Palaa tilinpäätöksen etusivulle

1.1 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernin emoyhtiö Vaisala Oyj on suomalainen, suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Vantaa ja sen rekisteröity osoite Vanha Nurmijärventie 21, 01670 Vantaa (P.O. Box 26, FI-00421 Helsinki). Yhteisötunnus on 0124416-2. Vaisalalla on toimistoja ja liiketoimintaa Suomessa, Pohjois-Amerikassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Kiinassa, Ruotsissa, Malesiassa, Japanissa ja Australiassa. Vaisalan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standads; IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu kaikkia pakollisesti 31.12.2005 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konserni otti lisäksi vapaaehtoisesti käyttöön 1.1.2005 IAS 39 muutoksen käypäänarvoon tulosvaikutteisesti arvostamismahdollisuudesta. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Vaisala Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka kehittää ja valmistaa elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita. Tuotteiden sovellusalueita ovat meteorologia, ympäristötieteet, liikenne ja teollisuus. Vaisalan tuotteet luovat perustaa paremmalle elämänlaadulle, kustannussäästöille, ympäristönsuojelulle, turvallisuudelle ja tehokkuudelle.

Segmenttiraportointi

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Liiketoimintasegmentit koostuvat varojen ryhmistä ja liiketoiminnoista, joiden tuotteisiin tai palveluihin liittyvät riskit ja kannattavuus poikkeavat muista liiketoimintasegmenteistä. Maantieteellisten segmenttien tuotteita tai palveluita tuotetaan tietyssä taloudellisessa ympäristössä, jonka riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden maantieteellisten segmenttien taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan  tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Muu toiminta sisältää uusien liiketoimintojen kehittämisyksiköt sekä kohdistamattomat erät vero- ja rahoituseristä sekä muita koko yritykselle yhteisiä eriä. Investonnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella.

Vaisalan kolme liiketoiminta-aluetta ovat Vaisala Measurement Systems, Vaisala Solutions ja Vaisala Instruments. 

Vaisala Measurement Systems kehittää, valmistaa ja markkinoi yläilmakehän säähavaintoihin käytettäviä järjestelmiä ja laitteita sekä tuulikeilaimia ja salamapaikannusjärjestelmiä, joissa sovelletaan etämittaustekniikkaa sekä tarjoaa näiden järjestelmien ja laitteiden ylläpitopalveluita.

Vaisala Solutions kehittää, valmistaa ja markkinoi säähavaintolaitteita, joita käytetään lähellä maan pintaa tapahtuviin säähavaintoihin.  Liiketoiminta-alue tarjoaa myös näiden laitteiden ylläpitopalveluita.

Vaisala Instruments kehittää, valmistaa ja markkinoi mittalaitteita suhteellisen kosteuden, kastepisteen, barometrisen paineen, hiilidioksidin, tuulen, näkyvyyden, pilvenkorkeuden ja vallitsevan sään mittaukseen. Liiketoiminta-alue tarjoaa asiakkailleen myös mittalaitteiden ylläpitopalveluja.

Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet (IFRS)

Vuoden 2005 aikana konserni on siirtynyt kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön ja on soveltanut siirtymään IFRS 1 -siirtymästandardia. Siirtymispäivä oli 1.1.2004. IFRS-standardien käyttöönotosta johtuvat erot on esitetty täsmäytyslaskelmissa, jotka sisältyvät tilinpäätökseen. Vuoden 2004 vertailutiedot on muunnettu IFRS standardien mukaisiksi.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt kornsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

Konsolidointiperiaatteet
Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Vaisala Oyj ja kaikki tytäryhtiöt, joissa se suoraan tai välillisesti omistaa yli 50 % äänimäärästä tai joissa emoyhtiöllä muutoin on määräysvalta. Potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen määräysvaltaan oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä ajankohdasta lähtien, jona konserni on saanut määräysvallan siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Ennen 1.1.2004 hankitut tytäryhtiöt yhdistellään IFRS 1:ssä mainitun poikkeuksen mukaisesti alkuperäiseen hankintamenoon. 1.1.2004 tai sen jälkeen hankitut tytäryhtiöt yhdistellään standardin IFRS 3 – Liiketoimintojen yhdistäminen mukaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin konsernin sisäinen voitonjako eliminoidaan.Myös konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat tappiot eliminoidaan paitsi siinä tapauksessa, että menoja vastaava määrä ei ole kerrytettävissä tai tappio johtuu arvonalentumisesta. Konsernitilinpäätös laaditaan soveltaen yhtenäisiä laatimisperiaatteita samanlaisiin samoissa olosuhteissa toteutuviin liiketoimiin  ja muihin tapahtumiin. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhtiön tilikauden tuloksesta ja esitetty omana eränään konsernin omassa pääomassa.

Osakkuusyritykset

Osuus osakkuusyhtiöiden eli sellaisten yhtiöiden tuloksista, joiden osakkeista omistetaan 20 - 50 % ja joissa Vaisalalla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Vaisalan osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon ja sen ylittäviä tappioita ei huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää hankinnasta syntyneen liikearvon.

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen. Sijoitus merkitään alun perin kirjanpitoon hankintamenon määräisenä ja kirjanpitoarvoa lisätään tai vähennetään osuudella hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista. Sijoituskohteesta saatu voitonjako vähentää sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Valuuttamääräisten saamisten ja velkojen muuntamisessa on käytetty tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamia kursseja. Kurssierot, jotka johtuvat monetaaristen erien suorittamisesta tai erien esittämisestä tilinpäätöksessä eri kurssiin kuin mihin ne on alun perin kirjattu tilikauden aikana tai esitetty edellisessä tilinpäätöksessä, kirjataan tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.
 
Konserniyksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Euroalueen ulkopuolisten konserniyhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin virallisia keskikursseja. Tuloslaskelmien muuntamisessa on käytetty tilikauden keskikurssia.  Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssiin ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan. Tytäryhtiöiden omien pääomien eliminoinnissa syntyneet muuntovoitot ja –tappiot on kirjattu omana eränään omaan pääomaan. Kun ulkomainen tytär- tai osakkuusyhtiö myydään, kertynyt muuntoero kirjataan tuloslaskelmaan myytivoiton tai -tappion osaksi.

Itsenäisen ulkomaisen yksikön hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja käypiä arvoja koskevat oikaisut käsitellään kyseisen yksikön paikallisen valuutan määräisinä varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Vantaan toimisto- ja tehdas kiinteistöihin vuosina 1981-1988 tehdyt yhteensä 5,7 milj. euron suuruiset arvonkorotukset on peruutettu IFRS:n käyttöönoton yhteydessä ja aineellisten hyödykkeiden arvostamisessa on kaikilta osin palattu alkuperäisiin hankintamenoihin.

Käyttöomaisuushyödykkeet muodostuvat lähinnä maa-alueista, rakennuksista sekä koneista ja laitteista. Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Itsevalmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit ja välittömän työn sekä osuuden valmistustyölle kohdistettavista yleismenoista. Jos käyttöomaisuusyhyödyke koostuu useammasta osasta, joilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Hyödykkeeseen tai sen osaan liittyvät myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeen yritykselle koituvaa taloudellista hyötyä. Kaikki muut kulut, kuten normaalit huolto- ja korjaustoimenpiteet kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi niiden syntymishetkellä. Käyttöomaisuuden hankintamenoon ei sisälly korkomenoja.

Käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Rakennukset ja rakennelmat	5-40 vuotta
Koneet ja kalusto	3-10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5-15 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo, poistomenetelmä ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Luovutusvoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla luovutustuottoa kirjanpitoarvoon ja ne sisällytetään liikevoittoon.

Käyttöomaisuusinvestointeihin saadut julkiset avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käytöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi  IFRS 5 Myytävänä olevat omaisuuserät  ja lopetetut toiminnot-standardin mukaisesti.

Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo lasketaan siinä valuutassa,  mikä on hankitun yksikön toimintaympäristön valuutta. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden arvo, erotus merkitään suoraan tuloslaskelmaan. IFRS 1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS -periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin arvoihin. IFRS-siirtymispäivää ennen tapahtuneissa hankinnoissa hankintameno on kohdistettu soveltuvin osin hankitun tytäryhtiön käyttöomaisuuteen ja poistettu suunnitelman mukaisesti arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan  5 vuodessa.

Liikearvoa ei poisteta, vaan niiden mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain.  Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja ennen 1.1.2004 hankituilta osin oletushankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat mm. patentit ja tavaramerkit sekä ohjelmistolisenssit. Ne arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Hankitun tytäryhtiö aineeton omaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset pitoajat ovat

Aineettomat oikeudet	enintään 5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	enintään 10 vuotta
Ohjelmistot	3-5 vuotta

Tutkimus ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne ovat syntyneet lukuunottamatta tutkimus- ja kehittämiskäyttöön hankittuja koneita ja laitteita, jotka poistetaan suunnitelman mukaisesti viidessä vuodessa.  Uusien tuotteiden ja prosessien kehitystoimintaa liittyviä kuluja ei ole aktivoitu, koska niistä saatavat tulevaisuuden tuotot varmistuvat vasta, kun tuotteet tulevat markkinoille. IAS 38 mukaan aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain kun on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi.  Alalle on tyypillistä myös se, että hyödykkeen luomiseen tähtäävän sisäisen projektin tutkimusvaihetta ei pystytä erottamaan sen kehittämisvaiheesta.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.  Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaali toiminta-asteella. Hankintamenoa määritettäessä sovelletaan standardikustannuslaskentaa ja standardikustannukset tarkistetaan säännöllisesti ja muutetaan tarvittaessa kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen, jolloin hankintameno määritetään tilikauden alkaessa olleiden ja tilikauden aikana ostettujen tai valmistettujen samanlaisten hyödykkeinden painotettuna keskiarvona.

Vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseen ainellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Leasingmaksut jaetaan pääoman lyhennykseen ja rahoituskuluun siten, että jäljellä olevan velan korkoprosentti pysyy muuttumattomana. Vastaavat vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin velkoihin rahoituskustannuksilla vähennettynä. 

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokraosopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osiltaan vuokralle ottajalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja vuokrien nykyarvo  kirjataan taseeseen saamiseksi. Bruttosaamisen ja saamisen nykyarvon erotus käsitellään kertymättömänä rahoitustuottona. Rahoitusleasingsopimuksen rahoitustuotto määritetään siten, että jäljellä oleva nettosijoitus tuottaa saman tuottoprosentin vuokra-ajan kuluessa.

Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin taseessa. Niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä:  liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
 
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen maan ja kyseisen liiketoimialan keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja (WACC = weighted average cost of capital). Diskonttauskoroissa huomioidaan myös kyseisten hyödykeiden erityinen riski. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten, alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen rahavirtojen nykyarvo. Lyhtyaikaisia saamisia ei diskontata. Yksittäisen omaisuuserän osalta, joka ei itsenäisesti kerrytä vastaisia rahavirtoja, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo (poistoilla vähennettynä) olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.  Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Myynti- ja muut saamiset

Myynti- ja muut saamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalentumisvarauksella. Myyntisaamisten arvonalentumisvaraus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusinstrumentteihin liittyviä IAS 32- ja IAS 39-standardeja on sovellettu 1.1.2005 alkaen. Näiden standardien osalta vuoden 2004 tiedot on laskettu FAS:n mukaisesti. IAS:n ja FAS:n mukaisilla arvostuseroilla ei 31.12.2004 tilanteessa olisi ollut olennaista vaikutusta konsernin tulokseen tai omaan pääomaan.

IAS 39 mukaisesti konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kysessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan rahoituskuluihin.
                                                                                                             
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kuten johdannaisinstrumentit, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa sekä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamista muodostuvat korkorahastosijotukset. Korkorahastosijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.

Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ovat sellaisia johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liityvät maksusuoritukset ovat kiinteitä tai määritettävissä, jotka erääntyvät määrättynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään asti. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät joko lyhytaikaisiin tai pitkäaikaisiin varoihin.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velallisille. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli  12 kuukauden kuluttua. Jos on olemassa viitteitä arvon alentumisesta, kirjanpitoarvo arvioidaan ja vähennetään kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Tällä hetkellä yrityksellä ei tällaisia eriä kuitenkaan ole.

Rahavarat merkitään taseeseen alkuperäiseen määrään. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalleuksista ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Luotollisten tilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Kassavarojen  ja lyhytaikaisten sijoitusten käypien arvojen on niiden lyhytaikaisesta luonteesta johtuen arvioitu olevan sama kuin niiden hankintameno.

Rahoitusvelat merkitään kirjanpitoon alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.  Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia.

Johdannaissopimukset ja suojaustoimet

Kaikki johdannaissopimukset kirjataan alussa hankintamenoon ja myöhemmin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Valuuttatermiinit arvostetaan käypään arvoon käyttäen termiinisopimusten tilinpäätöspäivän markkinahintoja.
 
Konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat USA:n dollari, Japanin jeni ja Englannin punta.  Konserni ei noudata IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa valuuttamääräistä myyntiä suojaaviin valuuttatermiineihin. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.

Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Työsuhde-etuudet
Eläkevastuut

Konsernilla on eri puolilla maailmaa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- ja tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat.

Etuuspohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernille voi jäädä järjestelystä velvoitteita tai varoja tilikauden maksun suorittamisen jälkeen. Eläkevelvoite kuvaa tulevien maksettavista etuuksista johtuvien kassavirtojen nykyarvoa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä (projected unit credit method) ja järjestelyyn kuuluvat varat on arvostettu käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perustella lasketut vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan  tuloslaskelmaan järjestelyyn osallistuvien työntekijöiden keskimääräisen jäljellä olevan työajan aikana, siltä osin kuin se ylittää 10 % järjestelyn etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden nykyarvosta tai tätä suuremmasta järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta.

IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu taseen avaavaan omaan pääomaan IFRS 1-standardin mahdollistamalla tavalla.

Vakuutusyhtiössä hoidettujen TEL-eläkkeiden työkyvyttömyysetuus on vertailuvuonna 2004 käsitelty etuuspohjaisena eläkejärjestelynä.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla ei ole tällä hetkellä voimassa muita optio-ohjelmia kuin vuonna 2000 myönnetty optio-ohjelma, joka antaa joillekin Vaisala Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden johdon jäsenille mahdollisuuden hankkia Vaisala Oyj:n osakkeita. Osakkaiden merkintäaika optioilla alkaa porrastetusti 1.12.2002 ja 1.12.2004 ja päättyy kaikilla optio-oikeuksilla 31.1.2006. Optio ohjelmaa ei tarvitse arvostaa IFRS 2 mukaisesti, koska optio-ohjelman optiot ovat olleet käytettävissä ennen 1.1.2005.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varausten määriä arvoidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkastushetkellä. Varaus puretaan, kun taloudellisen suorituksen todennäköisyys on poistunut. Varausten muutos kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Varaukset liittyvät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin ja takuukorjauksiin. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun sitä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma on laadittu ja yhtiö on aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai  tiedottanut asiasta. Uudelleenjärjestelyvaraukset käsittävät lähinnä vuokrasopimusten purkamisesta aiheutuvia korvauksia sekä työntekijöiden irtisanomiskustannuksia.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, aikaisempien tilikausien verojen oikaisuista ja laskennallisten verojen muutoksesta. Kauden verotettavan tuloon peustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa ja tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Samaa veronsaajaa koskettavat konsernin laskennalliset verosaamiset ja –velat on netotettu.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Oma pääoma, osingot ja omat osakkeet

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.

Mikäli yhtiö ostaa omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaanlukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.

Tuloustusperiaatteet
Myydyt tavarat ja tuotetut palvelut

Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Tuotot palveluista kirjataan silloin kun palvelu on suoritettu. Liikevaihtoa kirjattaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Mahdolliset kurssierot kirjataan rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvoiduista kokonaismenoista

Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, kun ne ovat syntyneet ja hankeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut konsernin saamat tuotot

Saadut rojalti- ja vuokratuotot tuloutetaan suoriteperusteen mukaisesti. Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella ottaen huomioon omaisuuserän efektiivinen tuotto ja osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus maksun saamiseen.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muina tuottoina kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut kuin varsinaiseen varsinaiseen suoritemyyntiin liityvät tuotot kuten vuokratuotot

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät kulut.

Muihin tuottoihin ja kuluihin kirjataan lisäksi johdannaisten, joihin konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa, käyvän arvon muutokset.

Avustukset

Valtiolta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjausten kanssa hyvittämään ao. kulujen ryhmää. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan käyttöomaisuuden hankintamenoa oikaisemaan ja ne tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät, joka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuvilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tehdyt arviot ja käytetty harkinta perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten oletuksiin tulevaisuuden tapahtumista. Tehtyjä oletuksia ja käytettyä harkintaa tarkastellaan säännöllisesti. Alla on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvioita ja harkintaa on käytetty. Muut arviot liittyvät lähinnä ympäristö-, oikeudenkäynti- ja veroriskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen sekä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Hankintamenon kohdistaminen

IFRS 3 edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Johto on mahdollisuuksien mukaan käyttänyt hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, mikä on tyypillistä erityisesti aineettomien hyödykkeiden kohdalla, arvostaminen perustuu lähinnä omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön liiketoiminassa. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- ja jälleenhankintahintoihin ja edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Muutokset yhtiön liiketoimintojen painotuksissa ja suuntaamisessa voivat tulevaisuudessa aiheuttaa muutoksia alkuperäiseen arvostukseen.

Tuloutus

Konserni käyttää valmistusasteen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Valmistusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotetuista tuloista ja menoista samoin kuin valmistusasteen etenemisen määrittämiseen. Kirjattuihin tuottoihin ja voittoon voi tulla muutoksia, mikäli arviota projektin kokonaismenoista ja kokonaistuloista tarkistetaan. Tarkistettujen arvioiden kumulatiivinen vaikutus kirjataan kaudella, jolla muutos tulee todennäköiseksi ja se voidaan luotettavasti arvoida.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain liikearvo mahdollisen arvonalentumisen varalta sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaattessa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Vaikka yhtiön johdon näkemyksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arvoidut kerrytettävissä olevat rahamäärät erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Johdon periaatteena on kirjata arvonalentumsivähennys hitaasti liikkuvasta ja vanhentuneesta vaihto-omaisuudesta perustuen johdon parhaaseen mahdolliseen arvioon tilinpäätöshetkelllä hallussa olevasta mahdollisesti käyttökelvottomasta vaihto-omaisuudesta. Johto perustaa arvionsa systemaattiselle ja jatkuvalle seurannalle ja arvioinnille.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien ja IFRIC -tulkintojen soveltaminen

IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen on pakollista vuonna 2006 tai myöhemmin. Konserni on päättänyt olla soveltamatta näitä standardeja aikaisemmin. Konserni ottaa käyttöön vuonna 2006 seuraavat standardit ja tulkinnat*:

IAS 19 (Muutos), Työsuhde-etuudet. Muutos mahdollistaa vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamisen suoraan omaan pääomaan sekä laajentaa liitetieto vaatimuksia.
 
IAS 21 (Amendment) Net Investment in a Foreign Operation.** Muutos selventää ja muuttaa standardin vaatimuksia, jotka koskevat  saamisia ulkomaiselta yksiköiltä tai velkoja sille, joita käsitellään osana yhteisön ulkomaiseen yksikköön tekemää nettosijoitusta. Nämä erät voivat olla missä tahansa valuutassa sekä joko raportoivan yhtiön ja tytäryhtiön välisiä tai tytäryhtiöiden välisiä.

Amendment to IAS 39 Cash flow hedge accounting of forecast intragroup transactions. Muutos mahdollistaa  erittäin todennäköisen konserniyhtiöiden välisen valuuttariskin määrittämisen suojattavaksi eräksi konsernitilinpäätöksessä.
 
IAS 39 and IFRS 4 (Amendment), Financial Guarantee.** Muutos koskee konsernin ulkopuolelle annettujen takaussopimusten käsittelyä. Tällaiset sopimukset tulee aluksi kirjata käypään arvoon ja myöhemmin korkeampaan seuraavista: sopimukseen liittyvien maksujen jäljellä poistamaton määrä tai takauksen suorittamiseen tarvittava rahamäärä.

IFRIC 4, Miten määritetään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen. Tulkinta edellyttää, että järjestelyn tai osan määrittelyn vuokrasopimukseksi tulee perustua järjestelyn sisältöön ja tarkemmin siihen, riippuuko järjestelyn toteuttaminen tietystä hyödykkeestä ja siirtääkö järjestely oikeuden käyttää tätä hyödykettä.

Konsernin johto arvioi, että näillä muutoksilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Seuraavilla vuonna 2006 voimaan tulevilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei tule olemaan vaikutusta konsernin tilinpäätökseen*:

• IFRS 1 (Muutos), Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IFRS 6 (Muutos), Mineraalivarojen etsintä ja arviointi.** 
  
• IFRS 6, Mineraalivarojen etsintä ja arviointi.
  
