollektiiviset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävän vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät, joiden piirissä on yhtiön koko henkilöstö. Vuonna 2010 maksettujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 68,8 (63,3/2009; 59,7/2008) miljoonaa euroa.

 

Neuvottelut henkilöstövähennyksistä aloitettiin toukokuussa 2010, ja ne päättyivät kesäkuussa 2010. Kaikkiaan henkilöstöä vähennettiin 79 työntekijällä, joista 49 Suomessa.

 

Vaisalassa on käytössä kaksi palkitsemisjärjestelmää; koko henkilöstön kattava liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymiseen perustuva bonusjärjestelmä sekä kolmivuotinen avainhenkilöt kattava kannattavuuden kehittymiseen sidottu järjestelmä.

Muutokset yhtiön johdossa

Vaisalan teknologiajohtaja Ari Meskanen nimitettiin Vaisalan myynti- ja markkinointijohtajaksi 1.1.2010 alkaen.

 

Petteri Naulapää nimitettiin Vaisalan tietohallintojohtajaksi ja laajennetun johtoryhmän jäseneksi 16.2.2010 alkaen. Jussi Kallunki, Vaisalan aiempi tietohallintojohtaja siirtyi riskienhallinnasta ja turvallisuusasioista vastaavaksi johtajaksi.

 

Kai Konola nimitettiin Vaisalan Weather Critical Operations -liiketoiminta-alueen johtajaksi ja Vaisalan johtoryhmän jäseneksi 1.7.2010 alkaen.

Vaisalan Operations-yksikön johtaja Lauri Rintanen erosi yhtiön palveluksesta 1.1.2011 alkaen.

Riskienhallinta

Yrityksellä on käytössä konsernin hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa on kartoitettu strategiset, operatiiviset ja rahoitusriskit. Konsernin johtoryhmä arvioi säännöllisesti riskienhallintapolitiikkaa, käytäntöjen kattavuutta ja painopisteitä. Politiikan tavoitteena on varmistaa henkilöstön, toiminnan ja tuotteiden turvallisuus sekä toiminnan jatkuvuus. Politiikka kattaa myös tietopääoman sekä yrityskuvan ja brändin suojaamisen.

 

Riskienhallinta on integroitu liiketoimintaprosesseihin ja –toimintoihin ja jokaisen työntekijän päivittäiseen työhön. Tämän mahdollistaa riskienhallintaprosessi, jonka Vaisalan strateginen johtoryhmä hyväksyi toukokuussa 2010. Prosessin toteutus aloitettiin vuoden 2010 toisella puoliskolla ja tavoitteena on, että se kattaa useimmat yksiköt ja funktiot vuoden 2011 loppuun mennessä. Riskienhallintaprosessi on jatkuva työkalu riskien havainnoimiseen ja hallintaan. Prosessin tarkoituksena on tukea yrityksen strategia- ja suunnitteluprosessia ja antaa lisätietoa päätöksenteon tueksi.

 

Vaisalan riskienhallintaprosessi koostuu riskien havainnoimisesta, riskien arvioinnista, riskienhallintatoimenpiteistä, seurannasta ja raportoinnista. Riskeistä raportoidaan strategiselle johtoryhmälle vuosineljänneksittäin. Merkittävimmistä riskeistä raportoidaan hallitukselle vuosittain ja tarpeen mukaan useamminkin. Riskienhallinta ei ole erillinen prosessi vaan osa yrityksen operatiivista toimintaa.

 

Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet, kuten hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet sekä maksuehdot määrittelee yhtiön strateginen johtoryhmä.

Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti ja c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.

 

Vaisalan toimintaympäristöön kuuluvat normaalit, kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit. Näistä merkittävimpiä ovat riskit, jotka liittyvät maailmantalouden muutoksiin, valuuttakurssien, erityisesti Yhdysvaltain dollarin vaihteluun, toimittajaverkoston hallintaan ja tuotantotoimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiössä riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

 

