Tiedostopankki
Tulosta

1.1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2. Vaisalalla on toimistoja ja liiketoimintaa Suomessa, Pohjois-Amerikassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Malesiassa, Japanissa ja Australiassa.

Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standads; IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kaikkia pakollisesti 31.12.2007 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Vaisala Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja valmistaa elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita. Tuotteiden sovellusalueita ovat meteorologia, ympäristötieteet, liikenne ja teollisuus. Vaisalan tuotteet luovat perustaa paremmalle elämänlaadulle, kustannussäästöille, ympäristönsuojelulle, turvallisuudelle ja tehokkuudelle.

Segmenttiraportointi

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan  tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Muu toiminta sisältää uusien liiketoimintojen kehittämisyksiköt sekä kohdistamattomat erät vero- ja rahoituseristä sekä muita koko yritykselle yhteisiä eriä. Investonnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.

Vaisalan kolme liiketoiminta-aluetta ovat Vaisala Measurement Systems, Vaisala Solutions ja Vaisala Instruments. 

Vaisala Measurement Systems kehittää, valmistaa ja markkinoi yläilmakehän säähavaintoihin käytettäviä järjestelmiä ja laitteita sekä tuulikeilaimia, säätutkia, säätutkien signaaliprosessoreita ja sovellusohjelmistoja sekä salamapaikannusjärjestelmiä, joissa sovelletaan etämittaustekniikkaa sekä tarjoaa näiden järjestelmien ja laitteiden ylläpitopalveluita.

Vaisala Solutions kehittää, valmistaa ja markkinoi säähavaintolaitteita, joita käytetään lähellä maan pintaa tapahtuviin säähavaintoihin.  Liiketoiminta-alue tarjoaa myös näiden laitteiden ylläpitopalveluita.

Vaisala Instruments kehittää, valmistaa ja markkinoi mittalaitteita suhteellisen kosteuden, kastepisteen, barometrisen paineen, hiilidioksidin, tuulen, näkyvyyden, pilvenkorkeuden ja vallitsevan sään mittaukseen. Liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen myös mittalaitteiden ylläpitopalveluja.

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet (IFRS)

Vuoden 2005 aikana konserni siirtyi kansainväliseen IFRS-käytäntöön. Siirtymispäivä oli 1.1.2004.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt kornsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa ’Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät’.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki tytäryhtiöt, joissa se suoraan tai välillisesti omistaa yli 50% äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä muutoin on määräysvalta. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Ennen 1.1.2004 hankitut tytäryhtiöt yhdistellään IFRS 1:ssä mainitun poikkeuksen mukaisesti alkuperäiseen hankintamenoon. 1.1.2004 tai sen jälkeen hankitut tytäryhtiöt yhdistellään standardin IFRS 3 – Liiketoimintojen yhdistäminen mukaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan. Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin  ja muihin tapahtumiin. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhtiön tilikauden tuloksesta ja esitetty omana eränään konsernin omassa pääomassa.

Osakkuusyritykset

Osuus osakkuusyhtiöiden eli sellaisten yhtiöiden tuloksista, joiden osakkeista omistetaan 20 - 50 % ja joissa Vaisalalla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon.

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Sijoitus merkitään alun perin kirjanpitoon hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu voitonjako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
 
Konserniyksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin virallisia keskikursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty tilikauden keskikurssia.  Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssiin ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan. Tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet muuntovoitot ja –tappiot on kirjattu omana eränään omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyhtiö myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myytivoiton tai -tappion osaksi.

Itsenäisen ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Vantaan toimisto- ja tehdas kiinteistöihin vuosina 1981-1988 tehdyt yhteensä 5,7 milj. euron suuruiset arvonkorotukset on peruutettu IFRS:n käyttöönoton yhteydessä ja aineellisten hyödykkeiden arvostamisessa on kaikilta osin palattu alkuperäisiin hankintamenoihin.

Käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos käyttöomaisuusyhyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Hyödykkeeseen tai sen osaan liittyvät myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi niiden syntymishetkellä. Käyttöomaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja.

Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat: 

Rakennukset ja rakennelmat  5 – 40 vuotta
Koneet ja kalusto 3 – 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet  5 – 15 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liikevoittoon.

Käyttöomaisuusinvestointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käytöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi  IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät  ja lopetetut toiminnot-standardin mukaisesti.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa,  mikä on hankitun yksikön toimintaympäristön valuutta. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. IFRS 1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS -periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. IFRS-siirtymispäivää ennen tapahtuneissa hankinnoissa hankintameno on kohdistettu soveltuvin osin hankitun tytäryhtiön käyttöomaisuuteen ja poistettu suunnitelman mukaisesti arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan  5 vuodessa.

Liikearvoa ei poisteta, vaan niiden mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain.  Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja ennen 1.1.2004 hankituilta osin oletushankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Hankitun tytäryhtiö aineeton omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat
Aineettomat oikeudet enintään 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet enintään 10 vuotta Ohjelmistot  3-5 vuotta

Tutkimus ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta tutkimus- ja kehittämiskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti viidessä vuodessa.  Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaa liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. IAS 38 mukaan aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.  Alalle on tyypillistä myös se, että hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.  Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaali toiminta-asteella. Hankintamenoa määritettäessä sovelletaan standardikustannuslaskentaa ja standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen, jolloin hankintameno määritetään tilikauden alkaessa olleiden ja tilikauden aikana ostettujen tai valmistettujen samanlaisten hyödykkeinden painotettuna keskiarvona.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseen ainellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingmaksut jaetaan pääoman lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä. 
 
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokraosopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osiltaan vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja vuokrien nykyarvo  kirjataan taseeseen saamiseksi. Bruttosaamisen ja saamisen nykyarvon erotus käsitellään kertymättömänä rahoitustuottona. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseessa. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä:  liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
 
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttauskoroissa huomioidaan myös kyseisten hyödykeiden erityinen riski. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Lyhtyaikaisia saamisia ei diskontata. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumsitappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.  Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Myynti- ja muut saamiset

Myynti- ja muut saamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalentumisvarauksella. Myyntisaamisten arvonalentumsivaraus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusinstrumentteihin liittyviä IAS 32- ja IAS 39-standardeja on sovellettu 1.1.2005 alkaen.

IAS 39 mukaisesti konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kysessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvon alentuminen kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.
  
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa sekä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamista muodostuvat korkorahastosijotukset. Korkorahastosijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liityvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät joko lyhytaikaisiin tai pitkäaikaisiin varoihin.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velallisille. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli  12 kuukauden kuluttua. Jos on olemassa viitteitä arvon alentumisesta, kirjanpitoarvo arvioidaan ja vähennetään kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Tällä hetkellä yrityksellä ei tällaisia eriä kuitenkaan ole.

Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalleuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Luotollisten tilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Kassavarojen  ja lyhytaikaisten sijoitusten käypien arvojen on niiden lyhytaikaisesta luonteesta johtuen arvioitu olevan sama kuin niiden hankintameno.

Rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.  Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset ja suojaustoimet

Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alunperin käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja.
 
Konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat USA:n dollari, Japanin Jeni ja Englannin Punta.  Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiineihin. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.

Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Työsuhde-etuudet 

Eläkevastuut

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- ja tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

Etuuspohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (projected unit credit method) ja järjestelyyn kuuluvat varat on arvostettu käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perustella lasketut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan  tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työajan aikana, siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta.

IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu taseen avaavaan omaan pääomaan IFRS 1-standardin mahdollistamalla tavalla.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla ei ole tällähetkellä voimassa olevia optio-ohjelmia. Edellinen optio-ohjelma päättyi kaikilla optio-oikeuksilla 31.1.2006. 