• IFRIC 5, Oikeudet osuuksiin rahastoista, jotka on tarkoitettu käytöstä poistamiseen, alkuperäiseen tilaan palauttamiseen ja ympäristön kunnostamiseen.
  
• IFRIC 6, Liabilities arising from Participating in a Specific Market – Waste Electrical and Electronic Equipment. **
  
• IFRIC 7, Applying the Restatement Approach under IAS 29 Financial Reporting in Hyperinflationary Economies.**
  
• IFRIC 8, Scope of IFRS 2.**

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2007 seuraavan IASB:n julkistaman standardin:

IFRS 7, Financial Instruments: Disclosures, and a complementary amendment ot IAS 1.** Standardi tuo uusia liiteitetovaatimuksia rahoitusinstrumentteihin liittyen. Se edellyttää kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten tietojen antamista yhtiön altistumisesta rahoitusinstrumenteista aiheutuville riskeille, mukaan lukien määritetyt minimiliitetietovaatimukset koskien luottoriskiä, maksuvalmiusriskiä ja markkinariskiä sekä vaatimuksen herkkyysanalyysin esittämisestä markkinariskin osalta. IAS 1 –standardin muutokset tuovat lisäliitetietovaatimuksia koskien yhtiön pääomien tasoa ja niiden hallintaa. Konsernin johto on selvittämässä standardin ja sen tuomien muutosten vaikutuksia. Tämän hetkisen arvion mukaan uusi standardi vaikuttaa lähinnä konsernin tilinpäätöksen liitetietoihin.

* Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanninkielisinä.
** EU ei vielä ole hyväksynyt kyseistä standardia/tulkintaa käyttöön.

1.2 Riskien hallinta

Riskienhallinnan järjestäminen
Riskienhallinnan politiikat eli toiminnan periaatteet päätetään hallituksessa. Periaatteet määritellään tunnistettujen riskien hallitsemiseksi. Näillä periaatteilla määritellään yhtiön suhtautuminen kyseiseen riskiin ja kyseisen riskin hallinnan järjestämiseen.

Operatiivista toimintaa ohjaavat yksityiskohtaisemmat toimintaperiaatteet päätetään johtoryhmässä. Näitä ovat muun muassa hyväksymis-, tarjous- ja ostovaltuudet ja maksuehdot.

Vaisalan riskeihin kuuluvat normaalit kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät riskit.

Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitus järjestetään emoyhtiön kautta ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan konsernin sisäisillä lainoilla. Emoyhtiö antaa myös tarvittavat limiittitakaukset tytäryhtiöille. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiö, kuten myös likviditeettiylijäämän sijoittamisesta.

Korkoriski

Korkotason muutosten vaikutukset korollisten saatavien ja velkojen arvoon eri valuutoissa aiheuttavat korkoriskin. Korkoriski on johdon arvion mukaan pieni, sillä korollisia velkoja ja saatavia on marginaalisesti. Velka on vaihtuvakorkoista. Pieni riski sisältyy sijoitettavan varallisuuden tuottoon korkotason muuttuessa. Sijoituspolitiikan pääperiaatteet tärkeysjärjestyksessä ovat: a) luottotappioriskin minimoiminen, b) likviditeetti, c) sijoitusten tuotto. Sijoitusten maksimipituus on 12 kuukautta.

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin transaktioriskille, sillä konsernilla on myyntiä useissa ulkomaanvaluutoissa, joista merkittävimmat ovat USA:n dollari, Japanin jeni ja Englannin punta. Konsernilla on useita sijoituksia ulkomaisiin tytäryrityksiin, joiden nettovarallisuus on alttiina valuuttariskille. Konserni ei suojaa tytäryritysten nettovarallisuuden valuuttariskiä.

Muut konsernin valuuttariskit ovat transaktioriskejä, jotka syntyvät pääosin kaupallisista myyntisaamisista ja ostoveloista. Konsernin liikevaihdosta noin puolet syntyy Yhdysvaltain dollareina. Konsernin ostoista merkittävä osa tapahtuu euroissa. Näistä syntyvän nettoposition suojaamiseen käytetään valuuttatermiinejä. Suojausasteena pidetään noin 50 % tilauskannasta ja myyntisaatavista. Suojauksen suorittaa emoyhtiö.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriski on nykyisellä taserakenteella olematon.

Vastapuoliriski

Likvidejä varoja sijoitetaan vahvistettujen limiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan vuosittain.

Luottoriski

Konsernin luotonantopolitiikka on tiukka. Luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä maksuehtoina remburssia, ennakkomaksuja ja pankkitakauksia.

2. Siirtyminen IFRS-raportointiin

Vaisala Oyj siirtyi konserniraportoinnissa kansainväliseen tilinpäätöskäytäntöön (International Financial Reporting Standards, IFRS) vuoden 2005 alusta.  Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Vaisala -konsernin tilinpäätökset laadittiin suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti (FAS). Jäljempänä esitetyt täsmäytyslaskelmat ja selvitykset kuvaavat  IFRS- ja FAS-raportoinnin eroja vuodelta 2004 sekä 1.1.2004 avaavasta taseesta. Tässä esitetyt suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaiset vertailuluvut ovat yhteneväiset aiemmin julkaistujen tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen kanssa.

Tilinpäätökset on laadittu noudattaen vuoden 2005 lopussa voimassa olevia IAS/IFRS- standardeja. Siirtymisessä on noudatettu IFRS 1-siirtymästandardia.

IFRS:ään siirtymisen tärkeimmät vaikutukset

Siirtyminen IFRS-raportointiin on muuttanut raportoituja tilinpäätöslaskelmia, niiden liitetietoja sekä laatimisperiaatteita verrattuna aikaisempiin tilinpäätöksiin. Eniten Vaisala Oyj:n lukuihin vaikuttavat IFRS:n liiketoimintojen yhdistämisiä, työsuhde-etuuksia sekä vuokrasopimuksia koskevat standardit sekä siirtymisen yhteydessä tehty arvonkorotusten purkaminen ja Ranskan tytäryhtiön kertyneistä tappioista kirjattu verosaaminen.

IFRS:n vaikutus koko vuodelta 2004 raportoituun osakekohtaiseen tulokseen on 0,23 euroa positiivinen. Liikearvopoistoista luopumisen vaikutus osakekohtaiseen tulokseen on + 0,10 euroa ja avaavaan taseeseen sisältyvien etuuspohjaisten työkyvyttömyys-eläkkeiden  käsittelytavan muutoksen vaikutus vero-oikaisuineen on + 0,14 euroa. Muilla oikaisuilla oli vain vähäisiä vaikutuksia osakekohtaiseen tulokseen.

Kokonaisvaikutus konsernin omaan pääomaan vuoden 2004 lopussa oli 3,4 Milj. euroa negatiivinen. Arvonkorotusten peruutus vähensi omaa pääomaa 5,7 Milj. euroa. Liikearvopoistoista luopuminen lisäsi omaa pääomaa 1,6 Milj. euroa. Laskennalliset verot Ranskan tytäryhtiön kertyneistä tappioista lisäsivät omaa pääomaa  0,8 Milj. euroa.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt lisäävät korottomia velvotteita 0,6 Milj. eurolla vuoden 2004 lopussa ja vuokrasopimusten käsittely rahoitusleasingin tavoin kasvattaa konsernin aineellisten hyödykkeiden määrää 0,5 Milj. euroa ja vastaavasti lisää korollisia pitkä- ja lyhytaikaisia velkoja vastaavalla summalla.

FAS:n ja IFRS:n mukainen tilintarkastamaton toimintokohtainen konsernituloslaskelma vuodelta 2004 ja niiden väliset erot

	Tuloslaskelmat	Liitetieto	FAS 1-12/2004	IFRS- Siirtymän vaikutus	IFRS 1-12/2004
	(Milj. EUR )
	Liikevaihto	10	180,6	-2,5	178,1
	Hankinnan ja valmistuksen kulut	3, 7, 9, 10	83,3	-2,1	81,2
	Bruttokate		97,3	-0,4	96,9
	Myynnin ja markkinoinnin kulut	7	33,7	-1,1	32,6
	Hallinnon kulut
	Kehitystoiminnan kulut	7	22,3	-1,0	21,3
	Muut hallinnon kulut	7	14,6	-0,3	14,4
	Goodwill poistot	1, 9	3,0	-3,0	0,0
			73,6	-5,4	68,3
	Liiketoiminnan muut tulot	9	0,2	1,2	1,3
	Liiketoiminnan muut kulut	9	0,0	0,5	0,5
	Liikevoitto		23,9	5,6	29,4
	Rahoitustuotot ja -kulut	3, 9	0,3	-0,6	-0,3
	Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		24,1	4,9	29,0
	Välittömät verot	3, 5, 7, 10	7,2	0,9	8,1
	Tilikauden voitto		17,0	4,0	20,9

IAS/IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostamisperiaatteita noudattaen laadittu tilintarkastamaton avaava tase siirtymähetkellä 1.1.2004 sekä konsernitase 31.12.2004 ja erot suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) vastaavien ajankohtien taseisiin

	Konsernin tase1.1.2004	Liitetieto	FAS 12/2003	IFRS-siirtymän vaikutus	IFRS 1/2004
	Vastaavaa (Milj.EUR)
	Pysyvät vastaavat
	Aineettomat hyödykkeet
	Aineettomat oikeudet		2,9		2,9
	Liikearvo	9	1,2	-1,2	0,0
	Konserniliikearvo	1, 9	5,6	-0,2	5,4
	Muut pitkävaikutteiset menot	9	0,4	1,4	1,8
			10,1	0,0	10,1
	Aineelliset hyödykkeet
	Maa- ja vesialueet	2	2,9	-0,1	2,8
	Rakennukset ja rakennelmat	2	25,1	-5,6	19,5
	Koneet ja kalusto	3	11,8	0,7	12,5
	Muut aineelliset hyödykkeet		0,5		0,5
	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		4,5		4,5
			44,8	-5,0	39,8
	Sijoitukset
	Muut osakkeet ja osuudet		0,3		0,3
	Muut saamiset		1,7		1,7
	Saamiset konserniyrityksiltä		-		0,0
			2,0	0,0	2,0
	Vaihtuvat vastaavat
	Vaihto-omaisuus
	Aineet ja tarvikket		9,5		9,5
	Keskeneräiset tuotteet	4	4,2	-3,0	1,2
	Valmisteet / Tavarat		4,8		4,8
			18,4	-3,0	15,5
	Saamiset
	Myyntisaamiset		41,9	0,0	41,9
	Lainasaamiset		0,0		0,0
	Muut saamiset		2,5		2,5
	Siirtosaamiset	4, 9	4,0	3,6	7,6
	Laskennallinen verosaaminen	5	2,3	2,6	4,9
			50,8	6,1	56,8
	Rahat ja pankkisaamiset		46,8		46,8
	Vastaavaa yhteensä		172,9	-1,8	171,1

	Konsernin tase 1.1.2004
	Vastattavaa (Milj. EUR)	Liitetieto	FAS 12/2003	IFRS-siirtymän vaikutus	IFRS 1/2004
	Oma pääoma
	Osakepääoma		7,4		7,4
	Ylikurssirahasto		7,3	-5,7	1,6
	Vararahasto		0,1		0,1
	Voitto edellisiltä tilikausilta		110,3	-2,8	107,5
	Tilikauden voitto		14,5	1,2	15,7
		6	139,5	-7,3	132,3
	Pakolliset varaukset	9	1,1	-0,9	0,2
	Vieras pääoma
	Pitkäaikainen
	Laskennallinen verovelka	5		0,7	0,7
	Eläkevelvoitteet	7		4,1	4,1
	Korolliset pitkäaikaiset velat	8	1,2	0,3	1,5
			1,2	5,1	6,3
	Lyhytaikainen
	Saadut ennakot		7,7		7,7
	Ostovelat		9,1		9,1
	Muut lyhytaikaiset velat	8	3,2	0,4	3,6
	Siirtovelat	9	11,2	0,9	12,0
			31,1	1,3	32,3
	Vastattavaa yhteensä		172,9	-1,8	171,1

	Konsernin tase 31.12.2004
	Vastaavaa (Milj. EUR)	Liitetieto	FAS 12/2004	IFRS-siirtymän vaikutus	IFRS 12/2004
	Pysyvät vastaavat
	Aineettomat hyödykkeet
	Aineettomat oikeudet		2,1		2,1
	Liikearvo	9	0,0		0,0
	Konserniliikearvo	1, 9	3,4	1,4	4,8
	Muut pitkävaikutteiset menot	9	0,5	0,1	0,6
			5,9	1,5	7,5
	Aineelliset hyödykkeet
	Maa- ja vesialueet	2	2,8	-0,1	2,7
	Rakennukset ja rakennelmat	2	26,1	-5,6	20,5
	Koneet ja kalusto	3	10,5	0,5	11,0
	Muut aineelliset hyödykkeet		0,7		0,7
	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		2,1		2,1
			42,1	-5,2	37,0
	Sijoitukset
	Muut osakkeet ja osuudet		0,3		0,3
	Muut saamiset		1,6		1,6
	Saamiset konserniyrityksiltä		-		0,0
			1,9	0,0	1,9
	Vaihtuvat vastaavat
	Vaihto-omaisuus
	Aineet ja tarvikket		8,4		8,4
	Keskeneräiset tuotteet	4	2,3	-0,7	1,6
	Valmisteet / Tavarat		5,0		5,0
			15,7	-0,7	15,0
	Saamiset
	Myyntisaamiset		36,6		36,6
	Lainasaamiset		0,0		0,0
	Muut saamiset		3,0		3,0
	Siirtosaamiset	4, 9	2,6	1,1	3,7
	Laskennallinen verosaaminen	5	2,6	1,6	4,2
			44,9	2,7	47,5
	Rahat ja pankkisaamiset		54,8		54,8
	Vastaavaa yhteensä		165,3	-1,6	163,8

	Konsernin tase 31.12.2004
	Vastattavaa (Milj. EUR)	Liitetieto	FAS 12/2004	IFRS-siirtymän vaikutus	IFRS 12/2004
	Oma pääoma
	Osakepääoma		7,4		7,4
	Ylikurssirahasto		7,3	-5,7	1,6
	Vararahasto		0,1		0,1
	Voitto edellisiltä tilikausilta		101,4	-1,6	99,8
	Tilikauden voitto		17,0	3,9	20,9
		6	133,1	-3,4	129,8
	Pakolliset varaukset	9	1,3	-1,3	0,0
	Vieras pääoma
	Pitkäaikainen
	Laskennallinen verovelka	5		0,6	0,6
	Eläkevelvoitteet	7		0,6	0,6
	Korolliset pitkäaikaiset velat	8	0,8	0,3	1,1
			0,8	1,4	2,2
	Lyhytaikainen
	Saadut ennakot		5,9		5,9
	Ostovelat		8,3		8,3
	Muut lyhytaikaiset velat	8	2,1	0,3	2,4
	Siirtovelat	9	13,9	1,3	15,2
			30,2	1,6	31,8
	Vastattavaa yhteensä		165,3	-1,6	163,8

Liitetiedot taseen täsmäytyslaskelmiin
1. Aineettomat hyödykkeet - Liikearvo

IFRS 3-standardin mukaan liikearvoista ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan arvonalentumisen varalta. Vuoden 2004 FAS:n mukainen liikearvopoisto 1,5 Milj euroa on peruutettu. IFRS 1 -standardin vaatimusten mukaiseti koko liikearvo on arvioitu siirtymähetkellä arvonalentumisen varalta. Nämä laskelmat eivät ole johtaneet arvonalentumiskirjauksiin avaavassa IFRS taseessa.

2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Vantaan toimisto- ja tehdas kiinteistöihin vuosina 1981-1988 tehdyt yhteensä 5,7 milj. euron suuruiset arvonkorotukset on peruutettu ja palattu alkuperäisiin hankintamenoihin.

3. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti konsernin vuokrasopimukset on käyty läpi ja käyttöomaisuuteen liittyviä lähinnä ATK-laitteiden vuokrasopimuksia on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi IFRS-tilinpäätöksessä. Niitä vastaavat vuokravelvoitteet kirjataan taseen pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Näiden sopimusten vaikutus avaavassa taseessa on 0,7 Milj. euroa ja tilikauden lopun taseessa 0,5 Milj. euroa.

4. Vaihto-omaisuus

Tuloutettujen keskeneräisten hankkeiden vaikutus avaavaan taseeseen on 3,0 Milj. euroa ja tilikauden lopun taseeseen 0,7 Milj. euroa. Pitkäaikaishankkeiden  laskuttamatonta myyntituloa vastaava saaminen (avaavassa taseessa 3,0 Milj. euroa ja tilikauden lopun taseessa 0,7 Milj. euroa) on kirjattu siirtosaamisten ryhmään laskuttamattomiksi saamisiksi.

5. Laskennalliset verot

Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on IFRS raportoinnissa esitetty omina erinään taseen varoissa ja  veloissa. Netotuksen vaikutus on avaavan taseen laskennallisiin verosaamisiin ja velkoihin 0,7 Milj. euroa ja tilikauden lopun taseeseen 0,6 Milj. euroa.

Lisäksi IFRS-taseiden laskennallista verosaamista kasvattavat IFRS oikaisuista kirjatut laskennalliset verosaamiset, joiden vaikutus avaavaan taseeseen on 1,3 Milj. euroa ja tilikauden lopun taseeseen 0,2 Milj. euroa, sekä Ranskan tytäryhtiön kertyneistä tappioista kirjattu laskennallinen verosaaminen, avaavassa taseessa 0,6 Milj. euroa ja tilikauden lopun taseessa 0,8 Milj. euroa.

6. Oma pääoma

Oikaisuerät, jotka johtuvat IFRS-laskentakäytännön mukaisten varojen ja velkojan kirjaamisesta tai kirjaamatta jättämisestä tai tase-erien uudelleen arvostuksesta, on kirjattu avaavan taseen omaan pääomaan. Merkittävimmät omaan pääomaan vaikuttavat muutokset avaavassa taseessa että tilikauden lopun taseessa on lueteltu alla olevassa taulukossa.

	Oman pääoman täsmäytyslaskelma
	(Milj. EUR)		31.12.2004	1.1.2004
	Oma pääoma FAS		133,1	139,5
	IAS 11	Pitkäaikaishankkeet	-0,1	0,1
	IAS 12	Tuloverot	0,9	0,7
	IAS19	Työsuhde-etuudet	0,0	-2,3
	IFRS 3	Liikearvo	1,5	0,0
	IFRS 1	Siirtymästandardi / arvokorotukset	-5,7	-5,7
	IFRS-oikaisut yhteensä		-3,4	-7,2
	IFRS:n mukaan kertyneet voittovarat		129,8	132,3

7. Eläkejärjestelyt

Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu IAS 19-standardin mukaisesti joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Avaava tase 1.1.2004 sisältää TEL-järjestelmään kuuluvia työkyvyttömyyseläkkeitä koskevia etuuspohjaisia eläkevelvoitteita 4,1 Milj. euroa ja muita etuuspohjaisia eläkevelvoitteita alle 0,1 Milj. euroa. Näihin liittyy 1,2 Milj. euron suuruinen laskennallinen verosaaminen. Suomalaisten viranomaisten joulukuussa 2004 hyväksymien muutosten vuoksi TEL työkyvyttömyyseläkkeen käsittelytapa on muuttunut vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä maksupohjaiseksi. Tämä aiheuttaa tulokseen tilikauden viimeisellä neljänneksellä 2,5 Milj euron suuruisen kertaluonteisen tulosparannuksen. Tilikauden lopun taseen velka on 0,6 Milj euroa.

8. Korolliset pitkäaikaiset velat

IFRS-raportoinnissa rahoitusleasingsopimukset kirjataan taseeseen varoiksi ja ne poistetaan vuokrasopimuskauden kuluessa. Niitä vastaavat vuokravelvoitteet kirjataan taseen pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Näiden sopimusten vaikutus avaavan  taseen ja tilikauden lopun  pitkäaikaisissa korollisissa veloissa on 0,3 Milj. euroa.

9. Luokittelumuutokset

Ennen 1.1.2003 tapahtuneiden yrityshankintojen liikearvojen osalta on tehty uudelleen luokittelu, jonka tuloksena 31.12.2003 1,4 Milj. euron suuruinen liikearvon osuus on kirjattu muihin pitkävaikutteisiin menoihin ja poistetaan loppuun alkuperäisen poistosuunnitelman mukaisesti.

USA:n tytäryhtiön tilikauden veroihin liittyvä saaminen (avaavassa taseessa 0,6 Milj. euroa ja tilikauden lopun taseessa 0,4 Milj. euroa) on siirretty laskennallisista verosaamisista siirtosaamisten ryhmään.

Pakolliset varaukset on luokiteltu uudelleen IAS 37 mukaisesti ja todettu, että avaavan taseen 0,4 Milj. euron ja tilikauden lopun taseen 0,8 Milj. euron suuruiset erät  ovat luonteeltaan siirtovelkoja. Lisäksi Vaisalan eläkesäätiössä (suljettu 1.1.1983) järjestetty lisäeläketurva on käsitelty IAS 19 -standardin mukaan etuuspohjaisena järjestelynä, jolloin FAS:n mukaan pakollisiin varauksiin kirjattu eläkesäätiön kannatusmaksuvelka, avaavassa taseessa 0,6 Milj. euroa ja tilikauden lopun taseessa 0,5 Milj. euroa, on purettu. Velka sisältyy aktuaarilaskelmien mukaan kirjattuun eläkevelvoitteeseen.

Konsernin tilikauden veroihin liittyvä jaksotus on siirretty laskennallista veroista siirtovelkoihin.  Siirron vaikutus tilikauden avaavaan taseeseen on 0,5 Milj. euroa ja tilikauden lopun taseeseen 0,4 Milj. euroa.

IFRS:n käyttöönoton yhteydessä on johdannaisiin liittyvien kurssierojen esittämispaikkaa tuloslaskelmassa muutettu  rahoitustuotoista (-0,7 Milj. euroa) liiketoiminnan muihin tuottoihin (1,2 Milj. euroa) ja  kuluihin (0,5 Milj. euroa).

10. Liikevaihto

Pitkäaikaishankkeiden tuloutus IAS 11 mukaisesti lisää vuoden 2004 konsernituloslaskelman liikevaihtoa 2,5 Milj. eurolla ja valmistuksen kuluja 2,4 Milj. eurolla.

	3.1 Liiketoimintasegmentit
	2005	Vaisala Measurement Systems	Vaisala Instruments	Vaisala Solutions	Muu toiminta	Eliminoinnit	Konserni
	M€
	Myynti konsernin ulkopuolelle	84,3	58,2	55,5	0,0	0,0	197,9
	Konsernin sisäinen myynti	0,0	8,7	0,5	0,0	-9,1	0,0
	Liikevaihto	84,3	66,8	56,0	0,0	-9,1	197,9
	Liikevoitto	19,6	14,0	3,0	-6,5	0,0	30,1
	Rahoitustuotot ja -kulut						3,9
	Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta						0,0
	Voitto ennen veroja						34,1
	Tuloverot						-9,2
	Tilikauden voitto						24,9
	Varat	33,8	21,5	20,4	121,2	0,0	196,9
	Osuudet osakkuusyrityksissä	0,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,3
	Velat	5,1	2,7	6,9	27,8	0,0	42,6
	Investoinnit	1,9	1,8	3,1	1,2	0,0	8,0
	Poistot	1,7	2,1	0,7	3,6	0,0	8,2
	Arvonalentumiset	0,2	0,0	0,0	0,0		0,2
	Uudelleenjärjestelykulut	0,2	0,0	0,0	0,0		0,2

Uudelleenjärjestelykulut liittyvät salamapaikannus liiketoiminnan Ranskan toimintojen keskittämiseen yhteen toimipisteeseen Pariisiin ja Aix-en-Provancen toimiston sulkemiseen.

	2004	Vaisala Measurement Systems	Vaisala Instruments	Vaisala Solutions	Muu toiminta	Eliminoinnit	Konserni
	M€
	Myynti konsernin ulkopuolelle	72,9	52,9	52,3	0,0	0,0	178,1
	Konsernin sisäinen myynti	0,0	8,0	0,3	0,0	-8,3	0,0
	Liikevaihto	72,9	60,9	52,6	0,0	-8,3	178,1
	Liikevoitto	11,8	14,4	4,3	-1,1	0,0	29,4
	Rahoitustuotot ja -kulut						-0,3
	Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta						0,0
	Voitto ennen veroja						29,1
	Tuloverot						-8,1
	Tilikauden voitto						21,0
	Varat	31,3	20,4	17,1	94,6	0,3	163,7
	Osuudet osakkuusyrityksissä	0,3	0,0	0,0	0,0	0,0	0,3
	Velat	5,9	2,0	5,6	20,5	0,0	34,0
	Investoinnit	1,0	2,1	0,2	1,5	0,0	4,8
	Poistot	2,0	2,5	1,0	3,8	0,0	9,4

	3.2 Maantieteelliset segmentit 2005
	M€	Liikevaihto, kohdemaan mukaan  (1	Liikevaihto, sijaintimaan mukaan (2	Varat (2	Investoinnit
	Eurooppa	69,8	156,4	156,8	3,8
	josta Suomi	7,3	134,5	141,9	3,6
	Pohjois-Amerikka	70,8	83,6	66,3	3,9
	Aasia ja Australia	45,3	17,7	8,2	0,3
	Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka	12,1
	Konsernieliminoinnit		-59,7	-39,6
	Kohdistamattomat erät			5,3
	Yhteensä	197,9	197,9	196,9	8,0

1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle
2) Liikevaihto, varat ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.

	Maantieteelliset segmentit 2004
	M€	Liikevaihto, kohdemaan mukaan  (1	Liikevaihto, sijaintimaan mukaan (2	Varat (2	Investoinnit
	Eurooppa	61,0	146,1	139.6	3,5
	josta Suomi	5,7	126,1	125,1	3,3
	Pohjois-Amerikka	62,1	67,0	32,3	1,2
	Aasia ja Australia	45,1	17,0	8,1	0,1
	Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka	9,9
	Konsernieliminoinnit		-52,0	-20,5
	Kohdistamattomat erät			4,2
	Yhteensä	178,1	178,1	163,7	4,8

1) Liikevaihtona kohdemaan mukaan on esitetty myynti konsernin ulkopuolelle
2) Liikevaihto, liikevoitto, varat, sidottu pääoma ja investoinnit on esitetty konserni- tai osakkuusyhtiön sijaintimaan mukaan.

4. Yrityshankinnat vuonna 2005

Heinäkuussa 2005 Vaisala hankki Yhdysvaltalaisen CLH Inc:n koko osakekannan. Yhtiön liikevaihto vuodelta 2004 oli 3,1 miljoonaa euroa. Yhtiö on erikoistunut automaattisten säähavaintojärjestelmien asennukseen ja ylläpitoon, sekä niihin liittyvään tietoliikenteeseen, käyttöliittymiin ja lentosääpalvelujärjestelmiin. Yrityskaupan myötä Vaisala sai haltuunsa myös 2/3 osuuden WSDM Technologies LLC -nimisestä yrityksestä. Yhtiö on erikoistunut lentosääjärjestelmiin, jotka tuottavat lyhyen ajan ennusteita lumisateista ja niiden vaikutuksesta lentokoneiden jäänestotarpeeseen. CLH:n tuotteet ja palvelut tukevat hyvin Vaisalan olemassa olevaa tarjontaa. Nämä synergiaedut ovat vaikuttaneet liikearvon 1,4 miljoonaa euroa syntymiseen. Hankinta hinta oli 2,8 miljoonaa euroa. Hintaan sisältyy yhtiön tulevaan liikevaihtoon ja tulostasoon sidottu osuus, jonka toteutumista pidetään todennäköisenä. Hankintamenoon on myös sisällytetty hankintaan liittyvät tilintarkastajien ja lakimiesten palkkioita 0,036 miljoonaa euroa.

CLH Inc:n Vaisala -konserniin sisällytetty liikevaihto heinä-joulukuussa 2005 oli 1,4 miljoonaa euroa ja liiketappio 0,5 miljoonaa euroa. Konsernin liikevaihto olisi ollut 200,6 miljoonaa euroa ja voitto 30,1 miljoonaa euroa, jos CLH Inc. olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen kauden 2005 alusta lähtien.

	Vastikkeen muodostuminen
	M€
	Maksettu kauppahinta	2,8
	Hankinnalle kohdistuvat kulut	0,0
	Kokonaiskankintameno	2,8
	Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	-1,4
		1,4
	Hankitun nettovarallisuuden erittely	Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot	Myyjän kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä
	Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	0,3	0,2
	Aineettomat hyödykkeet	0,7	0,2
	Sijoitukset	0,0	0,1
	Vaihto-omaisuus	0,4	0,4
	Saamiset	1,2	0,4
	Rahavarat	0,0	0,0
	Laskennalliset verovelat	0,0	0,0
	Korottomat velat	-1,1	-1,1
	Korolliset velat	-0,1	-0,1
	Nettovarat	1,4	0,0
	Hankintameno	2,8
	Liikearvo	1,4
	Rahana maksettu kauppahinta	2,8
	Hankinnalle kohdistuvat kulut	0,0
	Hankitun tytäryrityksen rahavarat	0,0
	Rahavirtavaikutus	2,8
	Vuonna 2004 ei hankittu yrityksiä.

5. Pitkäaikaishankkeet

Liikevaihtoon sisältyy 2,2 miljoonaa euroa (2004; 0,7 miljoonaa euroa) pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja.

Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja tuottoja sisältyi konsernin tuloslaskelmaan 0,1 miljoonaa euroa (2004; 0,0 miljoonaa euroa). Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjattuja ennakkomaksuja sisältyi taseeseen 31.12.2005 0,2 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa 31.12.2004)

	6. Liiketoiminnan muut tuotot	2005	2004
	M€
	Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0,1	0,0
	Kurssierot *	0,2	1,2
	Muut	0,2	0,2
		0,5	1,4

*Kurssivoitto johdannaisista joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

	7. Liiketoiminnan muut kulut	2005	2004
	M€
	Kurssierot *	-1,5	-0,5
		-1,5	-0,5

*Kurssitappio johdannaisista joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

	8. Poistot ja arvonalentumiset	2005	2004
	M€ Toimintokohtaiset poistot
	Hankinta ja valmistus	2,7	4,0
	Myynti ja markkinointi	1,4	0,9
	Tutkimus ja tuotekehitys	0,5	0,7
	Muu hallinto	3,6	3,9
		8,2	9,4
	Liikearvoa ei ole poistettu 1.1.2004 alkaen.
	Arvonalentumiset
	Hankinta ja valmistus	0,0	0,0
	Myynti ja markkinointi	0,2	0,0
	Tutkimus- ja tuotekehitys	0,0	0,0
	Muu hallinto	0,0	0,0
		0,2	0,0

	9. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	2005	2004
	M€ Palkat	51,9	48,5
	Sosiaalikulut	11,1	5,2
	Eläkkeet		0,0
	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	0,0	-3,4
	Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	6,5	4,6
	Henkilöstökulut yhteensä	69,4	54,9

Suomalaisten viranomaisten joulukuussa 2004 hyväksymien muutosten vuoksi TEL työkyvyttömyyseläkkeen käsittelytapa on muuttunut vuoden 2004 viimeisellä neljänneksellä maksupohjaiseksi. Tämä aiheuttaa vertailuvuoden eläkekuluihin 3,7 miljoonan euron suuruisen kertaluonteisen vähennyksen. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 30.

	Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikauden aikana	2005	2004
	Liiketoimintayksiköittäin
	Vaisala Instruments	318	309
	Vaisala Measurement Systems	377	421
	Vaisala Solutions	258	251
	Muu toiminta	109	111
		1062	1092
	Suomessa	698	713
	Suomen ulkopuolella	364	379
		1062	1092

10. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 19,8 miljoonaa euroa vuonna 2005 (21,3 miljoonaa euroa vuonna 2004).

	11. Rahoitustuotot- ja kulut	2005	2004
	M€ Osinkotuotot	0,0	0,1
	Muut korko- ja rahoitustuotot	1,1	1,0
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen käyvän arvon muutos*	0,2	0,0
	Korkokulut
	Lyhyt ja pitkäaikaiset velat	-0,1	-0,1
	Rahoitusleasing sopimukset	0,0	0,0
	Muut rahoituskulut	-0,1	-0,1
	Kurssivoitot	2,8	2,1
	Kurssitappiot	-0,2	-3,3
		3,9	-0,3

*Korkorahastosijoitusten käyvän arvon muutos.

	12. Tuloverot	2005	2004
	M€ Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	9,7	7,5
	Verot edellisiltä tilikausilta	0,1	0,2
	Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos	-0,6	0,5
		9,2	8,1
	Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2005: 26 %, 2004: 29 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
	M€ Tulos ennen veroja	34,1	29,1
	Verot laskettuna Suomen verokannalla	8,9	8,4
	Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	1,5	0,4
	Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tuotot	-1,6	-0,8
	Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-0,1	-0,6
	Muut	0,5	0,6
	Verot tuloslaskelmassa	9,2	8,1
	Efektiivinen verokanta	26,9 %	27,8 %

	Laskennalliset verot taseessa	2005	2004
	M€
	Laskennalliset verosaamiset	5,3	4,2
	Laskennalliset verovelat	-0,5	-0,6
	Laskennallinen verosaaminen, netto	4,7	3,6

Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona niiden konserniyhtiöiden osalta, joiden välillä on verotuksessa mahdollisuus tuloksentasaukseen tai joita verotetaan yhtenä verovelvollisena.

	Taseeseen kirjattujen laskennallisten verojen bruttomuutos:	2005	2004
	Laskennalliset verot 1.1.	3,6	4,2
	Tuloslaskelmaan kirjatut erät	0,6	-0,5
	Muuntoerot	0,4	-0,1
	Tytäryhtiöiden ostot	0,0	0,0
	Laskennalliset verot 31.12.	4,7	3,6

Konsernitilinpäätökseen on jätetty kirjaamatta 2,1 miljoonaa euroa (2004 2,1 miljoonaa euroa) Saksan tytäryhtiön tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia, koska näihin sisältyvän verohyödyn realisoituminen ei ole todennököistä lähitulevaisuudessa. Tappiot liittyvät yhtiön aikaisempina vuosina kannattamattomana lakkautettuun toimintaan.

Taseeseen sisältyy 1,0 miljoonaa euroa (2004 0,8 miljoonaa euroa) laskennallisia verosaamisia sellaisten tytäryhtiöiden tappioista, joiden kuluvan tai edeltävien tilikausien tulos on ollut tappiollinen. Näiden laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat kyseisten laskennallisten verosaamisten realisoitumisen olevan todennäköistä.

	Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2005 aikana
		31.12. 2004	Kirjattu tuloslaskelmaan	Muuntoerot	Ostetut tytäryritykset	31.12. 2005
	Laskennalliset verosaamiset:
	Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,4	-0,2			0,2
	Työsuhde-etuudet	0,1	0,0			0,1
	Käyttämättömät verotukselliset tappiot	0,8	0,2		0,0	1,0
	Aineettomien erien poistojen ajoitusero	3,2	-0,5	0,5		3,1
	Muut väliaikaiset erot	-0,3	1,2	0,0		0,8
	Yhteensä	4,2	0,6	0,4	0,0	5,3
	Laskennalliset verovelat:
	Kirjanpidon ja verotuksen välinen ajoitusero	0,6	-0,1	0,0	0,0	0,5
	Laskennallinen verosaaminen netto	3,6	0,6	0,4	0,0	4,7

	Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2004 aikana
		31.12. 2003	Kirjattu tuloslas-kelmaan	Muuntoerot	Ostetut tytäryritykset	31.12. 2004
	Laskennalliset verosaamiset:
	Vaihto- ja käyttöomaisuuden sisäinen kate	0,7	-0,3			0,4
	Työsuhde-etuudet	1,2	-1,0			0,1
	Käyttämättömät verotukselliset tappiot	0,7	0,1			0,8
	Aineettomien erien poistojen ajoitusero	2,8	0,6	-0,2		3,2
	Muut väliaikaiset erot	-0,5	0,0	0,1		-0,3
	Yhteensä	4,9	-0,6	-0,1	0,0	4,2
	Laskennalliset verovelat:
	Kirjanpidon ja verotuksen välinen ajoitusero	0,7	-0,2			0,6
	Laskennallinen verosaaminen netto	4,2	-0,5	-0,1	0,0	3,6

Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista 21,4 miljoonaa euroa vuonna 2005 (11,7 miljoonaa euroa vuonna 2004), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.

	13. Osakekohtainen tulos	2005	2004
	Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto M€	24,9	21,0
	Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä,  1000 kpl	17 488	17 479
	Osakekohtainen tulos, EUR	1,42	1,20
	Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Konsernilla on laimentavia osakkeiden määrää lisääviä osakeopitioita (optio-ohjelma 2000). Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkellle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeiden kauden keskimääräiseen hintaan.
	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto M€	24,9	21,0
	Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä,  1000 kpl	17 488	17 479
	Vuoden 2000 osakeoptioiden vaikutus, 1000 kpl	44	-
	Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1000 kpl	17 532	17 479
	Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	1,42	1,20

14. Osakekohtainen osinko

Vuodelta 2004 osinkoa maksettiin 0,75 euroa osakkeelta. 23.3.2006 pidettävässä yhtiökokouksessa esitetään maksettavaksia osinkoa 0,75 euroa osakketta kohden, jolloin osinko olisi kokonaisuudessaan 13,4 milj. euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu osinkovelaksi tässä tilinpäätöksessä.

	15. Aineettomat hyödykkeet
	M€
		Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
	Aineettomat hyödykkeet
	Hankintameno 1.1.	10,7	22,8	1,6	35,1
	Muuntoero	0,1	2,6	0,1	2,7
	Lisäykset	2,3	-	-	2,3
	Tytäryrityksen hankinta		1,4		1,4
	Vähennykset	-0,1	0,0	-0,2	-0,3
	Siirrot erien välillä	-	-	-	0,0
	Hankintameno 31.12.	13,1	26,7	1,5	41,3
	Kertyneet poistot ja
	arvonalennukset 1.1.	8,6	18,0	1,0	27,7
	Muuntoero	0,1	1,6	0,1	1,7
	Vähennysten ja siirtojen
	kertyneet poistot	0,0	0,0	0,1	0,1
	Tilikauden poistot	1,4	0,0	0,1	1,4
	Arvonalennukset	-	-	-	-
	Kertyneet poistot 31.12.	10,1	19,6	1,2	31,0
	Kirjanpitoarvo 31.12.2005	3,0	7,1	0,2	10,3
	Kirjanpitoarvo 31.12.2004	2,1	4,8	0,6	7,4

1.1.2004 alkaen liikearvoa ei ole poistettu.

Liikearvojen arvonalentumistestaus

Liikearvot kohdistuvat Vaisala Measurement Systems ja Vaisala Solutions segmenteille ja niiden tasearvoa arvioidaan vähintään kerran vuodessa mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu kahdelle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle, Pohjois-Amerikan ukkoshavaintojen liiketoimintayksikölle 5,7 (2004 4,8) miljoonaa euroa ja Pohjois-Amerikan lentosään liiketoimintayksikölle 1,4 miljoonaa euroa. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat toteutuneeseen liikevoittoon ja johdon hyväksymiin viiden vuoden ennusteisiin. Arvioidut myyntimäärät perustuvat olemassa olevaan käyttöomaisuuteen ja ennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat maakohtainen myyntijakauma ja tuotteista saatava kate. Diskonttokorkona on käytetty Vaisalan toimialakohtaista pääoman tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen betakerroin, vieraan pääoman kustannus- ja tavoitepääomarakenne. Diskonttokorko oli vuonna 2005 17 % (2004 16,8 %). Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on laskettu jäännösarvomenetelmällä, jossa neljän viimeisen suunnittelujakson liikevoittojen keskiarvo on kerrottu neljällä ja diskontattu käyttäen edellä kuvattua diskonttokorkoa ja nollakasvuprosenttia. Arvonalentumistestausten perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Johdon käsityksen mukaan käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin minkään rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvoista.

	16. Aineelliset hyödykkeet
	M€	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja Kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset inv.	Yhteensä
	Aineelliset hyödykkeet
	Hankintameno 1.1.	2,7	31,5	45,1	2,9	2,1	84,3
	Muuntoero	0,2	0,4	1,6	0,3	0,0	2,6
	Lisäykset	0,0	0,0	2,3	0,5	2,3	5,1
	Tytäryrityksen hankinta						0,0
	Vähennykset	-	-0,6	-1,4	-0,9	0,0	-2,9
	Siirrot erien välillä	-	0,2	1,8	-	-2,0	0,0
	Hankintameno 31.12.	2,9	31,5	49,4	2,9	2,4	89,0
	Kertyneet poistot ja
	arvonalennukset 1.1.	-	11,0	34,1	2,2	-	47,3
	Muuntoero	-	0,0	1,4	0,3	-	1,7
	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-0,6	-1,4	-0,6	-	-2,6
	Tilikauden poistot	-	1,7	4,8	0,0	-	6,5
	Arvonalennukset	-	0,0	0,0	0,2	-	0,2
	Kertyneet poistot 31.12.	0,0	12,1	38,9	2,0	0,0	53,1
	Kirjanpitoarvo 31.12.2005	2,9	19,4	10,5	0,8	2,4	36,0
	Kirjanpitoarvo 31.12.2004	2,7	20,5	11,0	0,7	2,1	37,0

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvien koneiden ja laitteiden poistamaton hankintameno 31.12.2005 oli 22,3 miljoonaa euroa (21,6 miljoonaa euroa 31.12.2004).