Vaikutettavissa olevien toiminnallisten riskien hallinnoimiseksi on luotu konsernitason vakuutusohjelmia. Ne kattavat konsernin omaisuusvahinkoihin, liiketoiminnan keskeytymiseen, erinäisiin vastuihin, kuljetuksiin ja liikematkustamiseen liittyviä riskejä. Yhtiön riskinkantokyky suhteessa riskeihin on hyvä ja yhtiöllä on vahva pääomarakenne, joka takaa pääoman riittävyyden.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Lähiajan merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arvioidaan liittyvän yrityksen kykyyn parantaa toimituskykyään, kriittisten komponenttien saatavuuteen, yleiseen talouskehitykseen, valuuttakurssien vaihteluun, tuotannon häiriöttömään toimintaan, asiakkaiden rahoitustilanteeseen ja mahdollisiin osto- tai investointikäyttäytymisen muutoksiin sekä tilausten ja toimitusten siirtymiseen tai peruuntumiseen. Muutokset kilpailijatilanteessa voivat vaikuttaa liiketoiminnan määrään ja kannattavuuteen siten, että kilpailu kiristyy ja hinnat laskevat Vaisalan perinteisesti vahvoilla alueilla. Tämä voi muodostaa riskin Vaisalan myyntiin ja kannattavuuteen.

 

Liikevaihdon ja tuloksen toteutumiseen vaikuttavat teollisuussegmenttien markkinatilanteen kehitys sekä projektien toteutuminen. Yhtiö on lisäksi laajentanut projektiliiketoimintaansa kehittyvillä markkina-alueilla, joissa uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvien projektien kannattavuus on normaalitasoa heikompi. Tämän lisäksi projektiliiketoiminnan osuus yhtiön koko liiketoiminnasta on kasvussa. Mikäli yhtiön tekemät projektiliiketoiminnan kannattavuuteen ja uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvät oletukset osoittautuisivat virheellisiksi, tämä voi muodostaa Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyviä riskejä.

 

Muutokset alihankkijasuhteissa, alihankkijoiden toiminnassa ja toimintaympäristössä voivat vaikuttaa negatiivisesti myös Vaisalan toimintaan. Näitä riskejä seurataan ja niihin varaudutaan yhtiön riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

 

Yhtiössä on käynnissä merkittäviä kehityshankkeita, joilla luodaan perustaa strategian toteutumiselle. Lisäksi koko konsernin kattava uusi toiminnanohjausjärjestelmä on käyttöönottovaiheessa.

 

Vaisala on toteuttanut yritysostoja, joiden vaikutus yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen riippuu olennaisesti ostetun yrityksen toiminnan haltuunoton ja integroinnin onnistumisesta. Mikäli tehdyt oletukset saavutettavien synergioiden osalta osoittautuvat virheellisiksi tai ostetun toiminnan haltuunotto tai integrointi epäonnistuu, voi tämä muodostaa lyhyellä aikavälillä Vaisalan liikevaihtoon ja tulokseen liittyviä riskejä.

Korkoriski

Yhtiöllä ei ole olennaisia korollisia velkoja. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni ja sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Koron muutos vaikuttaa sekä rahavirtoihin että sijoitusten käypään arvoon. Yhden prosenttiyksikön korkotason muutos vaikuttaisi yhtiön verojen jälkeiseen tulokseen n. EUR 56 (358) tuhatta euroa laskettuna keskimäärin 7,5 (48,3) miljoonan euron suuruiselle sijoitustalletusten positiolle. Lisätietoja korollisista saatavista on annettu liitetietojen kohdassa 21.

 

Vuoden 2010 lopussa konsernilla ei ollut olennaisia sijoituksia.  Konserni sijoitti vuonna 2008 kassavarojaan lyhyen koron rahastoihin ja altistui siten toiminnassaan noteerattujen korkorahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Korkorahastosijoitukset realisoitiin vuoden 2009 aikana. Koska rahastojen sijoituskohteeksi valittiin liikkeeseenlaskijoita (valtiot, kunnat ja rahoituslaitokset), joiden luottokelpoisuusluokitus oli erittäin hyvä, rahastoihin liittyvä luottoriski oli vähäinen. Rahastot sijoittivat euromääräisiin korkotuotteisiin, joten valuuttakurssiriskiä ei ollut. Lyhyiden markkinakorkojen nousu laski rahasto-osuuden arvoa.  Käyvän arvon muutostappio vuonna 2009 2.120 (2.209) tuhatta euroa kirjattiin tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Lisätietoja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista varoista on annettu liitetietojen kohdassa  20.

