Print E-mail |
|
Ympäristöolosuhteilla on tärkeä merkitys myös teollisuudessa ja rakennetuissa ympäristöissä. Olosuhteita mittaamalla ja säätämällä voidaan vaikuttaa mm. tuotteiden laatuun, tuotantoprosessien tehokkuuteen, energiankulutukseen sekä turvallisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin.
Vallitseva suhteellinen kosteus on yksi tärkeimmistä sisäilman laatuun vaikuttavista suureista. Mittaamalla ja säätämällä suhteellista kosteutta voidaan varmistaa erilaisissa tiloissa työskenteleville ja asuville ihmisille miellyttävä oleskeluympäristö. Pahimmillaan liian kosteat olot luovat otollisen kasvualustan home- ja muille sienille, mikä aiheuttaa terveysriskejä sienten itiöille altistuville ihmisille. Homeen kasvu on erityisen ongelmallista silloin, kun suhteellinen kosteus on korkea eikä ilmanvaihto ole riittävän tehokasta.
Useimmat materiaalit imevät kosteutta ja niiden vesipitoisuus pyrkii saavuttamaan tasapainon ympäristön kanssa. Monilla materiaaleilla on oma ihanteellinen varastointikosteutensa, jota ylläpitämällä voidaan säilytyksessä taata materiaalin laatu mahdollisimman pitkään. Monissa tuotantoprosesseissa on myös äärimmäisen tärkeää mitata ja säätää kosteus oikein, jotta tuotteiden laatu pysyisi korkeana ja energiankulutus pienenä. Oikea kosteustaso edesauttaa energiankulutuksen optimointia ja nostaa lopputuotteiden laatua ja määrää.
Kylmä juomalasi havainnollistaa kastepistelämpötilaa: mikäli juoman ja lasin lämpötila on alempi kuin ympäröivän ilman kastepiste, ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy lasin pintaan. Näitä tiivistyneitä pieniä vesipisaroita kutsutaan kasteeksi.
Kastepistettä mitataan erityisesti prosesseissa, joissa kasteen muodostuminen voi aiheuttaa ongelmia tai joissa on tärkeää tietää ilman tai kaasun sisältämän veden määrä absoluuttisesti. Kastepistemittauksesta on tullut suosittu menetelmä monissa teollisissa sovelluksissa, kuten metallinkäsittelyprosesseissa, paineilmakuivaimissa ja muovinkuivausjärjestelmissä. Esimerkiksi paineilmaputkissa tulee välttää kosteuden tiivistymistä, koska tiivistyvä ja jäätyvä kosteus voi vaurioittaa paineilmalaitteistoa ja jopa tukkia paineilmaputkia. Toinen tyypillinen kastepistemittauksen sovellus on muoviteollisuudessa, jossa muovi kuivatetaan ennen muovausta, sillä liiallinen kosteus voi aiheuttaa laatuvikoja lopputuotteeseen. Kastepisteen mittausta käytetään myös maakaasun kosteusmittauksiin laadun varmistamiseksi ja kosteudesta aiheutuvien ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi.
Barometrinen paine on säähavaintojen tärkeimpiä suureita, koska painerintamien liikkeet osoittavat, mihin suuntaan säärintamat ovat etenemässä. Barometri kuuluu lähes kaikkien sääasemien varustukseen, minkä lisäksi niitä käytetään myös merisääpoijuissa ja laivoissa. Hydrologisissa ja pohjavesisovelluksissa tarvitaan tietoa barometrisesta pintapaineesta, jotta hydrostaattisen ilmanpaineen vaikutus eri alueilla voidaan ottaa huomioon.
Absoluuttinen barometrinen paine vaikuttaa moniin fysikaalisiin ja teollisuuden prosesseihin. Esimerkiksi laserinterferometriin pohjautuvassa mittausjärjestelmässä ilman taitekerroin vaikuttaa mittaustulokseen. Ilman taitekerroin puolestaan määräytyy vallitsevan ilmanpaineen mukaan, joten paineen mittaus on tärkeää. Ilmanpaine, tarkemmin sanoen imuilman paine, vaikuttaa myös moottorien toimintaan. Lentokoneen lentokorkeus voidaan laskea ilmanpaineesta, kun lentokoneen korkeusmittarit on säädetty lentokenttien ilmoittamien ilmanpainelukemien mukaan. Ilmanpaine vaikuttaa myös satelliittipaikannus- eli GPS-järjestelmän tarkkuuteen, jota käytetään monissa sovelluksissa. Tarkkuutta voidaan parantaa, kun tiedetään barometrinen paine GPS-vastaanottimen antennin korkeudella.
Hiilidioksidi (CO2) on yksi ilmakehämme yleisimmistä kaasuista. Sitä muodostuu ihmisten ja eläinten hengityksessä, fermentointi- ja hajoamisprosesseissa sekä fossiilisten polttoaineiden poltossa. Hiilidioksidipitoisuus on myös hyvä sisäilman laadun ja ilmanvaihdon tehokkuuden kuvaaja, sillä sisätiloissa olevat ihmiset tuottavat hiilidioksidia ympäröivään ilmaan. Sisäilma voidaan pitää raikkaana energiaa tuhlaamatta, kun ilmanvaihtoa ohjataan hiilidioksidipitoisuuden mukaan.
Hiilidioksidilla on myös myönteisiä vaikutuksia: se parantaa kasvien kasvua ja satoisuutta sekä sadon laatua. Hiilidioksidia käytetäänkin lannoitteena kasvihuoneissa: esimerkiksi kukat ja vihannekset kasvavat nopeammin ja tuottavuus paranee, kun hiilidioksidipitoisuus pidetään sopivalla tasolla.