Vuoden 2005 aikana suljettiin Aix-en-Provencen toimipiste Ranskassa. Toimipisteen sulkemiseen liittyen tehtiin aineellisiin hyödykkeisiin yhteensä 0,2 miljoonan euron suuruiset alaskirjaukset koneiden ja kaluston, rakennusten sekä muiden aineettomien hyödykkeiden osalta.

	Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:
		Koneet ja kalusto
	2005       M€
	Hankintameno	1,6
	Kertyneet poistot	-1,0
	Kirjanpitoarvo 31.12.2005	0,6
		Koneet ja kalusto
	2004       M€
	Hankintameno	1,4
	Kertyneet poistot	-0,8
	Kirjanpitoarvo 31.12.2004	0,6

	17. Osuudet osakkuusyrityksissä	2005				2004
	M€
	Hankintameno 1.1.	0,3				0,3
	Osuus tuloksesta	0,0				0,0
	Saadut osingot
	Lisäykset	0,0
	Myynnit ja muut vähennykset	0,0
	Muuntoerot	0,0				0,0
	Osakkuusyhtiösijoitukset yhteensä 31.12.	0,3				0,3
	Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon ei sisälly liikearvoa.
	Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio. Osakkuusyritykset 2005
	M€	Koti-paikka	Varat	Velat	Liike-vaihto	Voitto/ tappio	Omistus-osuus
	Meteorage SA, Ranska*	Cedex	1,3	0,5	1,3	0,0	35 %
	WSDM, LLC **	Minneapolis	0,2	0,2	0,2	0,0	67 %
	* Tiedot perustuvat vuoden 2004 tilinpäätökseen
	** Osuus äänivallasta 50%
	Osakkuusyritykset 2004
	Meteorage SA, France						35 %

Taulukossa esitetyt tiedot perustuvat uusimpiin saatavilla oleviin tilinpäätöksiin.

Osakkuusyritys Meteorage SA ylläpitää ukkoshavaintoverkkoja ja myy ukkoshavaintoihin liittyvää tietoa.

Osakkuusyhtiö WSDM LLC Yhtiö on erikoistunut lentosääjärjestelmiin, jotka tuottavat lyhyen ajan ennusteita lumisateista ja niiden vaikutuksesta lentokoneiden jäänestotarpeeseen.

18. Muut rahoitusvarat

Muut rahoitusvarat sisältävät epäolennaisen määrän pörssinoteeraamattomia osakkeita, jotka on arvostettu hankintamenoon sekä vuokratakuutalletukset.

	19. Saamiset (pitkäaikaiset)	2005		2004
	M€	Tase-arvot	Käyvät arvot	Tase-arvot	Käyvät arvot
	Lainasaamiset	0,0	0,0	0,0	0,0
	Muut saamiset*	1,6	1,7	1,5	1,7
		1,6	1,7	1,6	1,8

* Muut saamiset sisältävät tytäryhtiön taseeseen sisältyvän pitkäaikaisen asiakassaamisen. Saamiselle lasketaan korkoa 9 % vuodessa ja korko maksetaan puolivuosittain. Saaminen erääntyy kokonaisuudesssaan maksuun 15.4.2007. Käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla jokaisen merkittävän saatavan tulevat kassavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

	20. Vaihto-omaisuus	2005	2004
	M€
	Aineet ja tarvikkeet	7,9	8,4
	Keskeneräiset tuotteet	2,0	1,6
	Valmisteet / Tavarat	4,2	5,0
	Ennakomaksut	0,0	0,0
		14,1	15,0

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 0,7 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (0,6 miljoonaa euroa vuonna 2004)

	21. Myyntisaamiset ja muut saamiset	2005	2004
	M€
	Myyntisaamiset	41,4	36,6
	Lainasaamiset	0,1	0,0
	Maksetut ennakot	0,4	0,4
	Muut saamiset	2,2	2,7
	Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	1,0	0,7
	Arvonlisäverosaamiset	1,3	1,0
	Muut siirtosaamiset	0,7	1,4
		47,1	42,8

Muut saamiset sisältävät lähinnä huolto-ja datamyyntisopimusten jaksotukset. Muut siirtosaamiset sisältävät korko- ja kurssijaksotukset sekä muut sekalaiset jaksotukset.

	22. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	2005	2004
	M€
	Korkorahastosijoitukset	27,2	0,0
	Johdannaissopimukset	-0,1	0,3

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät korkorahastosijoituksia, jotka muodostuvat kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Näiden korkorahastojen korkopapereiden maturiteetti on enimmillään yksi vuosi. Korkorahastosijoitukset ovat julkisesti noteerattuja arvopapereita, joiden käypä arvo määräytyy markkinoilla. Käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään. Vuonna 2004 ei korkorahastosijoituksia ollut.

	23. Rahavarat	2005	2004
	M€
	Käteinen raha ja pankkitilit	43,0	19,5
	Sijoitustodistukset	11,2	35,3
	Yhteensä	54,2	54,8

Sijoitustodistukset muodostuvat lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on alle 3 kuukautta ja jotka muodostuvat lähinnä kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta. Sijoitusten keskikorko vuonna 2005 oli 2,08 % (2,02 % vuonna 2004). Rahoituslaskelmalla myös korkorahastosijoitukset 27,2 miljoonaa euroa on käsitelty rahavaroina.

24. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Vaisalalla on 17.665.450 osaketta, joista 3.409.285 kuuluu sarjaan K ja 14.256.165 kuuluu sarjaan A. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on noin EUR 0,42. K- ja A -sarjan osakkeet eroavat toisistaan siten, että jokainen K-osake tuottaa oikeuden äänestää yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä (20) äänellä ja jokainen A-osake yhdellä (1) äänellä. Osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen osakkeiden enimmäismäärä on 68.571 tuhatta kappaletta ja konsernin enimmäisosakepääoma on 28,8 miljoonaa euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Vaisala noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiiriohjetta.

	Osakepääoma ja rahastot
	M€	Osakkeiden luku- määrä 1000 kpl	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Vara- rahasto	Maksetut, mutta rekisteröimättömät optiot	Yhteensä
	1.1.2004	17,5	7,4	1,6	0,1		9,0
	31.12.2004	17,5	7,4	1,6	0,1		9,0
	Osakeoptioiden käyttö	0,2	0,1	3,8		5,4	9,3
	31.12.2005	17,7	7,4	5,3	0,1	5,4	18,3
	Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	0,0
		17,7

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, vararahastosta, muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastoon kirjataan osakepääoman muutoksen nimellisarvon ylittävä osa. Vararahasto 0,1 miljoonaa euroa sisältää muiden konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin perustuvia eriä. Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. Ylikurssirahasto ei ole voitonjakokelpoinen rahasto. Vararahaston jakokelpoisuuteen liittyy paikallisiin säännöksiin perustuvia rajoituksia.

	Voitonjakokelpoinen oma pääoma	2005	2004
	M€
	Ketyneet voittovarat 31.12	111,1	99,7
	Tilikauden voitto	24,9	21,0
	Kertyneestä poistoerosta omaan pääomaan kirjattu osuus	-1,5	-1,7
	Voitonjakokelpoinen oma pääoma	134,5	119,0

Voitonjakokelpoisen pääoman laskenta perustuu IFRS taseeseen ja suomalaiseen lainsäädäntöön.

Optio-ohjelma

Yhtiöllä on yksi optio-ohjelma (vuoden 2000 optio-ohjelma). Vuoden 2000 optio-ohjelma sisältää 896.000 kappaletta optio-oikeuksia. 31.12.2005 mennessä optio-oikeuksilla on merkitty 186.450 kpl Vaisalan A-osakkeita. Kukin optio-oikeus oikeuttaa yhden uuden A-osakkeen merkitsemiseen hintaan 24,55 eur/kpl vähennettynä 1.5.2000 jälkeen jaettavan osakekohtaisen osingon määrällä. Merkintähinta oli 31.12.2005 20,78 eur/kpl. Merkintäaika alkoi porrastetusti 1.12.2002 ja 1.12.2004 ja päättyy kaikilla optio-oikeuksilla 31.1.2006. Kaikkien optiotodistusten nojalla voidaan saada 4,9 % yhtiön osakkeista ja 1,1 % ääniosuudesta ja optioilla merkittävien osakkeiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo on 376,320 EUR. Optio-oikeuksista 140.000 kpl on konsernin hallussa.

	Ulkona olevien optio-oikeuksien määrän muutos	kpl
	Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 1.1.2005	896 000
	Myönnetyt optio-oikeudet	0
	Käytetyt optio-oikeudet, jotka on rekisteröity	-186 450
	Käytetyt optio-oikeudet, joiden rekisteröintiä ei vielä ole tehty	-259 750
	Yhtiön hallussa olevat optio-oikeudet	-140 000
	Vanhentuneet optio-oikeudet
	Ulkona olevien optio-oikeuksien määrä 31.12.2005	309 800

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Yhtiöllä on osakepohjainen kannustinjärjestelmä, jonka kohderyhmä kattaa noin 50 konsernin avainhenkilöä. Osa näistä henkilöistä kuuluu konsernin lähipiiriin. Kannustinjärjestelmän ansaintajakso on tilikausi, joka alkoi 1.1.2005. Mahdolliset palkkiot maksetaan ansaintajaksoa seuraavan tilinpäätösjulkistuksen jälkeen ennen valtuutuksen päättymistä. Palkkion määrä perustuu asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen, joita mitataan osakekohtaisella tuloksella (EPS). Mahdolliset palkkiot maksetaan Vaisalan listattujen A-osakkeiden ja rahasuorituksen yhdistelmänä. Kannustinjärjestelmä ei ole IFRS 2 mukainen järjestely, koska palkkion määrä ei ole sidottu Vaisalan pörssikurssiin.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella saataviin osakkeisiin liittyy luovutuskielto siten, että järjestelmän perusteella saatavia osakkeita ei saa luovuttaa tai pantata kahteen vuoteen siitä lukien, kun järjestelmän perusteella saadut osakkeet on kokonaisuudessaan kirjattu palkkioon oikeutetun henkilön arvo-osuustilille. Kannustinjärjestelmän perusteella luovutettavien Vaisala Oyj:n A-osakkeiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 35.000 vallitsevalla kurssitasolla laskettuna. Järjestelmässä mahdollisesti luovutettavina osakkeina käytetään yhtiön omistuksessa olevia tai osakemarkkinoilta hankittavia Vaisala Oyj:n A-osakkeita, joten kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeiden lukumäärää kasvattavaa vaikutusta.

Hallituksen valtuutukset

Vuoden 2005 lopussa hallituksella ei ollut valtuuksia osakepääoman korotukseen eikä vaihtovelkakirjalaina- tai optiolainojen liikkeellelaskuun. Hallituksella on voimassa oleva varsinaisen yhtiökokouksen 22.3.2005 myöntämä valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen. Osakkeita voidaan hankkia enintään 35.000 kappaletta. Osakkeita voidaan käyttää osana yhtiön henkilöstölle suunnattuja kannustus- ja palkkiojärjestelmiä. Valtuutus on voimassa 22.3.2006 saakka. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta 31.12.2005 mennessä.

	25. Korolliset velat
	M€	Tase arvo
	Pitkäaikaiset	2005	2004
	Lainat	0,4	0,8
	Rahoitusleasing velat	0,3	0,3
		0,7	1,1
	Lyhytaikaiset
	Lainojen seuraavan vuoden lyhennykset	0,5	0,6
	Rahoitusleasingvelkojen seuraavan
	vuoden lyhennykset	0,3	0,3
		0,8	0,9
	Korolliset velat yhteensä	1,5	2,0

Korolliset velat ovat Tekesin myöntämiä lainoja, joiden korko on Suomen valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko vähennettynä kolmella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään yksi prosentti. Korko 31.12.2005 oli 1 %. Yhtiöllä ei ole lainoja, jotka erääntyisivät viiden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua.

	Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat:	2005	2004
	M€
	Rahotusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
	Yhden vuoden kuluessa	0,3	0,3
	Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,3	0,3
	Yli viiden vuoden kuluttua	0,0	0,0
		0,7	0,7
	Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-0,1	-0,1
	Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	0,6	0,6
	Rahotusleasingvelat- vähimmäisvuokrien nykyarvo
	Yhden vuoden kuluessa	0,3	0,3
	Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	0,3	0,3
	Yli viiden vuoden kuluttua
	Yhteensä	0,6	0,6

26. Eläkevelvoitteet

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TEL-eläkevakuutukset ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyjä kuitenkin niin, että TEL-eläkkeiden työkyvyttömyysetuudet on vuoden 2004 aikana käsitelty etuuspohjaisena järjestelynä. Vuoden 2006 alussa voimaantulevan TEL-vakuutuksen työkyvyttömyyseläkkeiden maksuperustemuutoksen seurauksena TEL-vakuutuksen työkyvyttömyysetuudet muuttuvat maksupohjaisiksi. Etuuspohjaiset järjestelyt ovat Suomessa. Konsernilla ei ole muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Vaisalan Eläkesäätiössä hoidetut lisäeläke-etuudet on käsitelty etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan taseeseen siirtymähetkellä IFRS 1 –standardin mahdollistamalla tavalla. Eläkesäätiön vastuu on siirretty eläkevakuutusyhtiölle 31.12.2005. Yhtiöllä säilyy kuitenkin IAS 19 mukainen vastuu tulevista indeksi- ja palkankorotuksista yhtiön palveluksessa olevien eläkesäätiön piiriin kuuluvien henkilöiden osalta.

	Tuloslaskelmaan merkityt erät	2005	2004
	M€
	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	0,0	-3,4
	Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	6,5	4,6
		6,5	1,2
	Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt toiminnoittain
	Hankinta ja valmistus	0,0	-1,0
	Myynti ja markkinointi	0,0	-1,1
	Tutkimus ja tuotekehitys	0,0	-1,0
	Muu hallinto	0,0	-0,3
		0,0	-3,4

	Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:	2005	2004
	M€
	Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
	Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	6,6	6,8
	Varojen käypä arvo	-6,1	-6,2
	Ali- /Ylikate	0,5	0,6
	Kirjaamattomat vakuutusmatemaatiset voitot (+) ja tappiot (-)	0,1	-0,1
	Kirjaamattomat takautuvaan työruoritukseen perustuvat menot		0,0
	Eläkevelka taseessa	0,6	0,6

Eläkejärjestelyn varat ja velat on siirretty Pohjola yhtiölle 31.12.2005. Eläkejärjestelyn varoihin sisältyi vuonna 2004 emoyhtiön Vaisala Oyj:n osakkeita käyvältä arvoltaan 0.5 miljoonaa euroa.

	Eläkekulut henkilöstökuluissa	2005	2004
	Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,1	0,7
	Korkomenot	0,3	0,6
	Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-0,2	-0,2
	Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	0,1	0,0
	Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot		0,0
	Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	-0,4	-4,5
		0,0	-3,4
	Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto	24,5 %	2,6 %

	Taseessa esitetyn velan muutokset	2005	2004
	M€
	Tilikauden alussa	0,6	4,1
	Maksetut kannatusmaksut		-0,1
	Eläkekulut tuloslaskelmassa	0,0	-3,4
	Tilikauden lopussa	0,6	0,6
	Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset:
	Diskonttokorko	4,5 %	5,0 %
	Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	4,5 %	2,8 %
	Tuleva palkankorotusolettama	3,3 %	3,3 %

	27. Varaukset
	M€	Uudelleenjärjestelyvaraus
	Varaukset 1.1.2005	0,0
	Varausten lisäys	0,2
	Käytetyt varaukset
	Käyttämättömien varausten peruutukset
		0,2

Uudelleenjärjestelyvaraus liitty yhtiön salamapaikannusliiketoiminnan keskittämiseen yhteen toimipisteeseen ja Ranskassa sijaitsevan Aix-en-Provencen toimiston sulkemiseen.

	28. Ostovelat ja muut velat	2005	2004
	Korottomat
	M€
	Ostovelat	9,6	8,3
	Velat osakkuusyrityksille
	Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset	16,0	8,5
	Muut siirtovelat	5,3	5,3
	Muut lyhytaikaiset velat	2,5	1,6
	Korottomat  lyhytaikaiset velat yhteensä	33,3	23,6

	29. Vastuusitoumukset ja annetut pantit	2005	2004
	M€
	Omasta velasta/sitoumuksesta
	Takaukset	8,2	10,5
	Muut omat vastuut
	Annetut pantit	0,1	0,0
	Muut vuokrasopimukset	0,2
	Vastuusitoumukset ja annetut pantit yhteensä	8,5	10,5
	Annetut pantit ovat vuokravakuustalletuksia.

	Johdannaissopimukset	2005	2004
	Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen taseen ulkopuolisten johdannaissopimusten pääoma-arvot
	Valuuttatermiinit	12,7	8,8
	Pääoma-arvot yhteensä	12,7	8,8
	Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehtyjen taseen ulkopuolisten johdannaissopimusten käyvät arvot
	Valuuttatermiinit	-0,1	0,2
	Käyvät arvot yhteensä	-0,1	0,2

30. Lähipiiritapahtumat

Vaisala-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä Vaisalan eläkesäätiö.

	Konsernin emo ja tytäryhtiöt
	Yhtiö	Konsernin omistusosuus %	Osuus äänivallasta %
	Emoyritys Vaisala Oyj, Vantaa, Suomi
	Vaisala Limited, Birmingham,  Iso-Britannia	100 %	100 %
	Vaisala Pty Ltd., Hawthorn, Australia	100 %	100 %
	Vaisala GmbH, Hamburg, Saksa	100 %	100 %
	Vaisala KK, Tokio, Japani	100 %	100 %
	Vaisala Holding Inc., Woburn, USA	100 %	100 %
	Vaisala Inc., Woburn, USA	100 %	100 %
	CLH, Incorporated, Minneapolis, USA	100 %	100 %
	Vaisala China Ltd, Peking, Kiina	100 %	100 %
	Tycho Technology Inc, Woburn., USA	100 %	100 %
	Vaisala S.A., Argentiina	100 %	100 %
	Vaisala SAS , Saint-Quentin-En-Yvelines, Ranska	100 %	100 %

Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin ja yleisiin markkinaehtoihin.

	Johdon työsuhde-etuudet M€	2005	2004
	Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot
	Pekka Ketonen, toimitusjohtaja
	Palkka	0,21	0,22
	Palkkiot	0,04
	Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot
	Raimo Voipio, hallituksen puheenjohtaja	0,03	0,03
	Pekka Hautojärvi, hallituksen jäsen	0,01	0,01
	Mikko Niinivaara, hallituksen jäsen	0,01	0,01
	Yrjö Neuvo, hallituksen jäsen	0,01	0,01
	Mikko Voipio, hallituksen jäsen	0,01	0,01
	Gerhard Wendt, hallituksen jäsen	0,01	0,01
	Yhteensä	0,35	0,31

Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajille maksetut palkat ja palkkiot olivat 0,4 miljoonaa euroa.

Toimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle 65 vuotta täytettyään.

Johdon osakkeenomistus

Vaisala Oyj:n hallituksen omistamien ja hallitsemien osakkeiden lukumäärä 31.12.2005 oli 1.242.749 kpl ja osuus koonaisäänimäärästä 14,6 % (vuonna 2004 1.244.349 kpl ja 14,6 % kokonaisäänimäärästä). Yhtiön toimitusjohtaja ei omistanut osakkeita tai optioita 31.12.2005.

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. Kauppa tehtiin Vaisalan tytäryhtiön Vaisala Inc:n nimissä. Sigmet on maailman johtava säätutkien signaaliprosessoreiden ja sovellusohjelmistojen valmistaja. Kauppahinta on noin 20 miljoonaa dollaria.

31. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Vaisala on 4.1.2006 allekirjoittanut sopimuksen Westfordissa, Massachusettsissa sijaitsevan Sigmet Corporation:in koko osakekannan ostamisesta. Sopimus solmittiin yhteistyössä Sigmetin osakkeenomistajien kanssa. Kauppa tehtiin Vaisalan tytäryhtiön Vaisala Inc:n nimissä. Sigmet on maailman johtava säätutkien signaaliprosessoreiden ja sovellusohjelmistojen valmistaja. Kauppahinta on noin 20 miljoonaa dollaria. Yhtiön palveluksessa on 10 henkilöä. Yrityksen liikevaihto on vuonna 2005 noin 11 miljoonaa dollaria. Vaisala ilmoitti marraskuussa 2005 päätöksestään lähteä mukaan säätutkaliiketoimintaan. Sigmetin osto tukee tätä päätöstä täydentämällä Vaisalan tuote- ja palvelutarjontaa. Sigmet prosessoreita ja sovellusohjelmistotuotteita myydään jatkossakin kaikille säätutkavalmistajille ja loppuasiakkaille. Tuotteet tulevat olemaan myös osa Vaisalan omaa säätutkaa, jonka arvioidaan tulevan markkinoille vuonna 2007.

32. Vuosikooste

Vaisalan edellisen tilikauden aikana julkistetut tiedot löytyvät Vaisalan nettisivuilta:
www.vaisala.com/sijoittajat.