 

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.  Erillisessä taulukossa on esitetty herkkyysanalyysi siitä, miten konsernin merkittävimpien valuuttojen ja euron keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin muutokset vaikuttaisivat konsernin tulokseen verojen jälkeen. Laskelmassa ei ole huomioitu emoyhtiön tilikaudenaikaisten muiden valuuttamääräisten ostojen vaikutusta.

 

Konserni käsittelee monetaariset erät nettomääräisesti kirjanpidossa ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa. Konsernin liikevaihdosta noin 43 % syntyy Yhdysvaltain dollareina, 6 % Japanin jeneinä ja 4 % Englannin puntina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Tilinpäätöshetken suojausaste oli 54 %. Suojauksen suorittaa emoyhtiö (liitetiedot 11 Rahoitustuotot ja -kulut).

 

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriski on nykyisellä taserakenteella olematon.

 

Vastapuoliriski

Luottoriski

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa. Tavoitteena on paras mahdollinen tuotto pitkällä aikavälillä. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset. Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Yhtiöllä ei ole olennaisia rahoitusvelkoja. Pääomana hallinnoidaan konsernitaseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.

 

Vaisala pyrkii olemaan vastuullinen yritys, ja tätä tavoitetta tukemaan yhtiössä on määritelty asianmukaiset sisäisen valvonnan periaatteet. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa yrityksen toiminnan tehokkuus ja kannattavuus, tiedon luotettavuus sekä yhteensopivuus soveltuvien säädösten ja toimintaperiaatteiden kanssa. Sisäinen valvonta pyrkii parantamaan hallituksen ohjaustehtävän toteutumista.

 

Vaisalan sisäinen valvonta on prosessi, jota toteuttavat yhtiön hallitus, operatiivinen johto ja työntekijät. Se pyrkii varmistamaan että toiminta on tehokasta, tuloksellista ja strategian mukaista, taloudellinen raportointi ja johdon tieto on luotettavaa, viimeisteltyä ja oikea-aikaista, ja että yritys toimii voimassaolevien lakien ja säädösten mukaisesti ja noudattaa Vaisalan sisäisiä toimintaohjeita, eettisiä ohjeita ja periaatteita ja yritysvastuuta.

 

Vaisalan sisäisen valvonnan osatekijät ovat:

Sisäisen valvonnan roolit ja vastuut

Hallitus

Toimitusjohtaja

Johtoryhmä

Taloushallinto

Sisäisen tarkastuksen toimeksiannot
- Tutkivat ja arvioivat organisaation hallinnoinnin asianmukaisuutta ja tehokkuutta, riskienhallintaprosessia, sisäisen valvonnan järjestelmää ja suorituksen laatua organisaation tavoitteita toteutettaessa.

Yhtiön päälakimies, liiketoimintayksiköiden ja funktioiden vetäjät
- Vastaavat siitä, että kaikki heidän vastuualueisiinsa kuuluvat yksiköt ja työntekijät noudattavat asianmukaisia lakeja, säädöksiä ja sisäisiä toimintaohjeita.

Vaisalan osake

Katsauskauden lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä uusien osakkeiden, erityisten oikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeellelaskuun.

 

31.12.2009 Vaisalan A-osakkeen kurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä oli 25,10euroa ja katsauskauden lopussa 20,50 euroa. Katsauskauden ylin noteeraus oli 25,77 euroa ja alin 18,52 euroa. Vaisalan osakkeita vaihdettiin pörssissä katsauskauden aikana 2.415.565 kappaletta.

 

31.12.2010 Vaisalalla on  18.218.364 osaketta, joista 3.389.684 kuuluu sarjaan K ja 14.828.680 kuuluu sarjaan A. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. K- ja A -sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. A-sarjan osakkeet muodostavat 81,4 % kaikista osakkeista ja 17,9 % äänimäärästä. K-sarjan osakkeet muodostavat 18,6 % kaikista osakkeista ja 82,1 % äänimäärästä.

 

Vaisalan A-sarjan osakkeiden markkina-arvo 31.12.2010 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 303,8 miljoonaa euroa. Kaikkien osakkeiden markkina-arvo, jossa pörssissä noteeraamattomat K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeiden tilikauden päätöspäivän päätöskurssiin, oli katsauskauden lopussa 373,3 miljoonaa euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

 

Suurimmat osakkeenomistajat löytyvät yhtiön Internet-sivuilta ja tilinpäätöksen liitetiedoista.