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määriä arvoidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkastushetkellä. Varaus puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin ja takuukorjauksiin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai  tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Kauden verotettavan tuloon peustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Samaa veronsaajaa koskettavat konsernin laskennalliset verosaamiset ja –velat on netotettu.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Oma pääoma, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.

Mikäli yhtiö ostaa omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaanlukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.

Tuloutusperiaatteet

Myydyt tavarat ja tuotetut palvelut

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvoiduista kokonaismenoista tai suoritettujen työtuntien osuutena hankkeen arvioiduista kokonaistyötunneista.

Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut konsernin saamat tuotot

Saadut rojalti- ja vuokratuotot tuloutetaan suoriteperusteen mukaisesti. Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivinen tuotto ja osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus maksun saamiseen.

Liiketoiminnan muut tuot ja kulut
Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen varsinaiseen suoritemyyntiin liityvät tuotot kuten vuokratuotot

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.

Avustukset

Valtiolta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjausten kanssa hyvittämään ao. kulujen ryhmää. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan käyttöomaisuuden hankintamenoa oikaisemaan ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät, joka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä oletuksia ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty. Muut arviot liittyvät lähinnä ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Hankintamenon kohdistaminen

IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen.

Tuloutus

Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia, mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvoida.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaattessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvoidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumsivähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen mahdolliseen arvioon tilinpäätöshetkelllä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC -tulkintojen soveltaminen

Uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja, joita konserni on soveltanut vuonna 2007

IFRS 7, Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardin ja IAS 1, Tilinpäätöksen esittäminen –standardin muutos. Tämän standardin ja muutoksen käyttöönotto lisää rahoitusinstrumentteihin liittyviä liitetietoja. Standardi edellyttää laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä rahoitusinstrumenteista johtuville riskeille altistumisesta ja sisältää minimiliitetietovaatimukset koskien luotto-, maksuvalmius- ja markkinariskiä mukaan lukien markkinariskin herkkyysanalyysin. IAS 1 –standardin muutos edellyttää tietojen esittämistä yhtiön pääoman tasosta ja sen hallinnasta.

IFRIC 8, IFRS 2:n soveltamisala. Tulkinta edellyttää, että liiketoimia, joissa myönnetään oman pääoman ehtoisia instrumentteja ja vastaanotettu yksilöity vastike alittaa kyseisten myönnettyjen instrumenttien käyvän arvon tulee arvioida sen määrittämiseksi, kuuluvatko ne IFRS 2 –standardin soveltamisalaan. [Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.]

IFRIC 10, Osavuosikatsaukset ja arvon alentuminen. Tulkinta kieltää osavuosikatsauksissa liikearvosta, myytävissä oleviksi luokitelluista oman pääoman ehtoisista instrumenteista ja hankintamenoonsa taseeseen merkityistä noteeraamattomista oman pääoman ehtoisista instrumenteista kirjatun arvonalentumistappion palauttamisen myöhempänä tilinpäätöspäivänä. [Tällä tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.]

Uusia ja uudistettuja standardeja sekä tulkintoja, jotka tulivat voimaan 2007, mutta joilla ei ole olennaista vaiktuusta konsernin tilinpäätökseen:

IFRIC 7, Tilinpäätöksen oikaisemiseen perustuvan lähestymistavan soveltaminen IAS 29:n Taloudellinen raportointi hyperinflaatiomaissa mukaisesti;

IFRIC 9, Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi.

IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRIC 11, IFRS2 - Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet (voimassa 1.3.2007 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi tulkinta selventää omana pääomana maksettavien liiketoimien (IFRS2) soveltamisalaa ja vaatii kyseisten liiketoimien uudelleenarviointia tytäryhtiöissä. Uudella tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.**

IFRIC 12, Service concessions Arrangements * (voimassa 1.1.2008 alkavilla tilikausilla). Tulkinta koskee sopimusjärjestelyjä, joissa yksityinen taho osallistuu julkisten palveluiden kehittämiseen, rahoittamiseen, toteuttamiseen tai infrastruktuurin ylläpitoon. Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja sopimuksia julkisen sektorin kanssa, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.**

IFRIC 13 Cursomer Loyalty Programmes* (voimassa 1.7.2008 jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta määrittelee liiketoimet, joissa tavaroita tai palveluita myydään asiakasuskollisuutta kannustavalla tavalla myyntisopimuksiksi, joissa on erotettavia osia. Asiakkaalta saatava suoritus kohdistetaan myyntisopimuksen eri komponenteille niiden käypiin arvoihin perustuen. Konsernilla ei ole tulkinnassa tarkoitettuja kanta-asiakasjärjestelyjä, joten tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.**

IFRIC 14 IAS 19 - IAS 19 - The Limit on a Defined Benefit Asset, Minimum  Funding Requirements an their Interaction* (voimassa 1.1.2008 alkavilla tilikausilla).  Tulkintaa sovelletaan IAS 19 -standardin mukaisiin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin ja muihin pitkäaikaisiin etuuspohjaisiin työsuhde-etuuksiin silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus. Tulkinta myös tarkentaa tulevien palautusten tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennysten kautta taseeseen merkittävän omaisuuserän kirjaamisedellytyksiä. Konsernilla on tulkinnassa tarkoitettu etuuspohjainen eläkejärjestely Suomessa. Alustavan arvion mukaan uudella tulkinnalla ei kuitenkaan ole olennaista vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. **

IFRS 8 Operating Segments* (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 8 korvaa IAS 14 Segmenttiraportointi-standardin. Uuden standardinmukaan segmenttiraportointi perustuu johdon sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8 edellyttää tietojen esittämistä konsernin tuotteista, palveluista, maantieteellisistä alueista sekä merkittävistä asiakkaista. Yhteisön edellytetään myös antavan tiedot raportoitavien segmenttien määrittelyperusteista sekä segmenttiraportoinnissa sovellettavista laskentaperiaatteista. Lisäksi standardin mukaan on esitettävä segmenttiraportoinnin täsmäytyslaskelma tiettyihin tuloslaskelma- ja tase-eriin. Konserni arvioi, että uusi standardi ei muuta olennaisesti nykyistä segmenttiraportointia, koska sisäisen raportoinnin mukaisesti määritellyt liiketoimintasegmentit ovat nykyisin konsernin ensisijainen raportointimuoto. Konsernin arvion mukaan IFRS 8:n käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tapaan, jolla segmenttiinformaatio esitetään tulevan tilinpäätöksen liitetiedoissa. **

IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardin muutos (voimassa 1.1.2009 alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on kirjannut aiemmin sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Konserni arvioi, että uuden standardin käyttöönotolla ei kuitenkaan tule olemaan olennaista vaikutusta tulevaan tilinpäätökseen.**

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin muutos (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi muuttaa tilinpäätöslaskelmien esitystapaa. Konserni arvioi muutoksen vaikuttavan lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esitystapaan. Osakekohtainen tulos -tunnusluvun laskentaperiaate ei muutu.**

IFRS 3 (Revised), Business combinations* (voimassa 1.1.2010 jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi edellyttää edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliittymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esimerkiksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastikkeet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen nettovarallisuudesta tai se voi sisältää vähemmistöosuudelle kohdistetun liikearvon. Kaikki transaktiomenot kirjataan kuluksi.**

IAS 27 (Revised), Consolidated and separate financial statements* Uudistettu standardi edellyttää kaikkien vähemmistötransaktioiden kirjaamista omaan pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Näin ollen vähemmistötransaktiot eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voiton tai tappion kirjaamiseen. Standardi määrittelee transaktioiden käsittelyn myös silloin, kun määräysvalta siirtyy. Mahdollisesti jäljelle jäävä osuus hankinnan kohteessa arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti.**

* Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisinä.
** Kyseistä standardia/tulkintaa ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa