Print E-mail |
|
 |
 |
Yleiskatsaus
Vuosi 2005 oli Vaisalan historian paras liikevaihdolla ja tilikauden voitolla mitattuna. Syitä hyvään tulokseen voidaan löytää sekä aiemmin toteutetuista strategisista muutoksista, joiden vaikutus alkoi näkyä vuonna 2005, että itse tilikauden tapahtumista. Strategisia muutoksia olivat siirtyminen liiketoimintamallien mukaiseen johtamiseen ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet. Tilikauden aikana kysyntä piristyi, minkä lisäksi pystyimme loppuvuonna tulouttamaan ennakoitua enemmän projekteja. Valuuttamarkkinoiden epävakaus toi tilikaudella merkittävät kurssivoitot. Lisäksi efektiivinen veroaste jäi alhaiseksi johtuen laskennallisten verosaamisten kasvusta.
Marraskuussa 2005 Vaisala ilmoitti lähtevänsä mukaan säätutkaliiketoimintaan. Säätutka täydentää yhtiön nykyistä kaukokartoitustuotevalikoimaa, johon kuuluvat salamapaikannusjärjestelmät ja -verkot sekä tuulikeilaimet.
Vaisala Oyj siirtyi konserniraportoinnissa kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöön (International Financial Reporting Standards, IFRS) vuoden 2005 alusta. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Vaisala -konsernin tilinpäätökset laadittiin suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti (FAS). Jäljempänä tilinpäätöksen liitetietoina esitetyt täsmäytyslaskelmat ja selvitykset kuvaavat IFRS- ja FAS-raportoinnin eroja vuodelta 2004 sekä 1.1.2004 avaavasta taseesta.
IFRS-raportointiin siirtymisen tärkeimmät vaikutukset
Siirtyminen IFRS-raportointiin on muuttanut raportoituja tilinpäätöslaskelmia, niiden liitetietoja sekä laatimisperiaatteita verrattuna aikaisempiin tilinpäätöksiin. Eniten Vaisala Oyj:n lukuihin vaikuttavat IFRS:n liiketoimintojen yhdistämisiä, työsuhde-etuuksia sekä vuokrasopimuksia koskevat standardit sekä siirtymisen yhteydessä tehty arvonkorotusten purkaminen ja Ranskan tytäryhtiön kertyneistä tappioista kirjattu verosaaminen.
Markkinatilanne
Kysyntä kasvoi jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Liikevaihto kasvoi lähes kaikilla maantieteellisillä alueilla. Vahvimpana Pohjois-Amerikka, josta tuli puolet euromääräisestä liikevaihdon kasvusta. Kolmannen neljänneksen vahvasta tilausvirrasta huolimatta viimeisen neljänneksen saatujen tilausten määrä säilyi tyydyttävällä tasolla kaikilla liiketoiminta-alueilla.
Määrätietoinen kilpailukyvyn ylläpito ja kehittäminen ovat auttaneet Vaisalaa säilyttämään markkinaosuutensa, ja yhtiön markkina-asema on edelleen vahva.
Liikevaihto ja tilauskanta
Vaisala-konsernin liikevaihto tilikaudella oli 197,9 miljoonaa euroa (2004: 178,1 miljoonaa euroa). Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli 96 % (97 %). Uusia tilauksia saatiin tilikaudella 196,5 (172,8) miljoonan euron arvosta. Tilikauden lopussa konsernin tilauskanta oli 55,3 (52,7) miljoonaa euroa.
Vaisala Measurement Systems
Liiketoiminta-alueen ulkoinen liikevaihto oli 84,3 (72,9) miljoonaa euroa.
Viimeisellä neljänneksellä saatujen tilausten määrä oli edelleen tyydyttävällä tasolla, toisen ja kolmannen neljänneksen vahvasta tilausvirrasta huolimatta. Viimeisen neljänneksen suuri toimitusten määrä nosti liikevaihtoa purkaen samalla edellisen neljänneksen tilauskantaa. Kasvanut liikevaihto ja kustannustehokkuus nostivat kannattavuuden selvästi vertailujaksoa paremmaksi. Edelliseen vuoteen verrattuna kannattavuuttaan euromääräisesti ovat eniten parantaneet salamanpaikannus- ja luotausliiketoimintayksiköt.
Vahvistaakseen edelleen asemaansa ensiluokkaisten tuotteiden toimittajana ja maailmanlaajuisena markkinajohtajana yläilmakehän mittaussovelluksissa Vaisala Measurement Systems - liiketoiminta-alue panostaa tuotetarjonnan uudistamiseen. Vuoden 2005 painopistealueita olivat myös kannattavuuden parantaminen logistiikkaa tehostamalla sekä sovittamalla tuotteita ja toimintoja yhteen. Operatiivisen tehokkuuden parantaminen on edelleen tavoitteena.
Vaisala Instruments
Liiketoiminta-alueen ulkoinen liikevaihto oli 58,2 (52,9) miljoonaa euroa.
Kysyntä jatkui vahvana myös viimeisellä neljänneksellä, mikä johti edellisvuotta korkeampaan liikevaihtoon. Kannattavuus on pysynyt kustannustehokkaan toiminnan ansiosta hyvällä tasolla.
Vaisala Instruments -liiketoiminta-alue sai heinäkuussa huomattavan tilauksen, kun Yhdysvaltojen ilmatieteen laitos valitsi Vaisalan sateen tyypin tunnistavan anturin osaksi Yhdysvaltojen automaattista pintasääjärjestelmää. Tilauksen arvioitu kokonaisarvo on yli 6 miljoonaa euroa. Toimitusten on ennakoitu tapahtuvan vuosina 2006-2007.
Kilpailutilanne kaikilla tuotemarkkina-alueilla on säilynyt kovana. Vaisalan globaali toimintamalli yhdistettynä voimakkaaseen tutkimus- ja tuotekehityspanostukseen luovat edellytykset markkinajohtajana pysymiselle ja markkinaosuuksien kasvattamiselle.
Vaisala Solutions
Liiketoiminta-alueen ulkoinen liikevaihto oli 55,5 (52,3) miljoonaa euroa.
Viimeisen neljänneksen korkea liikevaihto nosti liiketoimintaalueen liikevoiton koko tilikaudelta positiiviseksi. Tilausvirta oli hyvä myös viimeisellä neljänneksellä, mutta suuresta toimitusten määrästä johtuen tilauskanta pieneni ao. neljänneksellä.
Vaisala Solutions -liiketoiminta-alue panosti lentosääjärjestelmäosaamiseensa ostamalla heinäkuussa Yhdysvalloista lentosääjärjestelmiin erikoistuneen CLH Inc.:in.
Liiketoiminta-alue sai elokuussa Yhdysvaltojen liittovaltiolta merkittävän tilauksen, kun Yhdysvaltojen ilmailuviranomaiset valitsivat Vaisalan kiitoratanäkyvyyden mittausjärjestelmät kansallisten lentokenttien käyttöön. Kolmivuotinen perussopimus, joka sisältää 21 järjestelmätoimitusta, on arvoltaan 4,3 miljoonaa dollaria. Sopimus sisältää myös option jopa 77 vastaavanlaisen järjestelmän toimittamisesta seuraavien viiden vuoden aikana.
Vuonna 2006 liikevaihto ja liikevoitto ovat edellisen vuoden tasoa. Vaisalan Solutions -liiketoiminta-alueen tavoitteena on kasvattaa palvelumyynnin osuutta liikevaihdosta. Tärkeimmät käynnissä olevat kehittämistoimenpiteet keskittyvät asiakaslähtöisen toiminnan kehittämiseen, palvelutarjonnan lisäämiseen sekä projektiliiketoiminnan osaamisen lisäämiseen.
Taloudellinen asema ja tulos
Tilikauden liikevoitto oli 30,1 (29,4) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli 17,2 % liikevaihdosta eli 34,1 (29,1) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 24,9 (21,0) miljoonaa euroa.
Tilikauden voittoa arvioitaessa on myös syytä huomioida seuraavat seikat: Rahoitustuottoihin kirjattavat kurssierot olivat 3,9 miljoonaa euroa positiiviset. Lisäksi efektiivinen veroprosentti oli 26,9 %, pidemmän aikavälin arvion ollessa noin 30 %.
Vaisala-konsernin vakavaraisuus ja likviditeetti säilyivät vahvoina. Taseen loppusumma 31.12.2005 oli 196,9 (163,7) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 81 % (82 %).
Konsernin likvidien rahavarojen määrä oli 81,4 milj. euroa.
Tutkimus ja tuotekehitys
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 19,8 (21,3) miljoonaa euroa, ollen 10,0 % konsernin liikevaihdosta.
Merkittävä kehityshanke on mm. Helsinki Testbed, jossa Suomen Ilmatieteen laitos, Vaisala ja yhteistyökumppanit ovat rakentaneet edistyksellisen tihennetyn säähavaintoverkon pääkaupunkiseudulle. Havaintoverkon avulla kehitetään paikallissään mittaamista ja sen tarjoamien mahdollisuuksien ymmärtämistä.
Investoinnit
Bruttoinvestoinnit olivat 8,0 miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa euroa). Tilikauden summaan sisältyy CLH Inc:in hankintameno.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Tammikuussa 2006 Vaisala osti Westfordissa, Massachusettsissa sijaitsevan Sigmet Corporation:in koko osakekannan. Sigmet on maailman johtava säätutkien signaaliprosessoreiden ja sovellusohjelmistojen valmistaja. Kauppahinta on noin 20 miljoonaa dollaria. Sigmet sisällytetään Vaisalan tilinpäätökseen vuoden 2006 alusta.
Tammikuussa 2006 Vaisala ilmoitti suunnittelevansa Vaisala Measurement Systems -liiketoiminta-alueen tuotantotoimintojen osittaista ulkoistamista. Ulkoistamisen tarkoituksena on parantaa liiketoiminta-alueen toiminnallista tehokkuutta ja joustavuutta sekä keskittyä aiempaa selkeämmin sen ydinosaamisalueille, kuten anturiteknologiaan. Toimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arvioidaan parantavan Vaisala Measurement Systemsin vuositulosta noin 1,5 miljoonaa euroa tilivuodesta 2007 alkaen.
Vaisalan vuoden 2000 optio-ohjelma päättyi 31.1.2006.
Riskienhallinta
Riskienhallinnan järjestäminen
Riskienhallinnan politiikat eli toiminnan periaatteet päätetään hallituksessa. Periaatteet määritellään tunnistettujen riskien hallitsemiseksi. Näillä periaatteilla määritellään yhtiön suhtautuminen kyseiseen riskiin ja kyseisen riskin hallinnan järjestämiseen. Operatiivista toimintaa ohjaavat yksityiskohtaisemmat toimintaperiaatteet päätetään johtoryhmässä. Näitä ovat muun muassa hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet ja maksuehdot.
Vaisalan riskeihin kuuluvat normaalit kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit.
Rahoitusriskien hallinta
Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta.
Korkoriski
Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni, sillä korollisia velkoja ja saatavia on marginaalisesti. Velka on vaihtuvakorkoista. Pieni riski sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat: a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti, c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.
Valuuttariski
Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin transaktioriskille, sillä konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat USA:n dollari, Japanin Jeni ja Englannin Punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.
Muut konsernin valuuttariskit ovat transaktioriskejä, jotka syntyvät pääosin kaupallisista myyntisaamisista ja ostoveloista. Konsernin liikevaihdosta noin puolet syntyy Yhdysvaltain dollareina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Näistä syntyvän nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50% tilauskannasta ja myyntisaatavista. Suojauksen suorittaa emoyhtiö.
Likviditeettiriski
Likviditeettiriski on nykyisellä taserakenteella olematon.
Vastapuoliriski
Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain.
Luottoriski
Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia.