 

Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden enimmäismäärä on 68.490.017 kappaletta ja konsernin enimmäisosakepääoma on 28,8 miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet.

 

Yhtiöjärjestyksen mukaan K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla.

Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä  31.12.2010 oli 1.312.249 kpl ja osuus kokonaisäänimäärästä 14,6 prosenttia (vuonna  2009: 1.353.425 osaketta ja 15,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja omisti 2720 osaketta.

K-osakkeen muuntaminen A-osakkeeksi

Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (400 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 14.04.2010. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 15.04.2010 alkaen.

 

Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (3000 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 29.06.2010. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 30.06.2010 alkaen.

 

Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (600 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 15.11.2010. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 16.11.2010 alkaen.

 

Vaisala Oyj:n listaamattomista K-osakkeista listatuiksi A-osakkeiksi muunnetut uudet A-osakkeet (4000 kpl) on merkitty kaupparekisteriin 22.12.2010. Uudet osakkeet on haettu kaupankäynnin kohteeksi 23.12.2010 alkaen.

Omat ja emoyhtiön osakkeet

Yhtiön hallussa oli tilikauden päättyessä omia A-osakkeita 9.150 kappaletta, joiden suhteellinen osuus osakepääomasta on 0,05 prosenttia ja äänimäärästä 0,01 prosenttia. Yhtiön hallussa olevista osakkeista suoritettu vastike on 251.898,31 euroa.

Hallitus

Jäsenet

 

Toimikausi

Hallituksen jäsenten riippumattomuus
Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan kaikki hallituksen 6 jäsentä ovat yhtiöstä riippumattomia. Suosituksessa 15. annettujen kriteerien mukaan sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista riippumattomia ovat Yrjö Neuvo, Stig Gustavson, Mikko Niinivaara ja Maija Torkko. Raimo Voipio ja Mikko Voipio ovat suosituksen 15. kriteerien mukaan riippuvaisia merkittävistä osakkeenomistajista. Suosituksen 14 mukainen vaatimus riippumattomien jäsenten lukumäärästä toteutuu nykyisellä hallituksen kokoonpanolla.

 

Konsernin toimitusjohtaja

Lähipiiritapahtumat

Vaisala-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin.
Lähipiirille ei ole myönnetty lainoja eikä sen puolesta ole annettu vastuusitoumuksia.

Konsernirakenne

Yhtiöllä on sivuliikkeet Intiassa, Kanadassa, Kiinassa, Malesiassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. Sivuliikkeiden osoitteet ja yhteystiedot löytyvät yrityksen Internet-sivuilta.

Ympäristö

Vaisala on allekirjoittanut Teknologiateollisuuden kanssa vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen, jolla tavoitellaan energiatehokkuutta ja kustannussäästöjä sekä torjutaan ilmastonmuutosta. Sitoumuksen myötä Vaisala on mukana useissa energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa. Tarkka lista ympäristöhankkeista julkaistaan Vaisalan vuoden 2010 yritysvastuuraportissa maaliskuussa 2011. Raportti on luettavissa myös yrityksen verkkosivuilla www.vaisala.fi/yritysvastuu.

 

Energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Vaisalan uudesta toimistorakennuksesta tehdään energiatehokas ja ekologisesti moderni uudisrakennus. Laitehankinnoissa on suosittu vähän energiaa kuluttavia laitteita. Nykyaikainen rakennusautomaatiojärjestelmän avulla voidaan alentaa energiankulutusta ja säätää sisäilmaa tehokkaammin.

WWF Suomi myönsi Vaisalan pääkonttorille luvan käyttää Green Office -merkkiä ja liittyä Green Office  verkostoon. Vaisala läpäisi WWF Suomen auditoinnin maaliskuussa 2010. Vaisala on systemaattisesti jo yli kymmenen vuoden ajan parantanut toimintaansa ympäristöasioissa ja tämä viimeisin tunnustus vahvistaa yrityksen pitkän tähtäimen ympäristöstrategiaa.

Aktiivinen vaikuttaja tiedeyhteisössä

Vaisala käy aktiivista dialogia eri sidosryhmien kanssa ja vaikuttaa tieteen ja erityisesti ympäristönmittauksen kehitykseen. Vaisala on mukana useissa hankkeissa yhdessä alan johtavien tutkimuslaitosten kanssa. Näitä ovat m.m. Yhdysvaltain meren ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA (National Oceanic and Atmospheric Administration), Suomen Ilmatieteen laitos, Colorado State University, University of Massachusetts, University of Oklahoma, National Center for Atmospheric Research (NCAR), Deutscher Wetterdienst, Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) ja Aalto-yliopisto.

Vaisala tukee Colorado State Universityn professuuria. Sen saajana on professori Chandrasekar, joka työskentelee Suomen Ilmatieteen laitoksella ja Helsingin yliopistossa. Vaisala tukee myös yhden tutkijan työtä Helsingin yliopistossa, saajana on tri Dmitri Moisseev.

 

Vaisalan edustajat osallistuvat Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallitukseen ja eri työryhmiin, kuten Teknologiateollisuuden ympäristötyöryhmän toimintaan. Vaisala osallistuu myös Yhdysvaltojen Board on Atmospheric Sciences and Climate of the National Research Council/National Academy of Sciences -yhteisön toimintaan.  Vaisala on lisäksi mukana seuraavissa toimielimissä: Board of Trustees of the University Corporation for Atmospheric Research, Director’s Advisory Committee of the National Center for Atmospheric Research, ja Dean’s Advisory Board to the College of Engineering, Colorado State University.

Vaisala tekee tiivistä yhteistyötä useiden eri meteorologisten laitosten kanssa eri puolilla maailmaa ja osallistuu YK:n alaisen World Meteorological Organizationin (WMO) toimintaan. Vaisala on myöntänyt tutkimusapurahoja useille eri yliopistoille, opiskelijoille ja tutkijoille sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Yritys on myös Suomeen vuonna 2008 perustetun energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymän, Cleen Oy:n, osakas.

 

Vaisala on lahjoittanut 200.000 euroa tiedekeskus Heurekaan Vantaalle pystytettyyn Science On a Sphere (SOS) näyttelyyn ja on toinen sen päätukijoista. SOS on Yhdysvaltojen meren ja ilmakehän tutkimuslaitoksen (NOAA) kehittämä palloprojisointi.

 

Yhtiökokouksen 2010 päätöksen mukaisesti Vaisala myönsi 250.000 euron lahjoituksen Aalto-yliopistolle.

 

Tilinpäätöksen 31.12.2010 mukaan emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat  130.988.120,20 euroa, josta tilikauden voitto on 12.286.316,95 euroa.

 

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

- osinkona jaetaan  0,65 euroa/osake eli yhteensä                        11.835.989,10 euroa
- jätetään omaan pääomaan                                    119.152.131,10 euroa
yhteensä                                                      130.988.120,20 euroa.

 

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

 

Täsmäytyspäiväksi on päätetty 29.3.2011 ja osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 5.4.2011.

Yhtiöjärjestyksen muutos

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiöjärjestyksen kohtia 3§, 5§, 6§, 9§, 10§ ja 12§ muutettaisiin. Yhtiöjärjestysmuutosten olennaisena sisältönä on hallituksen jäsenten enimmäismäärän korottaminen kahdeksaan (8) sekä teknisluontoisten päivitysten tekeminen yhtiöjärjestykseen, joilla yhtiöjärjestys saatetaan vastaamaan osakeyhtiölain muuttunutta terminologiaa ja yhtiön vakiintuneita käytäntöjä.

Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Mikko Niinivaara ja Raimo Voipio. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 prosenttia kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä Vaisala Oyj:n 24.3.2011 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle Mikko Niinivaaran ja Raimo Voipion uudelleenvalintaa.

 

Samat osakkeenomistajat ovat myös ehdottaneet, että hallituksen jäsenten lukumäärä olisi seitsemän (7), ja että Timo Lappalainen hyväksyttäisiin hallituksen uudeksi jäseneksi.

 

Tilintarkastusyhteisöksi hallitus ehdottaa valittavaksi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n joka on ilmoittanut, että päävastuullisena tilintarkastajana tulisi toimimaan Hannu Pellinen KHT.

Ehdotettavat henkilöt ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan.

 

Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan antamaan yhteensä enintään 250.000 euron lahjoitukset yhdelle tai useammalle yliopistoille tai korkeakouluille. Lahjoitukset voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus päättää lahjoitusten saajista ja määristä. Valtuutus olisi voimassa vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

 

 

Vantaalla 17. helmikuuta 2011

Vaisala Oyj
Hallitus