Vaisalan osake
Omien osakkeiden hankkiminen ja luovuttaminen
Hallituksella on voimassa olevat varsinaisen yhtiökokouksen 22.3.2005 myöntämät valtuutukset hankkia ja luovuttaa yhtiön omia osakkeita yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän käynnistämiseksi. Uuden osakepohjaisen järjestelmän kohderyhmä kattaa noin 50 avainhenkilöä, joista osa kuuluu osakeyhtiölain tarkoittamaan lähipiiriin. Kannustinjärjestelmän perusteella luovutettavien Vaisala Oyj:n A-osakkeiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 35.000 kpl. Valtuutus on voimassa 22.3.2006 asti. Valtuutuksen nojalla ei ole hankittu osakkeita tilikauden aikana.
Vaisalan vuoden 2000 optio-ohjelmaan liittyvillä optio-oikeuksilla merkittiin 31.12.2005 mennessä uusia A-osakkeita yhteensä 446.200 kappaletta. Näistä 186.450 osaketta on merkitty Kaupparekisteriin, merkintäerien mukaisesti, kahdessa erässä 8.11.2005 ja 23.12.2005. Merkintöjen seurauksena Vaisalan osakepääoma nousi yhteensä 186.450 A-osakkeella eli 78.402,08 eurolla. Vaisalan rekisteröity osakepääoma 31.12.2005 on siten 7.428.307,96 euroa ja osakkeiden lukumäärä 17.665.450 kpl. Osakkeet otettiin kaupankäynninkohteeksi Kaupparekisterimerkintää seuraavana kauppapäivänä. Loput 259.750 uutta A-osaketta merkitään Kaupparekisteriin 8.2.2006. Vuonna 2005 merkityt A-osakkeet oikeuttavat osinkoon tilikaudelta 2005.
31.12.2004 Vaisalan A-osakkeen kurssi Helsingin Arvopaperipörssissä oli 18,20 euroa ja tilikauden lopussa 24,00 euroa. Tilikauden ylin noteeraus oli 24,74 euroa ja alin 18,48 euroa.
Vaisala Oyj:n osakepääoma oli tilikauden lopussa 7.428.307,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 17.665.450 kappaletta.
Vaisalan osakkeita vaihdettiin pörssissä tilikauden aikana 2.442.168 kappaletta ja optio-oikeuksia 1.500.850 kappaletta.
Omat ja emoyhtiön osakkeet
Yhtiön tai sen tytäryhtiön hallussa ei ole yhtiön itsensä tai emoyhtiön osakkeita.
Henkilöstö
Vaisala-konsernin henkilökunnan määrä oli tilikauden lopussa 1.042 oltuaan vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana 1.063.
Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli 19 % (22 %) konsernin henkilökunnasta. Henkilöstöstä 38 % (37 %) työskenteli konsernin ulkomaisissa toimipisteissä.
Ympäristö
Vaisala-konsernissa on voimassaoleva sertifioitu SFS-EN ISO 14001 standardiin perustuva ympäristöjärjestelmä. Sen piirissä ovat konsernin kaikki toimipaikat ja toiminnot sekä tuotteet. Vaisalan ympäristöohjelman yhdeksi tärkeäksi painopistealueeksi on muodostumassa uusien tuotteiden ympäristömyötäisyyden parantaminen. Tehtaiden ja toimipaikkojen jätehuolto on nostettu korkealle suoritustasolle. Vaisalan säähavainto- ja ympäristönmittaustuotteiden avulla voidaan asiakaskäytössä saavuttaa monenlaisia ympäristömyönteisiä vaikutuksia.
Tuotteiden ympäristömyötäisyyden parantaminen
WEEE direktiivi (Directive on Waste Electrical and Electronic Equipment) tuli voimaan Suomessa elokuussa 2005. Vaisala on vaatimusten mukaisesti merkinnyt kaikki kierrätettävät tuotteensa, ja toimii vastuullisena jäsenenä tuottajayhteisössä SELT ry, joka on ollut organisoimassa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätystä Suomessa.
Tiettyjen vaarallisten aineiden käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa rajoittavan RoHS direktiivin vaatimukset tulevat voimaan heinäkuussa 2006. Samansuuntaista lainsäädäntöä on kehitteillä myös EU-alueen ulkopuolella, muun muassa Kiinassa. Vaisala ja eräät Vaisalan valmistuspartnerit ovat osallistuneet vuoden 2005 aikana Oulun seudun ympäristöalalla toimivien yritysten ja yhteisöjen verkoston Ympäristöklusterin ja Teknologiateollisuus ry:n rahoittamaan YPSE-hankkeeseen: Ympäristöpoliittisten ohjauskeinojen vaikutus sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimintaan ja tuotteisiin sekä alan ympäristöosaamisen kehitykseen. Sen tavoitteena on ollut tutkia tuotelähtöisen ympäristöpolitiikan käytäntöön viemistä yritysten näkökulmasta.
RoHS -vaatimukset eivät uusimpien, vuonna 2005 aikana tehtyjen täsmennysten mukaan koske ainakaan alkuvaiheessa välittömästi Vaisalan tuotteita, jotka kuuluvat direktiivin kategoriaan 9 (mittaus- ja valvontalaitteet). Vaisalan johtoryhmä on tehnyt periaatepäätöksen jo vuoden 2002 alussa RoHS:n vaatimusten mukaiseen toimintaan siirtymisestä direktiivin aikataulussa. Vaisalan johtoryhmä täsmensi vuoden 2005 aikana, että kaikki uudet tuotemallit ja vanhoista tuotteista Vaisala Instruments: in volyymittuotteet sekä Vaisala Radiosondi RS92 muutetaan RoHS -vaatimusten mukaiseksi alkuperäisessä RoHS-aikataulussa.
Uusien tuotteiden osalta ympäristömyötäisyyttä parannetaan jatkuvasti osana Vaisalan normaalia tuotekehitysprosessia. Tavoitteena on seuraavaksi kehittää Vaisalan tuotteiden ympäristöominaisuuksia mahdollisimman hyvin mittaavat KEPI:t (Key Environmental Performance Indicators).
Tulevaisuuden näkymät
Ensimmäinen neljännes tulee olemaan edellisvuosien tapaan melko vaatimaton, johtuen liiketoiminnan kausivaihtelusta. Markkinoiden ei oleteta muuttuvan merkittävästi vuonna 2006. Vuonna 2006 sekä liikevaihdon että tilikauden voiton odotetaan olevan edellisen vuoden tasoa.
Vaisalan tavoitteena on jatkossakin olla maailmanlaajuinen markkinajohtaja valitsemillaan liiketoiminta-alueilla. Siksi panostukset tuotekehitystyöhön ja kilpailukyvyn kehitykseen tulevat edelleen olemaan merkittävät.
Esitykset yhtiökokoukselle
Hallitus esittää maaliskuun 23. päivänä 2006 pidettävälle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2005 maksetaan osinkoa 0,75 euroa osakkeelta ja loppuosa voitonjakokelpoisista varoista jätetään voittovarojen tilille. Tilinpäätöksen 31.12.2005 mukaan konsernin voitonjakokelpoiset varat ovat 134,549 miljoonaa euroa ja emoyhtiön 114.513.388,55 euroa. Ehdotuksen mukaan osinkoihin käytetään yhteensä 13.443.900,00 euroa, mikä on 54 % tilikauden voitosta.
Täsmäytyspäiväksi on päätetty 28.3.2006 ja osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 4.4.2006.
Hallituksen jäsenistä erovuorossa ovat Pekka Hautojärvi ja Mikko Voipio. Osakkeenomistajat, jotka edustavat yli 10 %:a kaikista yhtiön äänistä, ovat ilmoittaneet esittävänsä, Vaisala Oyj:n 23.3.2006 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenmäärä olisi viisi. Hallitus esittää Mikko Voipion uudelleen valintaa ja Pekka Hautojärven tilalle hallitus esittää Stig Gustavsonia. Henkilökohtaisista syistä hallituksesta pois jäävän Gerhard Wendtin tilalle ei esitetä uutta jäsentä.
Tilintarkastusyhteisöksi hallitus ehdottaa valittavaksi KHT -yhteisö PriceWaterhouseCoopers Oy ja Hannu Pellinen KHT.
Ehdotettavat henkilöt ja tilintarkastaja ovat antaneet suostumuksensa valintaan.
Vantaalla 14. päivänä helmikuuta 2006
Vaisala Oyj
Hallitus
 |
 |
 |
Previous page Back to top Next page |